MSI KT6 Delta FIS2R (VIA KT600)

Alkusanat

Alun perin jo VIA KT400 -piirisarjaan odotettiin DDR400-muistitukea, mutta erinäisten ongelmien takia se nähtiin vasta KT400A:ssa. VIA KT400A -piirisarja kuitenkin jäi varsin pimentoon, eikä Suomeen rantautunut kovinkaan monen valmistajan emolevymalleja kauppojen hyllyille asti. VIA:n asemaa entisestään on horjuttanut NVIDIAn nForce2-piirisarja, joka on räjähdysmäisesti leikannut suuren osan AMD-piirisarjamarkkinoista. NForce2:n tuoma kaksikanavainen muistiohjain toi VIAn tuotoksiin verrattuna huomattavaa parannusta suorituskykyyn, joten VIAn luonnollisesti oli joko seurattava NVIDIAn jalanjälkiä kaksikanavaisen muistiohjaimen turvin tai kehiteltävä jotain innovatiivista kuroakseen etumatkan kiinni.

400 megahertsin väylätaajuudella toimiville AMD Athlon XP -prosessoreille suunnatun nForce2 400 Ultra -piirisarjan kanssa samassa aallossa VIA julkaisi KT400A-piirisarjan jatkajan, KT600-piirisarjan. Toukokuun 13. päivä tapahtuneen lanseerauksen yhteydessä hämmästystä aiheutti kaksikanavainen muistiohjaimen puuttuminen, ja KT400A:sta tuttu FastStream64-tekniikka, jolla VIA aikoi korvata menetettyä kaistanleveyttä.

Muropaketin testipenkkiin saapui ensimmäisenä KT600-emolevynä Gigabyten malli, mutta pienten ongelmien takia ensimmäinen artikkeli kuitenkin päädyttiin tekemään Micro-Star Internationalin KT6 Delta FIS2R -emolevystä. Myöhemmin on luvassa vielä muutaman muun VIA KT600 -piirisarjaan perustuvan emolevyn vertailu.

Tässä artikkelissa on tarkoitus katsastaa aluksi VIA KT600 -piirisarja speksien pohjalta ja tämän jälkeen MSI:n emolevyn ominaisuudet, ylikellotusta sekä tietenkin testituloksia. Testeissä vertailukohtina on käytetty VIA KT400 -piirisarjaan perustuvaa Albatron KX400-8X- sekä nForce2-piirisarjaan perustuvaa Abit NF7-S -emolevyä.

VIA KT600 -piirisarja

VIA KT600 -northbridge on hyvin samanlainen kuin edeltäjä VIA KT400A, eikä suurimmaksi uudistukseksi muodostukaan kuin tuki 400 megahertsin järjestelmäväylällä toimivalle Barton-ytimelliselle AMD Athlon XP 3200+ -prosessorille. Muut Barton-ytimeen perustuvat mallit, Athlon XP 2500+, 2800+ ja 3000+, toimivat 333 megahertsin järjestelmäväylällä, mutta Internetissä on liikkunut myös huhuja 400 megahertsin versioista aiemmin mainituista prosessoreista. Lehdistötiedotetta asiaan liittyen ei ole julkaistu eikä prosessoreita löydy kauppojen hyllyiltä, joten toistaiseksi on tyydyttävä ainoastaan 3200+-malliin. 400 ja 333 megahertsin väylätaajuudellisten Athlon XP -prosessoreiden lisäksi KT600-piirisarja tukee luonnollisesti myös 266 ja 200 megahertsin väylätaajuuksia sekä 3.0-standardin mukaista AGP8X-väylää.

NForce2-piirisarjan yksi merkittävimmistä suorituskyvyn tuojista on kaksikanavainen muistiohjain, kuten jo aiemmin totesimme. VIA KT600 -piirisarjasta löytyy tuki ainoastaan yksikanavaiselle muistiohjaimelle, jolloin DDR400-muistien kanssa teoreettiseksi maksimikaistanleveydeksi ei muodostu kuin 3,2 gigatavua sekunnissa. Vertailuksi mainittakoon vielä, että nForce2-piirisarjalla päästään teoriassa jopa 6,4 gigatavun siirtonopeuteen sekunnissa. Häivyttääkseen yksikanavaisen muistiohjaimen tuomat pullonkaulat, VIA on kehitellyt kulissien takana FastStream64-tekniikkaa, jonka tarkoituksena on yksinkertaisesti lyhentää prosessorin ja muistien välille muodostuvia latensseja. Testituloksista nähdään artikkelin hieman myöhemmässä vaiheessa, miten VIAn FastStream64-tekniikkaa todella saa kirittyä nForce2-piirisarjan etumatkaa kiinni.

Viimeisen osan KT600-piirisarjasta haukkaa 8X V-Link -tekniikka, jonka avulla northbridge (VIA KT600) ja southbridge (VIA VT8237) kommunikoivat keskenään 533 megatavun siirtonopeudella sekunnissa.

VIA KT600 -emolevyistä löytyy southbridgenä VIAn uusin VT8237, joka tuo KT400A-emolevistä löytyvään VT8235CE:hen uudistuksena tuen Serial ATA:lle ja RAID:lle. VIA KT400A -emolevyissä Serial ATA -ominaisuudet on jouduttu toteuttamaan ulkoisella piirillä, jolloin PCI-väylä on jäänyt rajoittavaksi tekijäksi 133 megatavun siirtonopeudella sekunnissa. VT8237:ään integroidulla kaksikanavaisella Serial ATA -tuella PCI-väylän rajoitteet ovat mennyttä, ja teoriassa voidaan saavuttaa Serial ATA -standardin mukainen 150 megatavun siirtonopeus sekunnissa.

Serial ATA -kovalevyjä ei voida kuitenkaan asentaa kuin kaksi kappaletta, joten useat emolevyvalmistajat ovat turvautuneet tämän lisäksi erilliseen piiriin. Kaksikin kovalevyä riittää RAID-ominaisuuksien hyödyntämisen ja VT8237 tukeekin Serial ATA -kovalevyille RAID:ia 0- ja 1-tasojen turvin.

Tavallisempiin ominaisuuksiin voidaan lukea VT8235CE:n kuuden USB2.0-portin tuen nostaminen kahdeksaan, 6-kanavainen äänituki, kuusi PCI-liitintä sekä 10/100 Mbit/s verkko-ominaisuudet.

VIA VT8237:stä löytyy lähes kaikki tarvittavat ominaisuudet, joita normaali kuluttaja tällä hetkellä voi havitella. Paranneltavaa kuitenkin löytyy, ja olisi mielenkiintoista nähdä Firewire- eli IEEE1394-tuki integroituna suoraan southbridgeen sekä Intelin 800 megahertsin väylätaajuutta tukevista piirisarjoista löytyvän CSA-tekniikan (Communication Streaming Architecture) kaltainen ratkaisu AMD-puolella. CSA:han on tekniikka gigabitin verkko-ohjaimia varten, jolloin ohjain on suoraan yhteydessä northbridgeen, eikä näin rasita muun muassa PCI-väylää.

Pakkaus

MSI:n KT600-piirisarjaan perustuvasta KT6 Delta -emolevystä on saatavilla neljä eri versiota:

• KT6 Delta SR: Normaaliversio, SATA RAID 0/1
• KT6 Delta LSR: SATA RAID 0/1, 10/100 LAN
• KT6 Delta FISR: SATA RAID 0/1, gigabitin LAN, IEEE1394
• KT6 Delta FIS2R: SATA RAID 0/1, SATA RAID 0/1/0+1 (Promise), gigabit LAN, IEEE1394

Muropaketin testipenkkiin saapui malliston kallein versio, KT6 Delta FIS2R, josta löytyy suurin piirtein kaikki herkut, joita nykypäivän emolevystä voi vain odottaa löytyvän. Valitettavasti MSI:n KT600-emolevymalliston tuotteita ei ole artikkelin kirjoitushetkellä saatavilla tiettävästi miltään jälleenmyyjältä. Voisi kuitenkin olettaa KT6 Delta -emolevyjen saapuvan Suomessa myyntiin runsain määrin, koska esimerkiksi KT400-piirisarjaan perustuvaa KT4 Delta -mallistoakin on saatavilla kiitettävästi.

MSI KT6 Delta -tuotesivut

Paketin uumenista löytyy emolevyn lisäksi kohtalaisen kattava määrä oheismateriaalia. Serial ATA – ja normaalin ohjekirjan lisäksi mukaan on ahdettu Promisen RAID-ajuridisketti, ajuri-CD sekä suojalevy I/O-liittimien eteen.

Erilaisten kaapeleiden ja liitinpaneelien määrä on vähintäänkin kiitettävä, sillä innovatiivisesti oransseiksi värjättyjä Serial ATA -kaapeleita mukana tulee neljä kappaletta sekä Serial ATA:aan liittyen lisäksi virtahaaroitin kahdelle kovalevylle. IDE- ja diskettiasemakaapelit on tehty pyöristetyiksi normaalista leveästä kaapelista ympäriltä löytyvän verkkosuojan avulla. Ei välttämättä aivan kaikkein ammattimaisin ratkaisu, mutta joka tapauksessa mukava piristys normaaleihin kaapeleihin.

Laatikon pohjalta löytyy lopuksi vielä kolme erilaista korttipaikkaan asennettavaa liitinpaneelia. Ensimmäisestä näistä löytyy kaksi USB-, toisesta vastaavasti kolme IEEE1394-liitintä. Kolmanteen liitinpaneelin on sijoitettu ääntä koskevat liittimet S/PDIF:lle optisena ja koaksaalina, keskikaiuttimelle/subwooferille sekä takakaiuttimille.

MSI KT6 Delta FIS2R

MSI KT6 Deltan piirilevy on MSI:n aiemmistakin emolevyistä tutun punainen ja sen peittää kattava määrä liittimiä ja piirejä. PCI-liittimiä löytyy viisi kappaletta ja näiden vierestä punaiseksi värikoodattu AGP-liitin. Broadcomin valmistama BCM5788KFB gigabitin verkkopiiri on sijoitettu kuvassa AGP-liittimen yläpuolelle aivan emolevyn reunaan ja tämän alapuolelta löytyy BIOS-piiri.

Firewire- eli IEEE1394-ominaisuuksia ei ole integroitu VT8237-southbridgeen kuten edellisellä sivulla totesimme, joten MSI on toteuttanut ne VIAn VT6306-piirillä. Vihreiksi värjätyt kolme IEEE1394-liitintä on sijoitettu PCI-liittimien alapuolella emolevyn alareunaan.

Komponenttisijoittelu näyttäisi olevan pääpiirteissään varsin onnistunut, eikä mitään kovin suuria mokauksia ole MSI:n toimesta päässyt tapahtumaan. Tarkastellaan seuraavaksi hieman tarkemmin emolevyn ominaisuuksia:

Emolevyn taakse on sijoitettu varsin perustavaraa: PS/2-, sarjaportti- ja printteriportti-, RJ45- ja ääniliittimet, mutta näiden lisäksi seasta löytyy USB2.0-portteja jopa kuusi kappaletta. Mukana tulevalla kaksiporttisella korttipaikkaan asennettavalla liitinpaneelilla saadaan siis käyttöön kaikki VT8237:n tukemat kahdeksan USB2.0-porttia.

SocketA-kanta on sijoitettu pystyasentoon aivan emolevyn yläreunaan, josta syntyy ongelma tornikoteloiden kanssa, joissa on välilevy. Esimerkiksi Antec SX1240 -kotelossa kyseinen välilevy on niin lähellä emolevyä, ettei suurimpaa osaa coolereista voida asentaa emolevyn ollessa paikoillaan, koska ruuvimeisselillä ei pysty tekemään kankeamisliikettä coolerin kiinnitysklipsulla. Prosessorikannan ympäriltä ei myöskään löydy lainkaan neljää kiinnitysreikää suurikokoisille siileille, joka pakottaa coolerikiinnityksen tapahtumaan prosessorikannan muovisiin väkäsiin. Näin esimerkiksi Swiftechin suurimpia siilejä ei voida tähän emolevyyn asentaa lainkaan.

Muistiliittimiä löytyy kolme kappaletta ja näihin voidaan asentaa DDR400- (PC3200), DDR333- (PC2700), DDR266- (PC2100) tai DDR200-muistia (PC1600) yhteensä kolmen gigatavun edestä. Testeissä täytimme näistä kolmesta muistiliittimestä kaksi Kingstonin 256 megatavun HyperX PC3500 -kammoilla.

IDE- ja diskettiasemaliittimet on sijoitettu muistiliittimien viereen kohtalaisen ylös emolevyä ja KT600-piirisarjan päältä vastaavasti löytyy pienehkö alumiinisiili varustettuna 40 millimetrin tuulettimella.

MSI on päätynyt KT6 Delta -sarjan emolevyjen kanssa kolmivaiheiseen virransyöttöön, joka näkyy kuvassa kuutena mosfettina ja kasana kondensaattoreita prosessorikannan ja KT600-piirisarjan yläpuolella. Virta näille syötetään Intel Pentium 4 -alustoista tutulla +12V-liittimellä, joka on sijoitettu AGP-liittimen yläpuolelle. Koska +12V-liitin antaa virran virransyötölle, jännitehäviötä ei pääse tapahtumaan pitkien johtimien takia, vaikka ATX-liitin onkin sijoitettu kuvassa emolevyn alakulmaan.

Varsinkin emolevyn oikea alareuna on ahdettu täyteen liittimiä, piirejä ja pintaliitoskomponentteja, joten itse piirilevyä ei paljon alta pääse edes pilkottamaan. Suurin piiri näistä luonnollisesti on VIA VT8237, joka ohjaa kahta Serial ATA -liitintä piirin oikealla puolella. Kahta alempaa löytyvää oranssia Serial ATA- sekä keltaista IDE-RAID-liitintä ohjaa Promisen PDC20378-piiri. Näillä SATA-liittimillä ei teoriassa päästä 150 megatavun siirtonopeuteen sekunnissa, joten ensisijaisesti Serial ATA -kovalevyt kannattaa liittää ylempiin liittimiin.

Erillisen USB-liitinpaneelin keltainen kiinnitysliitin sijaitsee emolevyn alareunassa ja tämän vierestä löytyy värikoodatut pinnit muun muassa ledeille sekä reset- ja virtanapeille.

Kuvan oikeasta yläreunasta löytyy kiiltävällä peltikuorella varustettu CoreCell-piiri, joka MSI:n tietojen mukaan parantaa emolevyn ylikellotusvaraa, säästää virrankulutusta, säätelee tuulettimien kierrosnopeuksia lämpötilojen mukaan sekä suojaa prosessoria esimerkiksi ylikuumenemiselta.

On miellyttävää nähdä, että edes joku emolevyvalmistaja on ottanut opikseen AGP- ja muistiliittimien liian läheisestä sijainnista ja jättänyt pois kuudennen PCI-liittimen, jolloin AGP-liitin saadaan sijoitettua huomattavasti alemmas. Tästä hyödytään sillä tavalla, että muistikammat voidaan vaihtaa pitkienkin näytönohjaimien ollessa paikoillaan.

Ennen ylikellotustestejä luonnollisesti nappasimme KT600-piirin päältä coolerin pois ja vaihdoimme väliin Artic Silver III -hopeatahnaa. Vakiona välistä näyttäisi löytyvän piitahnaa kohtalaisen hyvällä kontaktilla, joskin levitys olisi voinut olla hieman tasaisempi piirin kaikissa kulmissa. Positiivinen puoli joka tapauksessa on ettei väliin ole tungettu purkkaa tai tarraa.

BIOS

MSI on KT6 Delta FIS2R -emolevynsä kanssa turvautunut AMIBIOS:iin, jonka muistien säätömahdollisuudet ovat kattavat:

• SDRAM Frequency: 200, 266, 333 ja 400 MHz
• SDRAM CAS Latency: 1,5; 2,0; 2,5 ja 3,0
• Row Precharge Time: 2, 3, 4 ja 5
• RAS Pulse Width: 6, 7, 8 ja 9 (ei 5!)
• RAS to CAS Delay: 2, 3, 4 ja 5
• Bank Interleave: Disabled, 2-Way ja 4-Way
• SDRAM 1T Command: Disabled ja Enabled

Ulkoisten piirien takia BIOS:sta on valittavissa paljon eri ohjaimia käyttöön tai vastaavasti pois päältä: IDE, SATA ja tästä valikosta tärkeimpänä myös USB.

OnBoard PCI Controller -välilehden alta löytyy lisää ohjaimia: verkko-ohjain, SATA, Firewire (IEEE1394) ja 6-kanavainen ääni.

MSI:n kattavien muistiasetuksien jälkeen BIOS-asetukset eivät kaadu heikkoihin ylikellotussäätöihin, itseasiassa päinvastoin. Prosessorin väylätaajuutta voidaan säätää 100 ja 280 megahertsin välillä ja kertoimia löytyy aina viidestä 18 asti puolen kertoimen välein. Mainittakoon vielä, että kerroinlukkoa ei Athlon XP -prosessoreista tarvitse murtaa, sillä emolevy tekee kyseisen operaation itse.

Suurimpia ongelmia BIOS:n ylikellotussäädöissä emolevyillä ovat liian alhaiset prosessorille syötettävän jännitteen nostovarat. MSI ei onneksi takerru tähän ongelmaan, vaan antaa nostovaraa 0,025 voltin pykälin aina 2,3 volttiin asti. VLink-jännitettä voidaan säätää 2,6; 2,7 ja 2,8 voltin vaihtoehtojen turvin, muisteille syötettävää jännitettä 2,5 voltista jopa 3,3 volttiin 0,05 voltin pykälin (lukuun ottamatta 3,15 volttia, jota ei löydy) sekä AGP-väylän jännitettä 1,55 voltista 2,10 volttiin 0,05 voltin harppauksin.

PC Health Status -välilehdeltä löytyvät varsin normaalit tarkkailumahdollisuudet lämpötiloille, tuulettimien kierrosnopeuksille sekä tietenkin eri jännitteille.

Ohjelmat

MSI KT6 Delta FIS2R:n mukana tulee kaksi erilaista tarkkailu- ja ylikellotusohjelmaa. Fuzzy Logic 4 on näistä ominaisuuksiltaan köyhempi, eikä tarkkailtavaa löydy kuin väylätaajuuden, kertoimen, kellotaajuuden, jännitteiden, prosessorituulettimen kierrosnopeuden sekä prosessorin lämpötilan merkeissä. Ohjelmasta on myös mahdollista nostaa väylätaajuutta yhden megahertsin harppauksin.

Klikkaamalla linkkiä avautuu suurempi versio ylemmästä kuvasta

CoreCenter on Fuzzy Logic 4:ää huomattavasti monipuolisempi ja omaa mahdollisuuden tarkastella eri jännitelinjoja, prosessorin ja emolevyn lämpötiloja, prosessori- ja piirisarjatuulettimien kierrosnopeuksia sekä prosessorin väylätaajuuden, kertoimen ja kellotaajuuden.

Ylikellotusmahdollisuudet rajoittuvat väylätaajuuden sekä prosessorille, muisteille ja AGP-väylälle syötettävien jännitteiden nostoon. Väylätaajuuden nosto ei toiminut tosin aivan toivotulla tavalla ja jumiutti aina tietokoneen ok-napin painalluksen jälkeen.

Tietokoneen hyvinvoinnin takaamiseksi CoreCenteristä voidaan asettaa myös hälytyksiä, kun prosessorin, emolevyn tai piirisarjan lämpötila nousee tietyn pisteen yli. Prosessori- ja piirisarjatuulettimille voidaan asettaa samantapaisia hälytyksiä kierrosten laskiessa säädetyn nopeuden alapuolelle.

Ylikellotus

Ylikellottaessa laskimme prosessorin kertoimen turvallisen alas, kahdeksaan ja muistit toimimaan DDR266-asetuksilla. Tämän jälkeen nostimme väylätaajuuden 200 megahertsiin (400 MHz) ilman jännitteiden nostoja. Ongelmia ei syntynyt, joten jatkoimme väylätaajuuden nostamista viiden megahertsin askelin ylöspäin. Ensimmäiset vakausongelmat alkoivat 215 megahertsissä (430 MHz), joten nostimme VLink-jännitteen 2,8 voltin maksimiarvoon, jolloin vakausongelmat hävisivät.

Seuraava askel, 220 megahertsiä (440 MHz), muodostuikin jo emolevyn katoksi, josta saatiin vielä napattua WCPUID-kuva talteen. Testiohjelmia ei tällä väylätaajuudella saatu ajettua läpi, joten lopullinen vakaus löytyi 217 megahertsistä (434 MHz).

Testikokoonpano

Testeissä käytettiin 333 megahertsin väylätaajuudellista, 1,833 gigahertsin kellotaajuudella toimivaa ja Barton-ytimeen perustuvaa AMD Athlon XP 2500+ -prosessoria. Muisteiksi valittiin kaksi 256 megatavun Kingstonin HyperX PC3500 -kampaa ja näytönohjaimeksi Gigabyten Radeon 9600 Pro.

Vertailukohtina käytimme VIA KT400 -piirisarjaan perustuvaa Albatron KX400-8X:ää sekä NVIDIA nForce2 -piirisarjallista Abit NF7-S v1.2:ta. Kummassakin edellä mainitussa emolevyssä muisteja ajettiin DDR333-asetuksilla, kun taas MSI:n KT600-emolevyssä DDR400:na.

Testikokoonpano:

• AMD Athlon XP 2500+
• 2 kpl Kingston HyperX PC3500 256 MB
• Gigabyte Radeon 9600 Pro
• Maxtor 5400 rpm 30 GB
• LG 52X
• Antec 400W
• MSI KT6 Delta FIS2R (VIA KT600)
• Albatron KX400-8X (VIA KT400)
• Abit NF7-S v1.2 (NVIDIA nForce2)
• Windows XP
• DirectX 9.0
• VIA Hyperion 4-in-1 4.48
• NVIDIA nForce 2.03
• ATI Catalyst 3.6

Vakioväylätaajuudet Abitin ja MSI:n emolevyissä ovat täsmälleen samat, joten KT600- ja nForce2-piirisarjojen välille saadaan täysin vertailukelpoinen kilpailu aikaiseksi. KT400-piirisarjallisessa Albatronin emolevyssä väylähuijausta ei ole tehty, ja vakioväylätaajuus on jopa hieman optimaalisinta arvoa alhaisempi, 166,03 megahertsiä.

Testitulokset: Pelitestit

3DMark2001 SE:ssä (build 330) nForce2-piirisarjallinen Abit NF7-S nappaa ykkössijan kolmen prosentin turvin seuraavaksi parhaiten pärjänneeseen MSI KT6 Deltaan verrattuna. KT600- ja KT400-piirisarjallisten emolevyjen välille muodostuu eroa hieman reilut 100 3DMarkkia KT600:n hyväksi, josta osa tosin menee korkeamman väylätaajuuden mukana tuoman hyödyn piikkiin.

Uudemmassa 3DMark03:ssa järjestys pysyy samana, mutta erot kutistuvat entistä pienemmiksi. NForce2 voittaa enää noin 1,5 prosentilla ja KT600:n sekä KT400:n välinen ero jää ainoastaan noin 40 3DMarkkiin.

Unreal Tournament 2003 ei tuota yllätyksiä 3DMark-testiohjelmiin verrattuna, sillä nForce2 kirii etumatkan Bot-osiossa noin yhdeksään prosenttiin ja Flyby-osiossa vastaavasti hieman reiluun kahteen prosenttiin. KT600:n ja KT400:n välille muodostuu eroa ensimmäisenä mainitussa osiossa noin neljä ja jälkimmäisessä noin puolitoista prosenttia.

Pelinopeutta testaavien ohjelmien perusteella VIA KT400 -piirisarjallisen emolevyn omistajan ei ole allekirjoittaneen mielestä mitään syytä harkita siirtymistä KT600-piirisarjalliseen emolevyyn, jos päätarkoituksena on hankkia mahdollisimman suorituskykyinen emolevy. Tämä siitä syystä, että nForce2 tarjoaa vähintäänkin samantasoiset ominaisuudet paremmalla suorituskyvyllä varustettuna.

Testiohjelmat: Hyötyohjelmatestit

SiSoft Sandra 2003:n ALU-osiossa nForce2 ja KT600 pärjäävät lähes yhtä hyvin, KT400 jää reilun parin prosentin päähän. FPU:ssa NForce2 nappaa pienen etumatkan KT600:aan verrattuna, tosin ero jää ainoastaan kahden prosentin tuntumaan. KT600:n ja KT400:n välille ei muodostu eroa kuin vajaa prosentti.

Muistien kaistanleveyttä testaavassa SiSoft Sandra 2003:n Memory Bandwidth -testiosiossa Abit nappaa nForce2-piirisarjan kaksikanavaisen muistiohjaimen turvin Int- sekä Float-osioissa noin seitsemän prosentin etumatkan MSIn KT600- ja Albatronin KT400-emolevyihin. Huomattavaa on, että KT400 kirii jopa parin pisteen kaulan KT600:aan.

PCMark2002:ssa prosessorin nopeutta testatessa nForce2-piirisarjallisen emolevyn etu pysyy parissa prosentissa, kun taas KT600:n ja KT400:n välinen ero pysyttelee noin prosentissa.

Muistitestissä nForce2:n kaksikanavaisen muistiohjaimen tuoma hyöty näkyy hieman selvemmin ja ero KT600:aan kasvaa 11 prosenttiin. KT400 ei SiSoft Sandra 2003:n tapaan enää PCMark2002:ssa hätyyttele KT600:sta, vaan KT600 pitää etumatkan turvallisesti reilussa kuudessa prosentissa.

Pifastissa ja SuperPI:ssä erot eri piirisarjoilla varustetuilla emolevyillä ovat lähes samoissa aiempien testiohjelmien mukaisesti. NForce2 nappaa odotetusti parhaimman tuloksen kummassakin testissä ja jättää KT600:n pahimpana kilpailijan noin kuuden prosentin turvin taakseen. KT600:n ja KT400:n välinen ero pysyttelee neljässä prosentissa.

WinRAR:ssa näkyy entistä selvemmin nForce2:n paremmuus ja ero KT600:aan verrattuna kasvaa reiluun 12 prosenttiin. KT600 jättää KT400:n jälkeensä seitsemän prosenttia paremmalla tuloksella.

Käännettäessä Wav-tiedosto Ogg-muotoon, KT600 nappaa yllättävästi parhaimman tuloksen sekunnin nopealla tuloksella verrattuna toiseksi tulleeseen nForce2:een. KT400 vastaavasti jää nForce2:lle sekunnilla.

FlaskMPEG-ohjelmalla käänsimme 396 megatavuisen MPEG-videon DivX 5.0.3 -koodekilla ja mittasimme kääntämiseen kuluneen ajan. NForce2 jälleen kerran pärjää parhaiten jättäen KT600:n taakseen sen viisi prosenttia huonommalla tuloksella. KT400 häviää reilut kolme prosenttia isoveljelleen.

Cinebench 2003:lla erot eri piirisarjalla varustettujen emolevyjen välillä jäävät varsin pieniksi, eikä nForce2 voita KT600:n kuin vajaalla prosentilla. Ero on sama KT400:n ja KT600:n välillä.

Hyötyohjelmatestit vahvistavat edellisellä sivulla todettua väitettä nForce2:n paremmuudesta KT600:aan verrattuna. Vaikka ero näiden piirisarjojen välillä ei olekaan mikään järisyttävän suuri, voidaan nForce2 näistä kuitenkin leimata turvallisesti suorituskykyisemmäksi.

Loppusanat

Piirisarjana KT600 ei tuo mukanaan vanhempaan KT400:aan verrattuna oikeastaan mitään muuta suurempaa uutta kuin tuen 400 megahertsin väylätaajuudella toimivalle Athlon XP 3200+ -prosessorille sekä VT8237:n turvin Serial ATA -tuen integroituna suoraan southbridgeen. Suorituskyvyn kannalta KT400:n ja KT600:n välinen ero jää normaalissa käytössä häviävän pieneksi, ja testituloksista nähdään selvästi nForce2-piirisarjan olevan edelleen markkinoiden suorituskykyisin piirisarja AMD-alustoille (mukaan lukien tietenkin nForce2 400 Ultra).

MSI KT6 Delta FIS2R emolevy itsessään on hyvin ominaisuusrikas niin liitäntöjen kuin myös BIOS-säätöjen puolesta. Liitäntöjä löytyy muun muassa IEEE1394:lle, gigabitin verkko-ohjaimelle, 6-kanavaiselle äänelle, Serial ATA:lle sekä IDE-RAID:lle. BIOS:sta vastaavasti löytyy kattavat muistiasetukset sekä ehkä vieläkin loistavammat ylikellotusmahdollisuudet: mahdollisuus nostaa väylätaajuus 280 megahertsiin, Vcore 2,3, VLink 2,8 ja DDR 3,3 volttiin asti.

VIA Apollo KT600 -tuotesivut

MSI KT6 Delta -tuotesivut

Ville Suvanto 1. elokuuta 2003 (ville.suvanto@https://muropaketti.com)

>> Etusivulle