Nexus Breeze

Hollantilainen vuonna 2000 perustettu Nexus on erikoistunut hiljaisiin prosessoreiden jäähdytysratkaisuihin ja mm. ATX-virtalähteisiin. Yritys on laajentanut tuotevalikoimaansa pikkuhiljaa ja nyt vuorossa on Nexus Breeze -kotelo. Breeze on Nexuksen toinen kotelomalli ja suunniteltu erityisen hiljaiseksi, mutta silti tarjomaan kohtuullisen kotelotuuletuksen. Kotelon rakenne on tuuletuksen ja hiljennyksen osalta varsin poikkeuksellinen ja niinpä tehtävämme tällä kertaa onkin selvittää onko Nexus onnistunut tavoitteissaan.

Nexuksen uuden kotelon mahdolliset ostajat kuuluvat ilman muuta ryhmään, joille mikään ei ole riittävän hyvää. Täydellistä hiljaisuutta ilman minkäänlaisia häiriötekijöitä ei ole kuitenkaan mahdollista järkevästi saavuttaa ja niinpä Breezekin on tuomittu epäonnistumaan pyrkimyksessään miellyttää kohderyhmäänsä. Breeze tähtää kuitenkin markkinoille, jossa kilpailu on tällä hetkellä erittäin vähäistä ja niin sanotut hiljaiset kotelotkin ovat vain perusmalleista hieman hiljennettyjä versioita. Useimpien koteloiden hiljaisuus perustuukin suoraan kotelotuuletuksen vähentämiseen ja näin samalla myös jäähdytystehon selvään huonotumiseen. Melunlähteiden aiheuttajien eliminoiminen onkin ehdottomasti tehokkain tapa melutason vähentämiseen, mutta muodostuu usein äärimmäisyyksiin mentäessä varsin kalliiksi ja lopulta tehottomaksi.

On ilmiselvää, että Breezen lähtökohtina on onnettoman kotelotuuletuksen sijaan vahva pyrkimys melun hiljentämiseen. Tämä päämäärä vaatii kotelolta paljon ja onkin usein mielletty vain tee-se-itse-miehien puuhasteluksi äänenvaimennusmattojen ja erillaisten tuulitunnelien parissa. Toisaalta ratkaisu tarjoaa etuinaan mahdollisuuden käyttää tehokkaitakin jäähdyttimiä melutason silti pysyessä alhaisena ja nykyaikaisilla prosessoreilla tehokkaiden jäähdytysmenetelmien käyttö onkin lähes pakollista.

Rakenne

Ulkoapäin Breeze ei eroa juurikaan totutusta kotelomallista: kotelon korkeus, leveys ja pituus ovat hyvinkin normaalin midi-tornin mitoissa. Muovista valmistettu kate voidaan helposti mieltää samalla kertaa ulkonäölliseksi tekijäksi sen sijaan, että sillä olisi jokin suurempi päämäärä ja ensi vilkaisun perusteella Breeze ei todellakaan eroa muista trendivirityksistä. Allekirjoittaneeseen kotelon ulkonäkö ei kaarevine linjoineen, muoveineen ja futuristisine ulkonäköineen juurikaan uppoa, mutta väritys sen sijaan on onnistuneen hillitty. On vaikea sanoa kuinka merkittävää osaa ulkonäkö näyttelee kotelon kohderyhmän aivoituksissa, mutta huomaamaton ja hillitty ei tässä tapauksessa ole aivan oikeat sanat kuvaamaan Nexus Breezeä.

Kuvista ei huomaa moniakaan koteloa lähemmin tarkasteltaessa silmiin ja kouriin tuntuvia yksityiskohtia ja ominaisuuksia. Breeze on varsin painava midi-torniksi, joka jo itsessään kertoo omaa tarinaansa kotelosta. Lisäksi koteloa käsissä pyörittelemällä voi havaita, että lukuunottamatta virtalähteen avonaista takaosaa, ei varsinaisia reikiä kotelon sisään ole missään kohtaa muovista ulkokuorta.

Virtalähteen takaseinä on erittäin läpivirtaavaa mallia ja kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, melua tuottavaa tuuletinta ei ole kiinnitetty suoraan takaseinään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdenkään kotelotuulettimen melu ei pääse missään olosuhteissa kulkemaan suoraa reittiä kotelon ulkopuolelle vaan joutuu kimpoilemaan seinämistä samalla vaimentuen. Kotelon ilmanvaihdosta kaikki ulospäin tuleva ilma kulkee virtalähteen kautta, joten väljä ja hyvin virtaava rakenne onkin paikallaan. Lämmin ilma on kevyempää kuin kylmä, joten virtaussuunta on luonnollinen ja jäähdytysilmaa ei tarvitse pakottaa kulkemaan vastavirtaan. Kannattaa myös huomioida kotelon taaksepäin ulkonevat sivuseinät, joiden ansiosta sivullepäin suuntautuva ääni vaimenee entisestään.

Jäähdytysilman sisäänotto tapahtuu kotelon pohjasta. Kotelon pohjaan onkin tehty ratkaisua varten korkeat jalat, joiden ansiosta kotelon alapuolelle jää eräänlainen tuulikaappi, josta iso 120 millimetrin tuuletin imee ilmaa kotelon sisälle. Tuulikaapin ansiosta imuäänet eivät kuulu kotelon ulkopuolelle. Ilma virtaa tuulikaappiin joka puolelta, sillä pienien kumitassujen ansiosta kotelo on kauttaaltaan noin puoli senttiä lattiatason yläpuolella.

Kotelon aukaiseminen onnistuu hieman poikkeuksellisella tavalla. Ensimmäisenä on irroitettava kotelon katto, joka on kiinni yhdellä sormiruuvilla. Katon alta paljastuu resonoinnin poistavat pehmikkeet ja sivupaneelien avauskahvat. Samalla paljastuu myös kotelon kennomainen rakenne. Teräsrungon päällä on normaaliin tyyliin teräksestä valmistetut seinämät, mutta niiden lisäksi myös muoviset katteet, jotka muodostavat sitkeimmällekin ääniaallolle hyvin hankalasti läpäistävän labyrintin.

Kotelon sivupaneelin avaaminen paljastaa nopeasti kotelon todellisen luonteen. Muovisen ulkokuoren takana on metallinen sivulevy, jonka päälle on liimattu noin sentin kerros vaimennusmateriaalia. Pehmeä ja huokoinen vaimennusmateriaali imee korkeita ääniä ja teräksinen sivulevy vaimentaa taas massallaan matalia ääniä. Teräslevyn ja muovikuoren väliin taas jää tyhjää tilaa joka omalta osaltaan vaikeuttaa äänen siirtymistä kotelon ulkopuolelle.

Pehmeä vaimennusmateriaali on liimattu sivupaneelin pintaan. Samaa vaimennusmateriaalia on käytetty myös muun muassa kotelon takaseinän äänenvaimennukseen.

Rakenne

Kun kotelosta on saatu kuoret pois niin alta paljastuu varsin tavanomaisen näköinen teräsrunko. Kotelon runkoa tukeva ja lisäkortteja paikallaan pitävä tukipalkki on mahdollista, ja suorastaan suotavaa, irroittaa ainakin kokoonpanon asennuksen ajaksi. Tilaa kotelon sisällä ei aivan älyttömästi ole, mutta normaalikokoinen ATX-emolevy toki mahtuu paikoilleen ja 5.25″- ja 3.5″-paikkojakin on tarjolla riittävästi. 5.25″-lisälaitepaikkoja kotelosta löytyy neljä ja 3,5″-lisälaitepaikkoja puolestaan kolme. Minkäänlaisia kiskosysteemeitä ja muita asennusta tai ääntä vaimentavia ratkaisua ei lisälaitepaikkojen yhteydessä ole käytetty.

Kotelo on sisäosiltaan varsin tavanomainen, ellei jopa karsittu. Emolevykelkka loistaa poissaolollaan ja mitään muitakaan erikoisratkaisuja ei Breezestä löydy. Täytyy kuitenkin muistaa, että kysymyksessä on kotelo, jonka pääominaisuus on hiljaisuus ja on ymmärrettävää, että esimerkiksi kloonimikroja kasaavien pikkuyritysten ja joidenkin muiden tahojen kukkarolle ei ole edes yritetty päästä. Edullinen hinta, helppo käsiteltävyys, kasauksen helppous ja nopeus eivät siis ole Breezen kärkiominaisuuksia. Ymmärrettävistä syistä myöskään näyttävyyttä arvostavat kotelonmodaajat eivät liene kohderyhmänä, joten käytännössä kotelo on voitu suunnitella hiljaisuuden ehdoilla.

Etulevyn takaa löytyy vielä lisää vaimennusmateriaalia. Valmiiksi paloiteltuja vaahtomuovin paloja voi poistaa ja lisätä tarpeen mukaan. Yllätys on se, että Nexus ilmeisesti olettaa vähintään kahden levykeaseman kuuluvan joka koneen vakiovarustukseen, sillä 3.5″-lisälaitepaikkojen aukkojen kohdilta vaimennusmateriaali uupuu. Paikkoihin on toki mahdollista asentaa myös esimerkiksi CF-kortteja syöviä lukulaitteita ja muita laitteita, mutta useasti paikat jäävät myös tyhjiksi.

Virtalähde ja tuulettimet

Valmiissa kotelokokonaisuudessa erityisen tärkeään asemaan nousevat ilman muuta virtalähde ja kotelotuulettimet. Breeze on suunniteltu hiljaisuutta silmällä pitäen, tai paremminkin silmissä kiiluen, joten asiaan kuuluvat ilman muuta 120 millimetrin tuulettimet, joita kotelossa on kaksi kappaletta. Yksi imee ilmaa kotelon pohjasta ja toinen on virtalähteessä. Virtalähde ja kotelo ovatkin suunniteltu saumattomasti yhteen ja kumpikin osapuoli pääsee parhaiten oikeuksiinsa juuri tämänkaltaisessa ratkaisussa.

Musta ja näyttävä Nexus NX-3500 on Nexuksen omaa tuotantoa ja yksi markkinoiden hiljaisimmista 350 watin virtalähteistä. Nexukselta on saatavilla myös 400 watin malli, mutta sen soveltuvuus Breezen kaltaiseen järjestelmään on ongelmallinen, sillä virtalähteen jäähdytyksestä vastaa yksi 80 mm tuuletin, kun NX-3500 vastaa isoine tuulettimineen koko kotelon jäähdytyksestä. Lisäksi 350 W malli on myös käytännössä tehokkaampi kuin 400 W -malli sillä nykykäytännön mukaisesti useimmat emolevyt reguloivat prosessorille jännitteen 12 voltin linjasta, joka on 350 W -mallissa vahvempi kuin 400 W -mallissa. 400 W -malli puolestaan tarjoaa enemmän virtaa 5 voltin linjaan.

Virtalähteen teknisiä tietoja

• Äänentaso: 19,2 db alle 150 W, nousee rasituksen kasvaessa
• Teho: 350 W
• Erikoisominaisuudet: 120 mm lämpökontrolloitu tuuletin
• Linjakohtaiset maksimikuormitukset
• 3,3 V 28 A
• 5 V 30 A
• 12 V 18 A

Alunperin Fortronin valmistama virtalähde on uusinta mallia, jonka ominaisuuksiin kuuluu mm. kaksi SATA-virtaliitintä ja aiempaa tehokkaampi 12 voltin virransyöttö. Fortron onkin erikoisen kunnostautunut hiljaisia virtalähteitä kauppaavien yritysten suosikkivalmistajana ja niinpä esimerkiksi Zalman käyttää omissa hiljaisissa virtalähteissään Fortronin tehokkaita ja vähän lämpiäviä virtalähteitä.

Virtalähteen sisusta on tyypillinen, joskin jäähdytysrivat ovat varsin pienet. Pienuus on ilmeisesti seurausta 120 mm tuulettimen viemästä tilasta. Ylikellottajia ja muita jännitteiden notkahtamista pelkäävien tiedoksi on kerrottava, että virtalähteen sisältä löytyy kolme trimmeriä, joilla linjoja on mitä ilmeisimmin mahdollista hienosäätää tarvittaessa.

Kotelon molemmat 120mm tuulettimet ovat Nexuksen oransseja malleja. Virtalähteen tuuletin säätyy lämpötilan mukaan pysytellen keskimäärin hyvin hiljaisena. Lämpötilan kohotessa riittävän suureksi tuuletin kuitenkin alkaa tuottamaan ääntä siinä määrin, että tarkimmat korvat kuulevat lisääntyneen äänentason. Virtalähteen teknisten tietojen mukaan äänentaso voi kohota jopa yli 35 desibelin. Kotelon pohjatuuletin on ulkoisesti täsmälleen samanlainen kuin virtalähteenkin, mutta Nexuksen sivuilla tuulettimelle ilmoitetaan melutasoksi 22,8 db, joka eroaa siis melkoisesti virtalähteen arvoista. Breezessä tuulettimien tuottama ääni on pyritty minimoimaan ja sen lisäksi onnistuneilla sijoituksilla hiljentämään kotelon ulkopuolelta tuskin havaittavaksi.

Asennus ja käyttökokemukset

Kokoonpanon asennuksessa koteloon ei mitään järkyttävän isoja ongelmia luonnollisestikaan voi olla, mutta muutamiin asioihin on syytä puuttua. Kotelon mukana ei tässä tapauksessa tullut dokumentointia mukana lainkaan, joten sen kattavuuteen ei voi ottaa tässä kantaa. Kotelon lopullisessa myyntiversiossa ohjelappunen lienee mukana. Muuta oheistusta ruuvipussin ja yhden kotelon etupaneeliin sijoitettavan pyöristyskehikon lisäksi ei paketissa tullut.

Asennuksessa ei käytännössä ole mitään erikoista, sillä kotelossa ei tule mukana mitään outoja heatpipe- tai muita viritelmiä. Emolevykelkan puute vaikeuttaa itse asennusoperaatiota jossain määrin ja myös kotelon sivussa oleva tukipalkki on ainakin häiriöksi jos sitä ei poista asennuksen ajaksi. Ennen emolevyn asentamista kotelon taustapeltiin on laitettava paikoilleen pienet metalliset vastapalat. Eroa perinteisten messinkisten vastakappaleiden käyttöön ei käytännössä juurikaan ole.

Kun asennus on likipitäen valmis, näkymä kotelon sisuksiin on kohtuullisen avara. Esteitä tässä tapauksessa ilman sujuvalle virtaamiselle koteloon ja sieltä pois ei voi havaita. Irtonaiset johdot saattavat sormisuojasta huolimatta lipsahtaa pohjan tuulettimen lapojen ulottuville, joten ylimääräiset johdot kannattaa siivota kotelon pohjalta pois. Etupaneelin USB-, firewire- ja ääniliittimen johdot ovat irrotettavaa mallia ja tässä tapauksessa vain USB-liittimen johto jätettiin paikoilleen.

Muoviset ohjainkappaleet pitävät lisäkortit paikoillaan. Erityisesti raskaat lisäkortit, kuten esimerkiksi heatpipe-jäähdytyksellä varustettu näytönohjain hyötynee ylimääräisestä tuennasta. Lisäksi ohjaimet estävät tehokkaasti korttien lipsahtamisen pois paikoiltaan esimerkiksi kuljetuksen aikana.

Valmiin kokoonpanon käynnistäminen on aina jännittävää ja tällä kertaa myös positiivisessä mielessä yllätys. Nexus on todella onnistunut päämäärässään ja koneen ääntä on kerrostalo-olosuhteissa lähes mahdotonta erottaa lämmityspattereiden taustamelusta. Äänetön kokoonpano ei missään nimessä ole ja erityisen yllättävää on se, että kiintolevyn hakuääni kuuluu varsin läpi voimakkaasti läpi. Osaltaan kiintolevyn kova ääni johtuu muuten hiljaisesta kokoonpanosta ja osan äänestä selittää itse kovalevyn äänekkyys. On kuitenkin selvää, että seuraava looginen kehitysaskel Breezen äänenvaimennuksessa on ilman muuta kiintolevyjen vaimentaminen jollain tavoin. Mieleen juolahtaa helposti esimerkiksi 5.25″-laitepaikkaan kiinnitettävä hiljennyskotelo tai kumitassuin varustetut kiinnitysraudat.

Lämpötilan mukaan säätyvä virtalähteen tuuletin on koneen äänekkäin osa ja sen lisäksi myös kaikista avoimmalla paikalla kaikista melulähteistä. Koteloarvosteluissa ei yleensä ajeta testejä, mutta tällä kertaa pienoinen lämpötila ja melutesti kuulunee hyvinkin asiaan. Testit suoritettiin seuraavanlaisella kokoonpanolla.

• Prosessori: Intel Pentium 4 2,4 @ 3 GHz
• Emolevy: DFI Infinity 875
• Muisti: 2x Kingston HyperX 512 MB 2-2-2-5
• Näytönohjain: Asus Geforce 2 Pro 64 MB
• Kiintolevy: Seagate 7200.7 160 GB SATA
• Prosessorin jäähdytys: Zalman 7000 Cu
• Näytönohjaimen jäähdytys: 80 mm nimetön tuuletin

Lämpötilamittaukset

Lämpötilamittauksissa mitattiin ulkoisella anturilla sisääntulevan jäähdytysilman lämpötila sekä ulos tulevan ilman lämpötila. Mukana on vertailun vuoksi myös prosessorin ytimen lämpötilat. Mittaukset suoritettiin sekä koneen idlatessa, että maksimirasituksessa CPUBurn P6 -ohjelmaa käyttäen.

• Jäähdytysilman lämpötila: 24,9 C
• Poistoilman lämpötila idle: 33,5 C
• Poistoilman lämpötila rasitus: 33,6 C
• Prosessorin lämpötila idle: 29 C
• Prosessorin lämpötila rasitus: 43 C
• Kiintolevyn lämpötila: 38 C

Lämpötilamittaukset paljastavat, että koneen jäähdytys on kerrassaan erinomainen. Vain hieman yli 33 Celsius-astetta on uskomattoman hyvä tulos hiljaiselle kokoonpanolle. Usein jo tavanomaisissa äänekkäissä koteloissa ulostuleva jäähdytysilma on lämpimämpää. Kotelon suljettu rakenne ja suuret 120 mm tuulettimet pitävät huolen siitä, että jäähdytysilma kulkeuttuu juuri sinne minne pitääkin tarjoten optimaalisen jäähdytystuloksen. Idle-tilassa koneen ääni on läheltä havaittavissa, mutta esimerkiksi pöydän alle sijoitettuna hukkuu kerrostaloissa tyypilliseen taustameluun. Rasituksessa virtalähteen tuulettimen kierrokset nousevat, joten jäähdytys on tehokkaampaa mutta samalla melutaso nousee selvästi havaittavaksi. Maksimirasituksessa kone on edelleen hiljainen yleisen mittapuun mukaan, mutta herkkäkorvaisimmille ääni on jo varmasti liikaa.

Prosessorin lämpötila pysyi kotelossa hyvin hallussa, jopa ottaen huomioon emolevyn aiheuttaman suurehkon virheen ilmoitetussa lukemassa. Eroa idle- ja rasituslämpöjen välillä oli ainoastaan 14 Celsius-astetta, joka on erinomainen tulos. Suurimmalta osaltaan tuloksen erinomaisuus johtuu virtalähteen otollisesta sijainnista prosessorituulettimeen nähden tarjoten näin vetoapua prosessorijäähdytykseen. Käytännössä tietyissä tapauksissa jopa täysin passiivinen prosessorin jäähdytys voisi osoittautua mahdolliseksi.

Loppusanat

Nexus Breeze ei ole peruskotelona hääppöinen. Ulkonäkö ja muoviset katteet eivät miellytä ainakaan allekirjoittaneen silmää ja lisäksi Breezestä ei löydy varsinaisesti kokoonpanon kasausta ja käyttöä helpottavia ominaisuuksia lainkaan. Myös tavanomaiset erikoisominaisuudet loistavat poissaolollaan. Kaikki nämä ominaisuudet ja niiden puutteet tähtäävät kuitenkin yhteen päämäärään ja se on hiljaisuus. Muovisilla katteilla ja suljetulla rakenteella on tarkoitus ja se näkyy lopputuloksessa. Erinomainen kotelotuuletus yhdistettynä ehkäpä hiljaisimpaan markkinoilta löytyvään kotelokokonaisuuteen on lyömätön combo. Koteloa käytettäessä myöskin kohtuullisen kovaääniset laitteet kuten vaikkapa näytönohjaimet hiljentyvät huomattavasti, asia joka ei ole suinkaan vähäpätöinen.

Täydellistä hiljaisuutta kaipaavat eivät tule olemaan täysin tyytyväisiä Breezeen. Kotelon ominaisuudet kun rakentuvat hiljennysominaisuuden ympärille, eivätkä äänentuottamisen poistamiseen. Lähestymistapa on toistaiseksi valmiskoteloissa uniikki ja jäänyt lähes ainoastaan kotelomodaajien harrastustoiminnaksi. Sopivan hiljaiset osat kokoonpanoon valitsemalla voi Breezen suosiollisella avustuksella päästä lopputulokseen, joka on tähän mennessä ollut mahdollista vain erittäin hiljaisia osia ja tehotonta kotelotuuletusta käyttäen. Artikkelin testikokoonpano on itseasiassa paljon hiljaisempi kuin normaalilla vesijäähdytyksellä on mahdollista päästä edes passiivisena. Se kertonee oman tarinansa kotelon onnistumisasteesta.

>> Takaisin pääsivulle

Antti Valkeinen 24. Huhtikuuta 2004 (antti.valkeinen@https://muropaketti.com)