Uusimmat

MSI 865PE Neo2-P

26.03.2004 00:00 Muropaketin toimitus

Tällä kertaa Muropaketin testipenkkiin on löytänyt tiensä MSI:n Platinum-sarjan 865PE Neo2-P -emolevy. Mattamustalla piirilevyllä varustettu Intelin 865PE-piirisarjaan perustuva Pentium 4 -emolevy on pitkäaikaisen kehittelytyön tulos. Käyttäen hyödyksi MSI:n ensimmäisen sukupolven i865PE-emolevyistä saatuja kokemuksia ja käyttäjiltä saatua palautetta, on MSI 865PE Neo2-P:n suunnittelussa lähdetty hakemaan täydellisyyttä. Emolevylle on myös lisätty joitakin ominaisuuksia, kuten tuki Intelin uusille Prescott-ytimellä varustetuilla Pentium 4 -prosessoreille.

Intel 865PE -piirisarja

MSI on päätynyt käyttämään tässä emolevyssä Intelin 865PE-piirisarjaa, joka julkaistiin viime vuoden toukokuussa. Hieman kalliimpi ja nopeampi isoveli 875P eroaa 865PE-piirisarjasta lähinnä vain PAT- ja ECC-tukien osalta. Nopeusero piirisarjojen välillä on useissa testeissä ollut pienempi kuin monien samoilla piirisarjoilla varustettujen emolevyjen väliset erot. 865PE tukee luonnollisesti kaksikanavaista DDR400-muistiohjainta, CSA-väylää, 800 MHz:n väylätaajuudella toimivia Pentium 4 -prosessoreita ja muita viime vuoden aikana vakioksi muodostuneita ominaisuuksia.

Verrattuna kilpailijoiden tarjontaan 865PE on ominaisuuksiltaan jo hieman iäkäs, mutta silti nopea piirisarja. Ominaisuudet kuten PCI Express ja DDR2-tuki loistavat luonnollisesti poissaolollaan. On enää vain ajan kysymys, kun Intel julkaisee uudet piirisarjat, jotka tulevat korvaamaan 865PE-, 865P-, 865G- ja 875P-piirisarjat. 865PE-piirisarjan avuksi MSI on valinnut ICH5-southbridgen, joka on halvempi malli kahdesta saatavilla olevasta southbridgestä. ICH5 eroaa ICH5R-southbridgestä vain RAID-tuen osalta, joka perusversiosta uupuu.

Toisen sukupolven 865PE-piirisarjan emolevyt lienevät lajinsa viimeisiä, mutta silti erittäin nopeita, toimivia ja todennäköisesti parempia kuin ensimmäisen sukupolven samaan piirisarjaan perustuvat emolevyt. Suurin ongelma emolevyä ostettaessa lienee tulevaisuuden näkymät, jotka tietotekniikan osa-alueella vaihtuvat todella nopeasti. Tänään huippuosaamista edustavat emolevyt, piirisarjat ja muut ominaisuudet saattavat parin kuukauden kuluttua näyttää jo vanhentuneilta. Ominaisuudet kuten Socket T -kanta, PCI Express ja DDR2-muistituki aiheuttavat epäilemättä tällä hetkellä paineita ja saavat nyt markkinoilla olevat emolevyt kuten MSI 865PE Neo2-P:n näyttämään vanhoilta. Hieman vanhempaan ja koetellumpaan tekniikkaan sekä ratkaisuihin perustuvat emolevyt saattavat silti olla parempi valinta ja tässä artikkelissa on tarkoituksena selvittää mitä MSI:n vaihtoehdolla on tarjottavanaan.

MSI 865PE Neo2-P pakkaus

MSI 865PE Neo2-P:n mukana tulee runsas määrä oheistuotteita. Hieman kämpelösti pyöristettyjen IDE- ja levykeaseman kaapeleiden lisäksi pakettiin on lisätty tuttuun tyyliin kaksi SATA-kaapelia virta-adaptereineen ja USB-lisäliitin, johon on yhdistetty myös diagnostiikkaledit. Emolevyn I/O-paneelin neljän USB-portin ja lisäliittimellä saatavan kahden USB-lisäportin lisäksi paketista löytyy vielä neljäporttinen USB-hubi, jonka voi asentaa kätevästi vaikkapa pöydän kulmalle peliohjaimia, kameroita ja muita liikuteltavia USB-liitäntäisiä laitteita varten. Ajuri-CD:n ja ohjekirjan lisäksi laatikosta löytyy vielä hienolle paperille painettu saatekirje emolevyn ostajalle, A2-kokoinen Quick Guide, josta selviävät emolevyn liitännät ja ominaisuudet helposti, sekä Test Report -vihkonen, jossa on lueteltu eri näytönohjaimilla, muisteilla ja prosessoreilla ajetut yhteensopivuustestit kaikkine taulukoineen ja tietoineen. Ilmeisen huvittava oli myös keltainen varoituslappu, jossa kerrottiin 845- ja 850-piirisarjojen ja vanhojen näytönohjaimien yhteensopivuusongelmista.

I/O-paneelista löytyvät normaaliin tapaan tärkeimmät liitännät. Toinen sarjaportti on saanut väistyä tässä tapauksessa tyhjän aukon tilalta. USB-liittimiä on neljä kuten jo aiemmin todettiin ja tavallisten analogisten ääniliitäntöjen lisäksi mukaan on mahtunut myös digitaalinen äänen ulostulo.

Komponenttien sijoittelu

Mattamusta emolevy on miellyttävän näköinen tuttavuus ja komponenttien sijoittelu noudattelee suurimmilta osin tuttua kaavaa. Tarkempi katselu kuitenkin paljastaa joitakin pieniä parannuksia ja muutoksia siellä täällä. Suurimmilta epäloogisuuksilta ja suoranaisilta ongelmilta ollaan vältytty ja emolevyn komponenttien sijoittelu onkin kokonaisuudessaan varsin onnistunut. MSI:n tapa merkitä muistikanavat poikkeaa hieman massasta, sillä molemmille muistikanaville on oma värinsä, jolloin saman värisiin muistipaikkoihin muistit laittamalla emo toimii yksikanavaisena. Useimmat muut valmistajat käyttävät samaa värikoodia ilmaisemaan mihin muistipari kuuluu asentaa, jotta emolevyn kaksikanavaisesta muistiohjaimesta saa täyden hyödyn irti.

MSI on onnistunut välttämään perinteisen ongelman, jonka ansiosta muistikampojen asennus vaatisi näytönohjaimen irroittamista. Tilaa muistipaikkojen ja AGP-paikan väliin on jätetty juuri riittävästi, jotta kiinnitysklipsut aukeavat moitteetta. Oikeassa alanurkassa näkyy myös CoreCell-piiri, joka muun muassa mahdollistaa dynaamisesti muuttuvan kellotaajuuden sekä prosessorin jännitteen ja jäähdytystehon säätelyn. Nämä ominaisuudet mahdollistavat CoreCellin käyttämisen niin ylikellotukseen, kuin alikellottamiseenkin virransäästön ja melutason samalla laskiessa.

Emolevyn alaosassa on paljon tyhjää tilaa ja piirilevyn pinnassa näkyvät paikat kalliimpaan malliin varatuille Firewire- ja SATA-ohjaimille. Oranssin väriset SATA-portit on sijoiteltu tyypilliseen tapaan piirisarjan lähistölle. MSI on tämän emolevymallin kohdalla jostain syystä luopunut BIOS:n flash-muistin kannasta ja piiri onkin juotettu suoraan piirilevylle. Käytännössä BIOS:n vaurioituessa viruksen tai käyttäjän virheen takia, ei BIOS-piirin vaihtaminen onnistu kätevästi. Nykypäivän emolevyille tyypilliseen tapaan myös MSI 865PE Neo2-P:ssä on piirilevyn kulmat pyöristetty.

Emolevyltä löytyy viisi PCI-paikkaa ja yksi AGP-paikka. Aivan PCI-paikkojen alapuolella on BIOS:n vihreä tyhjäysjumpperi. Epänormaalista sijoituspaikasta johtuen jumpperin löytäminen saattaa olla vaikeaa, joskin emolevyn CoreCell-ominaisuuksista johtuen BIOS:n tyhjääminen on tarpeellista vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös BIOS:n patteri on sijoitettu erikoisesti PCI-paikkojen taakse.

Värikoodatut liittimet kotelon ledeille ja kytkimille ovat tervetullut lisäominaisuus, mutta kuten arvata saattaa niin tässäkin tapauksessa kaikki ei ole mennyt aivan nappiin. Sattumalta on käynyt niin, että moni emolevyvalmistaja on ottanut värikoodauksen käyttöön, mutta liittimien väreille ja sijoituspaikoille ei ole mitään yhtenäistä standardia. MSI on ottanu taktiikakseen värikoodata liittimet niiden loogisilla väreillä. Eli yleensä punainen HDD-ledi kytketään punaiseen liittimeen, vihreä power-on-ledi kytketään vihreään liittimeen jne. Ongelmaksi muodostuu se, että virtanapin liitin on merkattu mustaksi, kun se taas joissain muissa emolevyissä on punaisella merkitty. Ongelma ei ole iso, mutta käytännössä se vie hyvin paljon värikoodauksen eduista mennessään.

MSI on panostanut tämän emolevyn kohdalla näyttävyyteen ja piirisarjalle onkin asetettu massiivinen passiivisiili. Kultaisen väriseksi eloksoitu alumiinisiili on kiinnitetty vain kahdesta pisteestä, mutta siilen ja piirisarjan väliin asennettu pehmeä suojalevy estää siiltä kanttaamasta piirisarjan herkästä ytimestä kulmia rikki. Siili on myös hyvin lähellä prosessorituulettimen kiinnityskehikkoa ja on hyvinkin mahdollista, että isoimmat coolerit eivät mahdu sen vuoksi emolevylle.

Prosessorin virransyötön suunnitteluun on panostettu ja emolevyllä toimivat ongelmitta myös uudella Prescott-ytimellä varustetut Pentium 4 -prosessorit. ISL 6556BCB -jänniteregulaattoripiirin ohjaama kolmivaiheinen virransyöttö on saanut avukseen kahdeksan 1500 uF 6,3 V ja neljä 1500 uF 16V kondensaattoria.

MSI on asentanut mosfeteille pienet siilit, jotka lämpenevätkin käytössä selkeästi. Varsinkin kovassa ylikellotuskäytössä vesi- tai kompressorijäähdytystä käytettäessä virransyötön komponentit lämpeävät voimakkaasti ilmavirran puutteesta johtuen. Siilet johtavat lämmön ympäröivään ilmaan tehokkaasti ja mosfetit, sekä piirilevy lämpiävät huomattavasti vähemmän.

Myös emolevyn alapuolelta näkyy selvästi, kuinka MSI on panostanut virransyöttöön ja järeät tinalla päällystetyt linjat aiheuttavatkin vähemmän vastusta virran kululle.

Ääni

MSI on laittanut emolevylle Realtekin ALC655-äänipiirin. Halvasta hinnastaan ja rajoittuneista ominaisuuksistaan huolimatta piiri kykenee toistamaan varsin kohtuullisesti ääntä. Analogisia ulostuloja käytettäessä äänenlaatu on kelvollinen ja Right Mark Audio Analyzer -ohjelmalla mitattuna emolevyn ääniratkaisu saikin yleisarvosanakseen merkinnän ”good”. Subjektiivisesti Sennheiser HD-590 kuulokkeilla äänenlaatua punnittaessa oli pientä ylä- ja alapään vaimenemista havaittavissa, mutta äänenlaatu oli kuitenkin selkeästi varsin hyvää tasoa integroitujen ääniratkaisujen yleiseen tasoon verrattuna.

Emolevyltä löytyy takapaneelista myös digitaalinen ulostulo ja kuten odottaa saattaa niin äänentoisto digitaalista ulostuloa käytettäessä oli liki täydellinen. Realtek ALC655:n ominaisuudet ovat varsinkin digitaalista ulostuloa käytettäessä riittävät satunnaiseen musiikin ja elokuvien katseluun, mutta pelikäytössä erillisen äänikortin hankinta varmasti puoltaa paikkansa.

IDE- ja SATA-ohjaimet

MSI 865PE Neo2-P:n IDE- ja SATA-ohjaimet ovat molemmat Intelin ICH5-piiriin integroituja. ICH5 on tunnettu lähes moitteettomasta toiminnastaan ja tälläkään kertaa se ei tuottanut pettymystä. Windowsin asentaminen onnistuu myös SATA-levylle ilman ajureita ja prosessoritehon kulutus sekä IDE-, että SATA-liitäntäisiä kiintolevyjä käytettäessä on vain muutaman prosentin luokkaa. Minkäänlaisia yhteensopivuus- tai nopeusongelmia on tästä konfiguraatiosta hankala havaita. Parantamisen varaa on toki ja niinpä jonkinmoiset RAID-ominaisuudet ja ehkäpä muutama lisä-SATA-portti tuottaisi hieman monipuolisemman kokonaisuuden. Pitää kuitenkin muistaa, että emolevyn hieman kalliimmasta mallista löytyy erillinen SATA-ohjain RAID-ominaisuuksilla.

Verkko

MSI on poikennut yleisestä linjasta integroidun verkkopiirin valinnallaan. Realtekin RTL8110S kykenee aina gigabitin nopeuksiin. Valitettavasti PCI-liitäntää käyttävänä osa sen nopeudesta hukkuu PCI-väylän ja southbridgen ja northbridgen välisen väylän hitauteen. Tällä kertaa mahdollisuutta ajaa testejä gigabitin verkossa ei ollut, joten käytännön suorituskyky jää arvailujen varaan, mutta on käytännössä varmaa, että Intelin CSA-väylää käyttävä piiri voittaa Realtekin ratkaisun nopeudessaan ja prosessoritehon kulutuksessa näytöstyyliin.

MSI CoreCell

Yksi MSI 865PE Neo2-P mielenkiintoisista ominaisuuksista on CoreCell-piiri. CoreCell tarkkailee prosessoritehon kulutusta ja säätää emolevyn asetuksia niin, että kokonaisuudessaan tietokone tuottaa vähemmän ääntä, kestää kauemmin, kuluttaa vähemmän virtaa ja on tehokkaampi. CoreCellin ominaisuudet on jaettu neljään ryhmään: Speedster on ylikellotusominaisuus, PowerPro on virransäästöominaisuus, BuzzFree tarkkailee prosessoritehon kulutusta ja systeemin lämpöjä säätäen piirisarjan ja prosessorin tuulettimia kuorman ja lämpötilan mukaan, LifePro pidentää emolevyn, prosessorin ja tuulettimien elinikää pitämällä systeemin lämmön kohdillaan ja estämällä kokoonpanoa toimimasta väärillä asetuksilla.

CoreCellin automaattiset ylikellotusominaisuudet voidaan kytkeä päälle emolevyn BIOS:sta. D.O.T-asetuksista voi valita kuudesta eri ylikellotusluokasta, jolloin CoreCell ylikellottaa kokoonpanoa prosessorikuorman kasvaessa automaattisesti.

CoreCelliin läheisesti liittyy myös CoreCenter-ohjelma, jonka avulla on mahdollista tarkkailla lämpötiloja ja jännitteitä Windowsista, sekä säätää joitakin ylikellotusominaisuuksia. CoreCenterin avulla on mahdollista antaa ohjelman säätää ylikellotusasetukset ja muun muassa prosessorituulettimen nopeus automaattisesti. Toki myös manuaaliset säädöt löytyvät valikoista, mukaanlukien jännitteiden säädöt.

BIOS-ominaisuudet

MSI on turvautunut tässäkin emolevymallissaan AMI BIOS:iin. Ulkonäöltään ja valikoiltaan perinteisen mallinen BIOS on helppokäyttöinen ja asetukset löytyvät vaivatta. Erikoisominaisuuksia, kuten monien eri asetuskonfiguraatioiden tallennusta tai yksinkertaista CD-soitinta ei MSI ole emolevyn BIOS:iin järjestänyt, mutta sen sijaan emolevyltä löytyy aiemmin esitelty D.O.T-ominaisuus, jota pystyy säätämään BIOS:sta.

Kellotaajuus- ja jännitesäädöt löytyvät tuttuun tyyliin yhden sivun alta. AGP- ja PCI-väylien kellotaajuudet ovat säädettävissä manuaalisesti haluttuihin arvoihin ja kuten voi olettaa, niin sekä AGP-, että PCI-kellotaajuudet pysyvät säädetyissä arvoissa, vaikka prosessorin väylänopeutta nostaisikin vakiota korkeammaksi.

MSI 865PE Neo2-P:ssa on valittavana neljä erilaista suorituskykyvaihtoehtoa. Kaksi alimmaista riviä on varattu MAT-asetukselle, joka on siis kalliimmasta 875P-piirisarjasta tuttu PAT-asetus. Miehekkään kuuloista Ultra-Turbo-asetusta on suositeltavaa pitää päällä, sillä se nopeuttaa emolevyn toimintaa 1:1-muistijakajalla huomattavasti.

Muistijakajia MSI:stä löytyy varsin runsaasti. Käytännössä vain 266, 333, 400 ja 3:4 ovat oikeita muistijakajia. 433-, 450-, 466- ja 500-asetukset säätävät myös prosessorin kellotaajuutta toivotun muistikellotaajuuden saavuttamiseksi. MSI:n erikoisuutena on 3:4-muistijakaja, jolla 200 MHz -väylätaajuudella toimivan prosessorin kanssa muistien kellotaajuus voidaan nostaa huomattavan korkeaan 533 MHz -asetukseen. Lopulta ongelmaksi muodostuu se, että mikäli muistikampojen SPD-tiedoissa ei ole ilmoitetu muistin tyypiksi PC3200, ei emolevy suostu käyttämään 1:1-asetusta. Käytännössä esimerkiksi tunnetusti erittäin hyvin kellottuvat Kingstonin PC3000 HyperX -muistit eivät toimi 200 MHz:n väylätaajuutta käyttävällä prosessorilla lainkaan 1:1-asetuksella. 533 MHz:n väylätaajuutta käyttävällä prosessorilla vastaavia ongelmia ei luonnollisesti ole.

Prosessorin väylätaajuuden säätövara riippuu prosessorin oletusväylästä. Suurimmillaan 500 MHz:n väylätaajuuteen kykenevä kellopiiri riittää varmasti ylikellotukseen, mutta toisinaan myös oletuskellotaajuuden pienentäminen olisi kätevää, tosin se ei tällä emolevyllä onnistu BIOS:sta käsin.

Emolevyltä löytyvät jännitteiden säädöt ovat hieman vaisut. Muistijännitettä voi säätää aina kolmeen volttiin asti ja AGP-jännitettä puolestaan 1,8 volttiin. Prosessorin jännitettä ei voi säätää lainkaan Prescott-ytimillä varustetuiden Pentium 4 -prosessoreiden kanssa. BIOS näyttää jänniteasetusten tason värikoodeilla, jolloin valkoinen väri kuvastaa turvallisia asetuksia, keltainen väri tehoasetuksia ja punainen ei suositeltavia asetuksia.

Oleellisimpien muistiasetusten säätämiseen löytyy tarvittavat työkalut oman valikon alta. Asetukset toimivat moitteetta kuten kuuluukin.

Lämpötilojen ja jännitteiden tarkkailusta löytyvät oleellisimmat seurannan kohteet. Esimerkiksi muistijännitteen seurantaa ei kuitenkaan ole. Prosessorin lämpötilan seuranta tuntui toimivan hieman erikoisella tavalla sillä Northwood-ytimellä varustetulla prosessorilla lämpötila oli noin 20 Celsius-astetta korkeampi kuin vertailussa käyttämälläni DFI Infinity 875 -emolevyllä, mutta Prescott-ytimellä varustetulla prosessorilla lämpötilaero oli alle 10 Celsius-astetta. MSI ilmoittaa Northwood-ytimellä varustettujen prosessoreiden ytimien lämpötilan allekirjoittaneen mielestä varsin tarkasti, mutta Prescott-ytimellä varustettujen prosessorien osalta asia vaatii lisätutkimusta.

Testikokoonpano

Suorituskykytesteissä MSI 865PE Neo2-P:lla on vastassaan DFI Infinity 875 -emolevy, joka perustuu hieman kalliimpaan 875P-piirisarjaan. Vertailu ei ole tästä syystä aivan reilu, mutta antaa hieman käsitystä MSI:n suorituskyvystä. MSI ei suostunut toimimaan testeissä käytetyillä muisteilla 1:1-moodissa 200 MHz:n väylää käyttävällä prosessorilla, joten testitulokset on tästä syystä ajettu kellotetulla 533 MHz-väylää käyttävällä Prescott-ytimellä varustetulla prosessorilla. 2,4 GHz vakiokellotaajuudella toimiva prosessori kellotettiin 3,3 GHz:iin, jolloin väyläksi asettui 184 MHz. Kiitokset prosessorin toimittamisesta testiä varten Akiba Oy:lle. Molemmat emolevyt on testeissä asetettu nopeimpiin mahdollisiin asetuksiinsa.

Testikokoonpanosta yhteenveto alla olevassa listassa

  • Prosessori: Intel Pentium 4 3,3 GHz (18×184 MHz)
  • Muistit: Kingston HyperX 2 x 512 MB CAS 2 5-2-2
  • Kiintolevy: Seagate 7200.7 160 GB
  • Näytönohjain: Club3D 9800 Pro 128 MB
  • DFI Infinity 875 BIOS-versio: 02/12/2004
  • MSI 865PE Neo2-P BIOS-versio: 02/05/2004

Testitulokset

Lähinnä muistikaistaa ja muistiohjainta kuormittavassa WinRAR 3.30 -pakkaustestissä testi suoritettiin pakkaamalla noin 180 megatavun suuruinen 3DMark03.exe ohjelman tehokkainta pakkausta käyttäen. Testissä näkyvät teoreettisen muistikaistan lisäksi erittäin hyvin myös viive-asetusten vaikutus suorituskykyyn. MSI kärsii rökäletappion DFI:n emolevyyn verratessa, vaikka MSI:n BIOS-asetukset olivat PAT-asetusta myöten identtiset DFI:hin verrattuna. Pienempi tulos on parempi.

Cdex 1.51 -testi kuormittaa lähinnä vain prosessoria. Eroa emolevyjen välille ei oletetusti tullut. Pienempi tulos on parempi.

Unreal Tournament 2004 Demossa MSI onnistui voittamaan DFI:n. Suurempi tulos on parempi.

Kaikkien tuntema 3DMark2001SE-testi soveltuu erinomaisesti emolevyn suorituskyvyn mittaamiseen. MSI jäi jälleen jälkeen DFI:stä lähes kolme prosenttia. Suurempi tulos on parempi.

3DMark03:n CPU-testissä erot ovat pienet. Suurempi tulos on parempi.

Aquamark3:n CPU-testissä tulos kääntyy jälleen DFI:lle suosiolliseksi. Suurempi tulos on parempi.

Syy DFI:n parempaan menestymiseen testeissä näkyy Sandran muistikaistaa mittaavassa testissä, jossa DFI voittaa MSI:n. Suurempi tulos on parempi.

Prosessoritehoa mittaavissa testeissä, kuten CineBench 2003:ssa, emolevyt ovat tasoissa. Suurempi tulos on parempi.

SuperPi 8M -testissä emolevyjen suorituskyky on kohtuullisen lähellä toisiaan. Pienempi tulos on parempi.

MSI 865PE Neo2-P pärjää kohtuullisesti 875P-piirisarjalla varustettua emolevyä vastaan, ollen vain hieman huonompi. Testituloksista voi kuitenkin helposti nähdä, että MSI:n MAT-asetus häviää 875P-piirisarjan oikealle PAT-ominaisuudelle. Ero kasvaa entisestään mikäli käytetään esimerkiksi ylikellottamisen yhteydessä 5:4-, 3:2- tai 3:4-muistiasetuksia, jolloin MSI:llä ei ole mahdollista käyttää suorituskykyä parantavaa MAT-asetusta.

Ylikellottaminen

MSI 865PE Neo2-P on myyntipuheiden mukaan lähes ylikellottamiseen suunniteltu emolevy. Ylikellottaminen onnistuukin mainiosti, joskin emolevyltä kokonaan puuttuva prosessorijännitteen säätömahdollisuus haittaa kovimpia yrityksiä. Testiprosessorilla saavutettiin miehekäs 3,3 GHz:n kellotaajuus jolloin väyläksi asettui 184 MHz. Myös vertailukohteena käytetyllä DFI Infinity 875 -emolevyllä prosessori kellottui helposti samoihin lukemiin. Prescott-ytimillä varustettujen prosessorien kellottaminen on kuitenkin hankalaa prosessorin jännitesäädön uupumisen ja PC2700-muisteilla havaitun 1:1-asetuksen toimimattomuuden johdosta.

200 MHz:n väylätaajuutta käyttävällä Northwood-ytimeen perustuvalla prosessorilla ylikellottaminen luonnistuu hieman paremmin sillä prosessorin käyttöjännitteen säätäminenkin onnistuu. Varsinkin isoilla kertoimilla varustettuja prosessoreita vaivaa jälleen 1:1-muistiasetuksen toimimattomuus tietyillä muisteilla. Ylikellotustesteissä emolevyn rajoja ei saavutettu ja 2,4 GHz:n kellotaajuudella toimiva 200 MHz:n väylää käyttävä testiprosessori kellottui 3,6 GHz:n pintaan niin 5:4 kuin 3:2 muistijakajillakin.

Loppusanat

MSI 865PE Neo2-P on epäilemättä hyvä emolevy hintaluokassaan. Vakaus, toimivuus ja suorituskyky ovat hyvällä tasolla ja integroitujen ominaisuuksien laadussa ei ole paljoakaan moittimista. Näyttävä ulkonäkö ja mukana tuleva runsas oheisvarustelu saa varmasti huomion kiinnittymään emolevyyn, mutta lopulta kysymyksessä on kohtuullisen tavallinen, joskin erittäin huolella suunniteltu tuote. Harkitusta konseptista kertoo jo emolevyn mukana tuleva Test Report -kirjanen, johon on listattu MSI:n testaamat ja yhteensopiviksi havaitut muistit, prosessorit ja näytönohjaimet. Yhteensopivuus ja käytännön toimivuus ovatkin varmasti emolevyn parhaimmat ominaisuudet.

Ylikellotusominaisuudet ovat osaltaan kattavat, mutta asiat kuten Prescott-prosessoreiden käyttöjännitteen säätömahdollisuuden puuttuminen ja 1:1-muistijakajan toimimattomuus tietyillä muisteilla haittaavat käyttöä varsin merkittävästi. Itse emolevyn kellottuvuudessa ei ole suoranaisesti vikaa ja sopivalla testiprosessorilla emolevy kykeneekin erittäin korkeisiin väylätaajuuksiin ongelmitta. Ominaisuudet kuten CoreCell ja CoreCenter ovat tietyissä tapauksissa helppoja teitä ylikellotuksen saloihin, mutta käytännössä parhaiden ylikellotusasetusten hakeminen onnistuu helpoiten manuaalisesti.

Mattamustan näyttävän emolevyn parhaat puolet tulevat esiin vastoin odotuksia nimenomaan peruskäytössä. Varmatoiminen, vakaa ja edullinen emolevy kiinnostanee erityisesti peruskonetta halajavaa tai kasaavia käyttäjiä, joille nopeutta ja ylikellotusominaisuuksia enemmän ostopäätökseen vaikuttaa käytännön toimivuus.

>> Takaisin pääsivulle

Antti Valkeinen 26. Maaliskuuta 2004 (antti.valkeinen@https://muropaketti.com)