Uusimmat

Intel Yonah

30.04.2006 00:00 Muropaketin toimitus

Intel toi viime vuoden keväällä työpöytäpuolelle kaksiytimelliset prosessorit ja tämän vuoden alussa vuorossa oli mobiilipuoli. Samalla Intel putsasi pöydän vanhoista rippeistä, kuten Pentium-nimestä, joka tulevissa prosessoreissa on tipautettu kokonaan pois. Nyt mm. Yonah-koodinimelliset kaksiytimelliset mobiiliprosessorit kulkevat Centrino Duo -brändin alla.

Uusi brändi oli näyttävästi esillä CeBIT-tapahtumassa ja tuotteita on kiitettävästi saatavilla Suomesta useiden laitevalmistajien toimesta kannettavina tietokoneina sekä yksittäisinä prosessoreina. Lisäksi markkinoille on ilmestynyt työpöytäkäyttöön tarkoitettuja emolevyjä, joista artikkelissa tarkempaan käsittelyyn on päässyt Intel 945GM -piirisarjaan perustuva Asus N4L-VM DH.

Artikkelissa perehdytään Centrino-brändin uuteen tulemiseen, Intel Core Duo T2400 -prosessoriin sekä Asus N4L-VM DH -emolevyyn. Loppupuolella paneudutaan mittauksiin, joissa vertailuna on käytetty Pentium M 760 -prosessorillista kokoonpanoa. Mittauskohteina ovat tehonkulutus, lämpötila, meluntuotto, ylikellotus sekä luonnollisesti erilaiset suorituskykymittaukset.

Intel Centrino Duo

Centrino on vilahdellut Intelin prosessorilla varustetuissa kannettavissa tietokoneissa jo pitkään, mutta mitä Centrino loppujen lopulta tarkoittaa? Intel loi Centrinon brändiksi, jolla varustetut tuotteet kuluttajat voisivat helposti tunnistaa laadukkaiksi ja yhteensopiviksi. Centrino koostuu kolmesta päätekijästä: prosessorista, piirisarjasta ja WLAN-sovittimesta, joiden kaikkien pitää olla Intelin valmistamia. Nämä kulkevat sukupolvissa, joka nyt on ehtinyt Napa-koodinimellisen Centrino Duon myötä kolmanteen polveen. Aiempi sukupolvi tunnettiin nimellä Sonoma ja siihen perehdyttiin tarkemmin Muropaketin Asus V6000V -artikkelissa vuosi sitten huhtikuussa.

Vastaavasti Centrino Duo koostuu Yonah-koodinimellisestä prosessorista, eli Core Duosta, Intel 945 Express -tuoteperheen piirisarjasta sekä Intel 3945ABG -WLAN-sovittimesta. Sonomassa vaatimuksina ovat Dothan-koodinimellinen Pentium M -prosessori, Intel 915PM- tai 915GM-piirisarja sekä Intel Pro/Wireless 2200BG- tai Intel Pro/Wireless 2915ABG -WLAN-sovitin.

Intel Core Duo T2400 (Yonah)

Yonah on nimenä varmasti kaikille tietokonerintamaa seuraaville tuttu ja jatkossa se tunnetaan Core Duona. Merkittävimpänä uudistuksena aiempiin Dothan-koodinimelliseen prosessoreihin verrattuna siinä on käytössä kaksi ydintä, aivan kuten työpöytäpuolen mm. Intel Pentium D- ja AMD Athlon 64 X2 -prosessoreissa. Molemmilla ytimillä on käytössä 32 kilotavun suuruiset L1-välimuistit datalle ja käskyille, mutta L2-välimuisti on toteutettu täysin eri tavalla. L2-välimuistia on kaksi megatavua ja Smart Cache -nimisen tekniikan ansiosta se on jaettu molempien ytimien kesken, jotka kykenevät dynaamisesti täyttämään sitä tarpeiden mukaan. Lisäksi ytimet voivat vaihtaa dataa suoraan L2-välimuistissa, mikä helpottaa välimuistin johdonmukaisuutta varsinkin yhden prosessorikannan laitteistoissa, kuten kannettavissa tietokoneissa ja työpöytäkoneissa. Kaksiytimellisissä prosessoreissa, joissa molemmilla ytimillä on käytössä on L2-välimuisti, välimuistin johdonmukaisuutta joudutaan päivittämään koko ajan piirisarjan kautta.

Smart Cache mahdollistaa myös dynaamisesti vaihtuvan L2-välimuistin koon ytimien kesken. Kun molemmat ytimet ovat toiminnassa, ne jakavat kahden megatavun L2-välimuistin, mutta rasituksen laskiessa ja toisen ytimen ollessa lepotilassa, välimuisti siirtyy käytössä olevalle ytimelle. Prosessorin tehonkulutuksen minimoimiseksi L2-välimuisti voidaan kytkeä myös kokonaan pois päältä, jos laitteisto havaitsee, että välimuistitarve voidaan hoitaa keskusmuistin kautta. Kyseistä toimenpidettä Intel kutsuu nimellä Enhanced Deeper Sleep.

Yonah-prosessorit valmistetaan 65 nanometrin prosessilla, joten valmistustekniikka on myös päivittynyt 90 nanometrin Dothaneista. Core Duon 151 miljoonalla transistorilla ytimen pinta-ala on ainoastaan 90 neliömillimetriä ja yksiytimelliseen 90 nanometrin Dothaniin verrattuna ydin on ainoastaan kuusi neliömillimetriä kookkaampi. Yonaheissa on tärkeänä osa-alueena pidetty myös suorituskyvyn ja tehonkulutuksen välistä yhteyttä, joten Pentium M -prosessoreiden viitoittama linja jatkuu myös tulevaisuudessa. Edellisen kappaleen Enhanced Deeper Sleepin lisäksi tehonkulutusta pyritään alentamaan C1-, C2-, C3- ja C4 -Dynamic Power Coordination -tasoilla sekä vanhalla tutulla SpeedStep-tekniikalla, joka säätää prosessorin kellotaajuutta ja käyttöjännitettä rasitusasteen mukaan.

Intelin Core Duo -tuoteperhe käsittää kuusi prosessoria, jotka on nimetty aiemmista prosessoreista poiketen uudella tapaa viisimerkkisellä koodilla. Normaaleiden prosessoreiden mallinumero alkaa T-kirjaimella ja tällä hetkellä saatavana ovat T2600-, T2500-, T2400- ja T2300-mallit, jotka toimivat 2,16; 2,00; 1,83 ja 1,66 GHz:n kellotaajuuksilla. Vastaavasti Low Voltage -mallien nimet alkavat L-kirjaimella ja tämä tuoteperhe käsittää ainoastaan 1,66 GHz:n L2400:n ja 1,50 GHz:n L2300:n. Lisäksi saatavilla on Core Solo -tuoteperheen yksiytimellinen T1300, joka toimii 1,66 GHz:n kellotaajuudella sekä Ultra Low Voltage -mallit U1400 ja U1300, joiden kellotaajuudet ovat 1,20 ja 1,06 GHz. Edellä mainituista prosessoreista jäähdytysratkaisujen suunnittelussa käytettävä TDP-lukema (Thermal Design Power) on Core Duoissa 31 wattia, Core Duo Low Voltageissa 15 wattia, Core Soloissa 27 wattia ja Core Solo Ultra Low Voltageissa 5,5 wattia.

Muropaketille toimitettiin testiin Elektroni.fi-liikkeestä Core Duo T2400 -malli, joka siis toimii 1,83 gigahertsin kellotaajuudella ja väylätaajuus on noussut Dothanien 133 MHz:stä 166 MHz:iin. Kyseisen prosessorin hinta liikkuu Suomessa 300 euron tuntumassa ja sitä on saatavilla kohtuullisesti useilta eri jälleenmyyjiltä.

Ylhäältä päin tutkiskeltuna Yonah (vasen) ei paljoa eroa aiemman sukupolven Dothanista (oikea), sillä suurin ero on hieman tummemman sävyisen koteloinnin lisäksi eri suunnassa oleva ydin. Alhaalta katsottaessa eroja on enemmän, sillä molemmissa prosessoreissa on kyllä 479-pinniä, mutta ovat hieman eri järjestyksessä. Lisäksi Yonahissa on huomattavasti enemmän pintaliitoskomponentteja, kuin Dothanissa.

CPU-Z-ohjelman uusin virallinen 1.33.1-versio tunnisti prosessorin täysin oikein. Tunnistetiedoissa näkyy mm. prosessorin malli, Intel Core Duo T2400, Yonah-koodinimi, 65 nanometrin valmistustekniikka sekä tuetut käskyt, kello- ja väylätaajuus, kerroin ja välimuistien koot.

Koska Core Duo -prosessorit toimivat aiempia vastaavia prosessoreita korkeammalla väylätaajuudella, on Intel joutunut päivittämään myös piirisarjan tuoreempaan malliin. Testissä käytetyssä Asus N4L-VM DH -emolevyssä on Intel 945GM Express -northbridge, joka on pohjimmiltaan sama kuin työpöytäpuolelta tutut 945-piirisarjat, mutta optimoitu mobiilikäyttöön. Intel 945GM Express tukee 16 PCI Express -linjaa sekä TV-ulostuloa ja lisäksi sen ominaisuuslistaan voidaan lukea tuki kaksikanavaisen muistiohjaimen turvin DDR2-667- ja 533-muisteille ja 400 megahertsin kellotaajuudella toimiva integroitu Graphics Media Accelerator 950 -grafiikkaohjain. GMA 950 on DirectX 9.0 -yhteensopiva, mutta pelisuorituskyky grafiikkaohjaimella jää olemattomiksi ja sen suurin hyöty jää korvaajaksi 2D-hyötykäyttöön.

Vastaavasti southbridge on mallia ICH7-M ja se tukee kahdeksaa USB 2.0 -porttia, kahta Serial ATA -porttia, Intel High Definition Audio -ääniominaisuuksia sekä mm. neljää tai kuutta PCI Express -linjaa.

Asus N4L-VM DH

Asus N4L-VM DH:ta ei tiettävästi ole vielä saatavilla suomalaisilta jälleenmyyjiltä, mutta muutamien kauppojen tuotelistoihin Asuksen uutuusemolevy on jo ilmestynyt. Emolevyjä saapunee muutaman viikon kuluessa ja hintahaarukka painottuu 150 euron kalliimmalle puolelle.

Pakkaus itsessään on tyylikkään selvä ja sen etuosasta näkee selvästi emolevyn valmistajan, mallin sekä VIIV-, GMA 950- ja HD Audio -logot. Valitettavasti edessä ei ole kuitenkaan ilmaistu, millainen prosessori soveltuu käytettäväksi emolevyn kanssa. Emolevyn takapuoli kuitenkin paljastaa tarkemmat tiedot emolevystä ja sen ominaisuuksista.

Emolevyn mukana toimitettavien oheismateriaalien määrä on pidetty kohtuullisen niukkana ja mukana on ainoastaan tarpeellisimmat tavarat. Ohjekirjojen ja lappusten ohella pakkaus pitää sisällään ajuri-CD-levyn ohjelmistoineen, I/O-suojapaneelin, IDE- ja diskettiasemakaapelin, kaksi Serial ATA -kaapelia, Serial ATA -virta-adapterikaapelin sekä kaksi korttipaikkaan asennettavaa paneelia. Näistä ensimmäisessä on kaksi USB 2.0 -liitintä ja toisessa yksi FireWire-liitin.

Asus N4L-VM DH on Micro-ATX-kokoluokan emolevy, joten se soveltuu hyvin käytettäväksi osana olohuone-PC:tä, joihin suunnitelluista koteloista useisiin on mahdollista asentaa ainoastaan Micro-ATX-kokoisia emolevyjä. Emolevyn pääpiirteinen suunnittelu on myös hieman poikkeuksellinen, sillä virransyötön komponentit ovat emolevyn oikeassa reunassa ja vastaavasti muistiliittimet vasemmassa reunassa.

Emolevyn alareunassa on neljä liitintä, joista ylin on 3D-suorituskykyä tarvitseville PCI Express x16 -liitin erillistä näytönohjainta varten. Vastaavasti alempi liitin on PCI Express x1 ja kaksi alinta on normaaleita PCI-liittimiä.

ICH7-M-southbridgen vieressä on oikealla puolella kaksi Serial ATA -liitinkantaa, mikä nykymittapuulla on kohtuullisen vähän, mutta tilannetta helpottaa onneksi emolevyn yläosaan ja I/O-liittimiin sijoitetut Jmicronin ulkoisella piirillä ohjatut toiset kaksi liitintä. Serial ATA -liittimiin liitetyt kiintolevyt voi lisäksi asettaa toimimaan joko RAID 0- tai 1-tasoon. Emolevyn piirilevyn reuna-alueet on ympäröity pinnirivistöillä, joista vasemmalla olevat siniset kannat antavat mahdollisuuden laajentaa USB 2.0 -liitinmäärää ja näistä seuraavilla ottaa käyttöön peli- ja rinnakkaisportit. Kulmassa olevaan kantaan voi liittää paneelin, joka on varustettu COM-portilla ja vastaavasti oikean reunan värikkäisiin pinneihin liitetään mm. virta- ja reset-ledit sekä -kytkimet.

Oikea yläkulma on pyhitetty pääasiassa virransyötölle ja mm. kondensaattoreita, mosfetteja ja keloja on laajalla alueella. Lisäksi piirilevyllä on hämmästyttävän paljon tyhjiä tinapeitteisiä paikkoja komponenteille, joita ei loppujen lopuksi ole päätetty juottaa lainkaan paikoilleen. Yläkulmassa on myös IDE- ja diskettiasemaliittimet sekä ATX- ja lisävirtaliitin, jotka on sijoitettu virransyötön välittömään läheisyyteen pitkien linjojen aiheuttamien jännitehäviöiden minimoimiseksi.

Liitinrivistö on kohtuullisen monipuolinen ja käsittää vasemmalta oikealle lueteltuna PS/2-liittimet hiirelle ja näppäimistölle, Serial ATA -liittimen ulkoista kiintolevyä varten, D-Sub-liittimen integroidulle grafiikkaohjaimelle ja äänen ulostuloliittimet komposiittina ja optisena. D-Sub liitin valitettavasti edustaa auttamatta menneen talven lumia ja toivottavasti jatkossa liitäntä tullaan päivittämään nykypäivän DVI-liittimeksi. Näistä jatkettaessa vuorossa ovat FireWire- ja RJ-45-liittimet sekä neljä USB 2.0 -liitintä ja reunimmaisina kuusi 3,5 millimetrin ääniliitintä.

Emolevyssä on Realtekin 8-kanavainen ALC882M-HD-äänipiiri, kun taas verkkopuolen hoitaa gigabitin Vidalia-koodinimellinen Intel 82573L -verkkopiiri. FireWire-puolen IEEE 1394a -liitännöistä vastaa Texas Instrumentsin valmistama piiri.

Socket 479 -prosessorikanta on perinteisellä paikalla emolevyn yläosassa, mutta työpöytäpuolen normaaleihin emolevyihin tottuneille hämmästystä saattaa aiheuttaa se seikka, ettei kannan ympärillä ole ainuttakaan coolerin kiinnittämiseen tarkoitettua reikää. Coolerin kiinnittäminen tapahtuu prosessorikannan molemmilla puolilla oleviin lenkkeihin, jotka asettavat myös coolerille poikkeukselliset vaatimukset.

Prosessorikannan alapuolella on passiivisesti suurehkolla siilillä jäähdytetty Intel 945GM Express -northbridge ja vastaavasti vasemmalla puolella keltaisiksi värikoodatut kaksi muistiliitintä. Liittimiin on mahdollista liittää DDR2-667- ja 533-muistikampoja enintään kahden gigatavun edestä. Lisäksi näiden vieressä on jo aiemmin mainittu yksinäinen Serial ATA -liitin, joka on värikoodattu kirkkaan punaiseksi.

Koska cooleri vaatii poikkeuksellisen kiinnitystavan, toimittaa Asus emolevynsä mukana oman coolerin, joka soveltuu käytettäväksi uusien Socket 479 -kannallisten Yonah-prosessoreiden kanssa. Cooleri on valmistettu alumiinista ja sitä jäähdyttää 50 millimetrin tuuletin. Coolerin kiinnittäminen on helppoa, sillä kiinnitysklipsun toisella puolella on suuri vipu, josta saa hyvän ja tukevan otteen.

Coolerin alapuoleen on jyrsitty koroke ja siihen on valmiiksi levitetty ohut kerros hopeatahnaa ja vaahtomuovinen suoja. Suoja tukee prosessoria kiinnitysvaiheessa ja estää coolerin keinahtamisen ja prosessoriytimen mahdollisen rikkoutumisen.

Cooleri asennettuna paikoilleen selventänee hieman tilannetta, millaisessa jäähdytysratkaisussa on tarpeeksi potkua pitämään Intelin kaksiytimellisen uutuusmobiiliprosessorin viileänä. Siili itsessään on vain jonkin verran northbridgen siiliä isompi, mutta prosessorisiiliä jäähdytetään aktiivisesti tuulettimella. Toisaalta esimerkiksi hiljaista olohuone-PC:tä rakentavien on helppo tehdä koneesta kokonaan passiivisen, kun käyttää tehokkaampaa siiliä ja tekee siihen itse oikeanlaisen kiinnitysklipsun.

N4L-VM DH:n ylikellotusmahdollisuudet ovat todella niukat ja rajoittuvat oikeastaan vain väylätaajuuden sekä muistijännitteen nostoon. Väylätaajuuden osalta raja tulee vastaan 500 MHz:ssä ja muistijännitteessä 2,1 voltissa. Valitettavasti prosessorin jännitteen tai muistikertoimen vaihtamiselle ei ole valintoja BIOS:ssa.

Configure Advanced CPU settings -välilehdellä näkyy tiedot prosessorin valmistajasta, mallista, kellotaajuudesta, väylätaajuudesta, välimuisteista sekä kertoimista. Lisäksi sivun alalaidassa on mahdollisuus asettaa mm. Vanderpool- ja SpeedStep-tekniikat päälle tai pois päältä.

Muistiasetukset löytyvät North Bridge Chipset Configurationin alta ja käsittävät yleisimmät säätömahdollisuudet. Lisäksi samaiselta välilehdeltä on mahdollista asettaa mm. integroitu grafiikkaohjain päälle tai pois päältä.

Hardware Monitor -välilehdeltä löytyy tutut tiedot ja listan ylimpänä ovat prosessorin ja emolevyn lämpötilat. Näiden alapuolelta löytyy tuulettimien kierrosnopeudet sekä laitteiston eri jännitteet.

Testikokoonpano

Yonah-testikoneessa käytettiin Asus N4L-VM DH -emolevyä, Intel Core Duo T2400 -prosessoria, Corsairin 512 megatavun CM2X512A-5400UL-muistikampaparia sekä ATI Radeon X1900 XTX -näytönohjainta. Corsairin muisteja ajettiin testeissä 3-2-2-8-asetuksilla.

Yonahin vertailuksi kaivettiin Dothan-kokoonpano, joka koostuu Asus P4GD1 -emolevystä ja Intel Pentium M 760 -prosessorista, joka toimii 2,13 GHz:n kellotaajuudella. Kokoonpanossa käytettiin myös Asuksen CT-479 -adapteria, jotta Socket 479 -kannallinen prosessori saatiin asennettua Socket 478 -emolevyyn. Lisäksi kokoonpano varustettiin ATI Radeon X1900 XTX -näytönohjaimen ohella kahdella Kingstonin KHX3200 ULL 512 MB -muistikammalla (2-2-2-5).

  • Intel Core Duo T2400
  • Asus N4L-VM DH
  • 2x Corsair CM2X512A-5400UL 512 MB
  • Intel Pentium M 760
  • Asus P4GD1
  • Asus CT-479
  • 2x Kingston KHX3200 ULL 512 MB
  • ATI Radeon X1900 XTX
  • Silverstone ST56F 560W
  • Seagate Barracuda SATA V 120 GB
  • Microsoft Windows XP SP2
  • ATI Catalyst 6.4

Tehonkulutus

Pentium M 760 -kokoonpanolla tehonkulutus nousee lepotilassa ATIn näytönohjaimella 93 wattiin ja vastaavasti Core Duo T2400:lla hieman alemmas 86 wattiin. Core Duo T2400:lla testattiin lisäksi tehonkulutus ilman ATIn näytönohjainta käytettäessä integroitua grafiikkaohjainta, jolloin tehonkulutus tipahti vaivaiseen 33 wattiin. Seuraavaksi prosessoria rasitettiin S&M-ohjelmalla ja Pentium M 760:n tehonkulutus nousee 105 ja Core Duo T2400:n 103 wattiin. Integroidulla grafiikkaohjaimella Core Duo T2400:n tehonkulutus jää reilusti 100 watin alapuolelle, 37 wattiin. Kun rasitustestejä jatkettiin 3DMark05:llä, jolloin myös näytönohjain on suuressa rasituksessa, Pentium M 760:n tehonkulutus kasvaa entisestään 206 wattiin ja Core Duo T2400:n 195 wattiin.

Lämpötila

Lämpötilamittaukset suoritettiin mittaamalla siilin lämpötila kahdesta eri pisteestä ja laskemalla saaduista luvuista keskiarvo. Mittauksissa käytettiin Welleman Meterman TMD90 -mittaria. Lisäksi Core Duo T2400:lla kirjattiin Probe II -ohjelman tarjoama lämpötila, jota ei valitettavasti saatu ohjelman sekoamisen takia Pentium M 760:sta.

Työpöytäpuolen prosessoreiden korkeisiin tehonkulutuksiin tottuneilta Core Duo T2400:n ja Pentium M 760:n luvut antavat hyvän käsityksen, mihin kehityksen olisi syytä suunnata jatkossa. Antureilla mitatuista lämpötiloista Pentium M 760 lämpeni levossa ainoastaan 25,7 asteeseen, mikä on vain muutaman asteen huoneen lämpötilaa enemmän. Core Duo T2400 pärjää melkein yhtä hyvin ja lämpötila asettuu 27,7 asteeseen ja vastaavasti ohjelma tarjoaa 29 astetta.

Rasitus suoritettiin jälleen S&M-ohjelmalla ja tällöin Wellemanin mittari näyttää Pentium M 760:lle 28,1 astetta ja Core Duo T2400:lle 32,7 astetta, jotka nekin ovat naurettavan vähän verrattuna siihen, millaiset coolerit testeissä olivat käytössä. Probe II näyttää Core Duo T2400:n lämpötilaksi rasituksessa 42 astetta.

Melu

Seuraavaksi kokoonpanojen eroja verrattiin melutesteissä, joissa Welleman DVM805 -mittari asetettiin 100 senttimetrin päähän emolevyn etureunasta.

Lepotilan meluntuotoissa ei ole hirveitä eroja ja vähemmän yllättästi Core Duo T2400 integroidulla grafiikkaohjaimella pärjää parhaiten 42,6 desibelillä. ATIn näytönohjaimella meluntuotto nousee 44,8 desibeliin, kun Pentium M 760:llä vastaava lukema on 44 desibeliä. Rasituksessa prosessorituulettimen kierrosnopeus pysyi Core Duo T2400:lla samassa kuin levossa, joten näiden lukemien osalta ei ole eroja, mutta Pentium M 760:lla melu nousee puoli desibeliä.

Pakkaus- ja renderöintitestit

CDexillä pakattiin 403 megatavuinen WAV-tiedosto 5.5-laadulla OGG-tiedostoksi ja mitattiin tähän kulunut aika. Pentium M 760 selviytyy operaatiosta ajassa kolme minuuttia 20 sekuntia ja Core Duo T2400 kaksi sekuntia vikkelämmin.

DivX Converterilla pakattiin 185 megatavuinen VOB-tiedosto DivX:ksi ja jälleen mitattiin pakkaukseen kulunut aika. Tulokset ovat yhtäläiset CDexin kanssa ja Core Duo T2400 suoriutuu kuusi sekuntia Pentium M 760:tta nopeammin.

WinRAR:lla pakattiin 777 megatavua, 2609 musiikki-, video-, kuva- ja mm. pelitiedostoa, parhaalla laadulla RAR-muotoon. Molemmat testikokoonpanot päätyvät samaan aikaan: kahdeksan minuuttia ja 14 sekuntia.

Cinebench 2003:lla testattiin renderöintinopeutta 1CPU- ja xCPU-testeillä, joista ensimmäisenä mainittu renderöi testikuvan ainoastaan yhtä säiettä käyttämällä. Tällöin prosessorit ovat jälleen aivan tasoissa ja eroa on ainoastaan 0,4 sekuntia Pentium M 760:n hyväksi korkeamman kellotaajuuden turvin. Core Duo T2400 kahdella ytimellään antoi mahdollisuuden ajaa myös xCPU-testin, jolloin tulos laski lähes puoleen, 52,2 sekuntiin.

KribiBenchillä alkaa näkyä kahden ytimen tuoma etu, sillä Core Duo T2400 on johdossa jokaisessa viidessä testissä useammalla kymmenellä prosentilla.

Synteettiset testit

Synteettiset testit pyöräytettiin käyntiin Futuremarkin PCMark05:llä, jolla kiintolevy-, grafiikka- ja muistitestissä erot ovat hyvin pienet, mutta prosessoritesti tuo etumatkaa Core Duo T2400:lle. Kyseisessä testissä Core Duo T2400 voittaa Pentium M 760:n 32 prosentilla, mikä samalla siivittää Intelin uutuusprosessorilla varustetun kokoonpanon voittoon kokonaispisteissä 30 prosentilla.

Sciencemark 2.0:n muistien kaistanleveyttä testaavassa testissä Core Duo T2400 on jälleen johdossa ja voittaa Pentium M 760:n 15 prosentilla.

Testikaartissa on mukana myös vanha tuttu SuperPI, jossa piin likiarvon laskeminen yhden miljoonan desimaalin tarkkuudella saa aikaan viiden sekunnin eli 15 prosentin eron Core Duo T2400:n hyväksi. Kahdeksan miljoonan desimaalin laskuoperaatio tuottaa hieman suuremman, 23 prosentin eron.

Pelitestit

3DMark05 testattiin vakioasetuksilla ilman kuvanlaatua parantavia tekijöitä ja Core Duo T2400 pääsee seitsemän prosentin johtoon Pentim M 760 -kokoonpanosta.

Need For Speed: Most Wanted testattiin 1280×1024-resoluutiolla, nelinkertaisella reunojenpehmennyksellä ja kahdeksankertaisella anisotrooppisella suodatuksella. Core Duo T2400 on jälleen johdossa ja Pentium M 760 jää taakse yhdeksällä prosentilla.

F.E.A.R. testattiin vastaavilla asetuksilla, mutta 1280×960-resoluutiolla, jolloin kokoonpanojen välillä ei ole käytännössä lainkaan eroa, ainoastaan 0,1 fps:ää.

Moniajotestit

Moniajotesteissä ensimmäisenä testauskohteena CDexin pakkausoperaation taustalle asetettiin pyörimään WinRAR täydellä rasituksella, mikä tuo selvästi esiin kaksiytimellisyyden tehokkuuden. Core Duo T2400 pärjää lähes minuutin paremmin, mikä vastaa 26 prosenttia.

DivX Converterilla tehtiin vastaavanlainen testausjärjestelmä, jolloin Core Duo T2400 on jälleen johdossa, mutta ero on huomattavasti pienempi, ainoastaan kahdeksan prosenttia.

Ylikellotus

Ylikellotustesteissä ennakko-odotukset olivat hyvin varaukselliset johtuen Asus N4L-VM DH:n niukoista – tai paremmin sanottuna mitättömistä ylikellotusmahdollisuuksista. Tilalle iskettiin Corsair TWIN2X1024-8000UL -muistikammat, jotka asetettiin toimimaan 5-4-4-9-muistiasetuksilla. Ylikellottaminen toteutettiin retrohenkisesti nostamalla väylätaajuutta BIOS:sta askel kerrallaan ja toteamalla, ettei 180 MHz:n väylätaajuudella kokoonpanoa saatu enää heräämään. SuperPI 8M saatiin ajettua läpi BIOS:sta asetetulla 179 MHz:n väylätaajuudella, joka CPU-Z:lla tarkistettuna asettui 179,5 MHz:iin ja 11-kertoimella prosessorin kokonaiskellotaajuudeksi muodostui 1974,5 MHz. Core Duo T2400 ylikellottui ilman jännitteen nostoa kahdeksan prosenttia.

Ylikellotuksen tuomaa hyötyä testattiin ensimmäiseksi Cinebench 2003:lla, jolla vakiokellotaajuudella saavutettu 52,5 sekunnin aika saatiin puristettua 48,9 sekuntiin. Tämä vastaa seitsemän prosentin parannusta suorituskyvyssä, mikä on hyvin verrattavissa kahdeksalla prosentilla nousseeseen kellotaajuuteen.

Toisena ohjelmana SuperPI ajettiin läpi kahdeksan miljoonan desimaalin tarkkuudella ja vakiokellotaajuuden kuuden minuutin ja 18 sekunnin aika tipahti viiteen minuuttiin ja 52 sekuntiin. Tämä vastaa niin ikään seitsemän prosentin suorituskykynousua.

Loppuyhteenveto

Intelin Yonah-koodinimellä tunnettavat Core Duo -prosessorit tulevat varmasti yleistymään vauhdilla kannettavissa tietokoneissa, mutta aiemmasta trendistä poiketen Intel on aloittanut mainostamaan kyseisiä prosessoreita entistä enemmän myös työpöytäkäyttöön. Ensimmäisen kerran Muropaketti perehtyi vuosi sitten Dothan-prosessorilla varustettuun Pentium M -tehokoneeseen ja nyt uusi tuleminen näyttää, että mobiilialustan voi kasata kaksiytimelliseen prosessoriin perustuen. Vaikka Core Duo -prosessorivalikoima onkin kiitettävä, samaa ei voi sanoa emolevyvalikoimasta. Toistaiseksi ainoa vaihtoehto Suomessa on artikkelissa testattu Intel 945GM Express -piirisarjaan perustuva Asus N4L-VM DH, jonka hinta liikkuu 150 euron yläpuolella.

Asus N4L-VM DH oli kaikin puolin hyvä vaihtoehto Core Duo -prosessorin pariksi, joskin löytyy tuotteesta myös puutteita ja muutamia ongelmia. Ongelmien osalta emolevy ei tuntunut heräävän tietokoneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen ja ainoaksi vaihtoehdoksi jäi virtojen poiskytkeminen virtalähteestä ja tietokoneen käynnistäminen uudelleen. Toisena ongelmana SpeedStep-tekniikka päälle kytkettynä ei tuottanut minkäänlaista vaikutusta ja prosessorin kerroin ei laskenut toivotunlaisesti. Lisäksi ylikellottajia varten emolevyä ei voi missään nimessä suositella ilman modifiointinäpräämistä, sillä BIOS antaa mahdollisuuden ainoastaan muistiasetusten, väylätaajuuden ja muistijännitteen säätämiseen.

300 euron hintainen Intel Core Duo T2400 itsessään tuottaa hieman ristiriitaisia tunteita. Suorituskyky Dothan-koodinimelliseen 2,13 GHz:n Pentium M 760 -malliin on vain hieman parempi ja kaksiytimellisyydestä hyödytään vasta, kun ohjelma on optimoitu sille tai taustalla pyörii muuta rasitusta. Toisaalta Core Duo -prosessorit ovat kuin luotuja hiljaista tietokonetta rakentaville, sillä koko laitteiston tehonkulutusta pysytteli levossa 33 watin tuntumassa ja nousi rasituksessa integroidulla grafiikkaohjaimella ainoastaan 37 wattiin. Myös lämpötilat vakuuttivat ja siilin lämpötila pysyi 30 asteen tuntumassa, mikä tarkoittaa sitä, että prosessoria pystyy helposti jäähdyttämään myös passiivisesti.

Kokonaisuutena Core Duo ja sille suunniteltu Asuksen emolevy loivat positiivisen kuvan Muropaketin toimitukselle. Ja jos tarkoituksena on ostaa laitteet tietokonetta varten, jonka valtit ovat suorituskyky, hiljaisuus, alhainen lämmöntuotto ja monipuolisuus, voi niitä kohtuullisen varauksetta suositella. Muropaketti palaa Core Duohon myöhemmin kevään / kesän aikana, kun testipenkkiin saadaan uudenkarheita kannettavia tietokoneita.

>> Takaisin etusivulle

Ville Suvanto, 30. huhtikuuta 2006