NV35 vs R350
Muropaketissa on pitkin kevättä ja kesää testattu ATIn ja NVIDIAn näytönohjaimia, mutta tällä kertaa vuorossa ovat tämän hetken huippumallit, GeForce FX 5900 Ultra 256 MB ja Radeon 9800 Pro 256 MB. Artikkelissa tutustutaan molempien näytönohjainten grafiikkapiireihin (NV35 ja R350), itse näytönohjaimiin, ajureihin, pelitesteihin, suorituskykymittauksiin sekä tietenkin ylikellotukseen.
NVIDIA NV35
NVIDIAn NV30-grafiikkapiirin surullisen tarinan kaikki jo tietävät, joten siitä on luultavasti enää turha jauhaa lisää. Vaikeudet 0,13µm:n tuotantolinjoilla, äänekäs jäähdytysratkaisu, ”ajurioptimoinnit”, surkea Pixel Shader 2.0 -suorituskyky ja korkea hinta herättivät myös NVIDIAn ja katseet kääntyivät nopeasti NV35-grafiikkapiirin suuntaan. Itse asiassa jo ennen kuin GeForce FX 5800 Ultra -näytönohjaimet olivat tulleet kunnolla markkinoille, NVIDIA esitteli Cebit 2003 -tapahtumassa takahuoneessaan toimivaa NV35-grafiikkapiiriä hieman lopullisia kellotaajuuksia alhaisemmilla nopeuksilla.
Käytännössä NV35:n suurin uudistus on 256-bittinen muistikanava, joka mahdollistaa yhdessä 425 MHz:n (850 MHz DDR) kellotaajuudella toimivien DDR-muistien kanssa muistiväylän kaistanleveydeksi hulppeat 27,2 gigatavua sekunnissa. Samalla NVIDIA siirtyi uusista DDR2-muisteista takaisin perinteisiin DDR-muisteihin. Syynä tähän oli ilmeisesti DDR2-muistien toimitusvaikeudet. Muut NV35-piiriin perustuvat näytönohjaimet ovat GeForce FX 5900 ja GeForce FX 5900 Value.
ATI R350 (256 MB DDR2)
ATI:n huippumalli käyttää aiemmin Muropaketissakin testattua R350-grafiikkapiiriä, mutta ATI on puolestaan siirtynyt käyttämään DDR2-muisteja ja näytönohjaimesta löytyy tuplasti enemmän muistia kuin tavallisesta Radeon 9800 Prosta. Muistia löytyy siis yhteensä 256 megatavua eli yhtä paljon kuin GeForce FX 5900 Ultrasta.
R350-piirin speksit tulivat varmasti selväksi Muropaketin Radeon 9800 Pro -artikkelissa, mutta kerrataan ne vielä pikaisesti. Grafiikkapiiri on valmistettu 0,15 µm:n tekniikalla ja se sisältää noin 110 miljoonaa transistoria. Muistikanava on 256-bittinen ja yhdessä 350 MHz:n kellotaajuudella toimivien DDR2-muistien kanssa muistiväylän kaistanleveydeksi muodostuu 22,4 gigatavua sekunnissa. Radeon 9800 Pro 256 MB -näytönohjaimen R350-grafiikkapiiri toimii 380 MHz:n kellotaajuudella.
Terratec Mystify 5900 Ultra
Ensimmäisenä GeForce FX 5900 Ultra -näytönohjaimista Suomeen saapuivat Terratecin tuotteet. TV- ja äänikorteista tunnettu Terratec on alkanut panostamaan jonkin verran myös näytönohjainmarkkinoille, vaikka he eivät itse ohjaimia valmistakaan.
Koska näytönohjaimet valmistaa NVIDIA, jää Terratecin tehtäväksi ainoastaan varustella näytönohjaimen oheismateriaali ja liimata piirilevylle pieni tarra, jossa on yrityksen logo. Pakkaus sisältää hyvin yksinkertaisen ohjekirjan, joka käsittelee lähinnä AGP-näytönohjaimen asennusta koteloon ja emolevylle, ajuri-CD:n, S-Video – komposiitti -adapterin sekä D-Sub – DVI-adapterin.
Lisäksi Terratecin pakkauksesta löytyy kolme peliä, jotka ovat Splinter Cell, WarCraft 3 ja Gun Metal. Oheismateriaali on siis käytännössä sama, kuin edellisen sukupolven GeForce FX 5800 Ultra -näytönohjaimen kanssa.
GeForce FX 5900 Ultra -näytönohjain on todella suuri. Suuren osan etupuolesta peittää uudelleen suunniteltu jäähdytysratkaisu. NVIDIAn kehittämä FlowFX on lentänyt roskikseen ja sitä tuskin tullaan enää koskaan näkemään uudelleen. NVIDIAn mukaan sirkkelimäisen metelin aiheutti väärin suunniteltu tuuletin, joka osui sen ympärillä olleeseen ilmanohjauskanavaan.
Kooltaan GeForce FX 5900 Ultra muistuttaa vanhoja GeForce4 Ti4400- ja Ti4600-näytönohjaimia. Piirilevyn takaosassa on vino pino virransyöttöön liittyviä komponentteja ja oikeassa ylänurkassa erillinen virtaliitin. Vasemmalla näkyy hieman Philpsin TV-out- ja Silicon Imagen digital to analog -konvertteripiiristä.
Myös takapuoli on suurimmaksi osaksi alumiinisen jäähdytyslevyn peitossa. Nykyiset näytönohjaimet alkavat muistuttaa uusien autojen moottoreita, joista ei ole suurin piirtein näkyvissä kuin suojamuovit.
Kuten jo äsken mainitsimme, erillinen virtaliitin löytyy tutulta paikalta näytönohjaimen oikeasta ylänurkasta. Tällä kertaa virtaliitin on sijoitettu pystyyn, eikä vaakatasoon piirilevyn suuntaisesti. Syytä tähän ratkaisuun ei ole tiedossa.
GeForce FX 5900 Ultra ahmaisee viereisen PCI-paikan mukanaan, vaikka kömpelö FlowFX-jäähdytys onkin unohdettu. Jäähdytyssiili on sen verran korkea, että PCI-kortti ei mahtuisi kunnolla paikoilleen. Näytönohjaimen liittimet eivät tarjoa yllätyksiä analogisen D-Sub-, TV-out- ja DVI-liittimien lisäksi.
Jäähdytyksestä huolehtii massiiviset mustaksi värjätyt alumiiniset jäähdytyssiilit. NVIDIA on sijoittanut tuulettimen aivan jäähdytyssiilin vasempaan alanurkkaan, josta se puhaltaa ilmaa siiliin muotoiltujen kanavien läpi. Muistipiirit on sijoitettu grafiikkapiirin ympärille Matrox Parhelian tyyliin ja myös niille on omat jäähdytyslevyt. Siilin päälle on kiinnitetty pieni levy, johon on maalattu GeForce FX:n logo ja Dawn-keijun silmä.
Tuuletin toimii 2D-tilassa hiljaisemmin ja siirryttäessä 3D-tilaan se alkaa pyörimään lujempaa. Uusi jäähdytysratkaisu on huomattavasti hiljaisempi, kuin FlowFX, mutta silti turhan äänekäs. Työpöytäkäytössä NV35-piirin lämpötila on noin 45 Celsius-astetta.
Emolevylle asennettaessa GeForce FX 5900 Ultra on lähes koko Asus P4P800 Deluxen levyinen. Asuksen huonon DDR-muistipaikkojen sijoittelun takia näytönohjaimen komponentit ottavat käytännössä kiinni muistipaikkojen kiinnitysklipsuihin. Näytönohjaimen sopiminen paikoilleen on milleistä kiinni.
Terratec Mystify 5900 Ultra -tuotesivu
Mitä löytyy jäähdytyssiilin alta?
GeForce FX 5900 Ultran massiivinen jäähdytysratkaisu on kiinnitetty huomattavasti helpommin kuin edeltäjä FlowFX. Irrotus alkaa ruuvaamalla näytönohjaimen takapuolelta neljä ruuvia irti. Tämän jälkeen takapuolen jäähdytyslevy ja etupuolen muistisiilit lähtevät irti.
Muistien ja jäähdytyssiilien välissä on jotain lämpöjohtavaa kangasta(?), joka takaa ainakin turvallisen pehmeän kontaktin, mutta jäähdytystehosta on paha mennä sanomaan mitään. Muistit eivät lämpiä käytössä juuri lainkaan, joten ne toimivat moitteetta ilman jäähdytyssiiliäkin.
NV35-grafiikkapiirin jäähdytyssiili on kiinni muovisilla tapeilla, jotka lähtevät irti puristamalla ja vetämällä. Piirin ja siilin välissä on tuttua vaaleanpunaista lämpöä johtavaa massaa. Kontakti ei ole paras mahdollinen, joten puhdistus ja omat tahnat väliin on vähintä mitä voi suositella GeForce FX 5900 Ultran omistajalle.
DDR-muistipiirit on sijoitettu aivan kuten Matrox Parhelia -näytönohjaimessa, eli grafiikkapiirin ympärille. Kannattaa huomioida, että GeForce FX 5900 Ultran piirilevyllä olevat reiät ovat eri kohdissa, kuin esimerkiksi GeForce4 Ti -sarjan näytönohjaimissa eli perinteiset vesiblokit eivät ilman virittelyitä sovi paikoilleen.
425 megahertsin (850 MHz DDR) kellotaajuudella toimivat µPGA-koteloidut DDR-muistipiirit ovat Hynixin valmistamat ja ne ovat nopeudeltaan 2,2 nanosekuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa siis 450 MHz:n (900 MHz DDR) kellotaajuutta, joten kellotusvaraakin löytyy 25 MHz.
Itse NV35-grafiikkapiirin päälle on sijoitettu murtumia ehkäisevä alumiininen heatspreader. Se on liimattu todella tiukasti kiinni eikä irtoa kovinkaan helposti. Heatspreaderin päällä olevista tiedoista voidaan todeta, että piiri on valmistettu viikolla 19 ja se on A1-revisiota.
Näytönohjaimen TV-ulostulosta vastaa Philipsin SAA7108AE-piiri ja grafiikkapiirin tuottaman digitaalisen kuvan analogiseksi D-Sub-liittimelle konvertoi Silicon Imagen Sil166CT64-piiri.
Connect3D Radeon 9800 Pro 256 MB
Connect3D on yksi Euroopan suurimmista ATI:n näytönohjaimien valmistajista. Yritys toimittaa näytönohjaimiaan lähinnä eurooppalaisille kokoonpano- ja OEM-valmistajille sekä tietenkin suurimmille maahantuojille. Yrityksen kaikki tuotteet perustuvat ATI:n grafiikkapiireihin ja minkäänlaisia suunnitelmia NVIDIAn leiriin siirtymisestä ei ole ollut. Connect3D:n tehdas sijaitsee Kiinassa ja yritys työllistää yhteensä 600 työntekijää. Tehdas pystyy tuottamaan kuukaudessa 600 000 näytönohjainta.
Toisin kuin Terratec, Connect3D ei ole panostanut ohjelmistovarusteluun lainkaan. Kaikki Radeon 9800 Pro 256 MB -näytönohjaimen mukana tulevat lisävarusteet ovat ilmeisesti ATI:n omia varusteita. Pakkaus sisältää metrin mittaiset S-Video- ja komposiittikaapelit, S-Video – komposiitti- ja D-Sub – DVI- adapterit, pikaisen asennusohjeen, ajuri-CD:n ja pari kiitoskorttia. Lisäksi mukana tulee todella pitkä virtajohto näytönohjaimelle.
Radeon 9800 Pro 256 MB:n piirilevy ei hirveästi eroa pikkuveljestä, eli 128 megatavun mallista. Muistipiirejä on tuplasti enemmän, joten piirilevy on hieman pidempi. Ilmeisesti DDR2-muistit eivät vaadi niin paljon pintaliitoskomponentteja toimiakseen, sillä 256 MB:n mallissa muistipiirien ympäristö on lähes tyhjä, kun 128 MB:n mallissa muistipiirien ympäristö on aivan täynnä komponentteja.
Pidemmän piirilevyn lisäksi toinen ero on muistipiirien päälle sijoitetut hopean väriset alumiinisiilit.
Erillinen virtaliitin on sijoitettu tuttuun tapaan piirilevyn oikeaan ylänurkkaan vaakatasoon. Virtaliitin oli todella tiukka eikä virtajohtoa meinannut saada kiinnittämisen jälkeen lainkaan irti.
Radeon 9800 Pro 256MB:n liitännät ovat identtisen 128 MB -mallin ja esimerkiksi GeForce FX 5900 Ultran kanssa. Näytönohjaimen liitäntöihin kuuluvat D-Sub-, TV-ulostulo- ja DVI-liittimet.
R350-grafiikkapiirin jäähdytyssiili on identtinen 128 MB -mallin kanssa. Siilin pohjassa on pieni koroke, jotta kontakti olisi mahdollisimman hyvä. Uutuutena ovat DDR2-muistipiirien päälle liimatut muistisiilit, jotka ovat ihan näppärän oloiset. Yksi muistipiireistä on sijoitettu liian lähelle R350-piirin jäähdytyssiiliä, mutta muistisiili on leikattu ammattimaisesti juuri sopivan kokoiseksi.
Emolevylle Radeon 9800 Pro 256 MB istuu hieman GeForce FX 5900 Ultraa paremmin, vaikka ahdasta onkin. Tästä voi tosin syytää ensisijaisesti emolevyvalmistaja Asusta ja muistipaikkojen sijoittelua.
Connect3D Radeon 9800 Pro -tuotesivut
Ajurit, Detonator FX 44.03
Testeissä käytettiin NVIDIAn ja ATIn kotisivuilta löytyviä uusimpia virallisia ajureita. NVIDIAn uusimmat Detonator FX -ajurit olivat versioltaan 44.03 ja ne on päivätty toukokuulle. Ajuripaketilla on kokoa 18,8 megatavua ja ne ovat WHQL-hyväksytyt. Näissä ajureissa on vielä varmuudella 3DMarkeihin ja muihin testeihin liittyviä ”optimointeja”.
Ajurit tunnistivat GeForce FX 5900 Ultra -näytönohjaimen oikein ja asennus sujui ongelmitta. Ajureiden infosivu kertoo tärkeimpiä tietoja näytönohjaimesta ja ajureista.
Kuvanlaatuun liittyvät asetukset säädetään Performance & Quality -välilehdeltä. Valittavissa on High Performance-, Performance- ja Quality-vaihtoehdot, joista Muropaketin testeissä käytettiin Quality-asetusta. Reunojenpehmennyksen ja anisotrooppisen suodatuksen asetuksissa ei ole oikeastaan mitään uutta ja ne voidaan säätää kuntoon samalta välilehdeltä.
NV35-piirin sisältä löytyy lämpöanturi, joka näytti työpöytäkäytössä korkeimmillaan noin 45 Celsius-astetta.
2D-tilassa näytönohjaimen kellotaajuus on 300 ja DDR-muistien 850 megahertsiä.
Kun siirrytään 3D-tilaan, grafiikkapiirin kellotaajuus nousee 450 megahertsiin ja muistien kellotaajuus pysyy samana. Kellotaajuusvälilehti saadaan ajureista esiin erillisellä Coolbits-rekisterillä.
Ajureista voi asettaa erillisen Media Center -valikon kellon viereen, josta aukeaa nopeasti kaikki näytönohjaimeen liittyvät asetukset.
Detonator FX 44.03 vs 44.67
Testailimme ohimennen eVGA:n sivuilta löytyneitä epävirallisia Detonator 44.67 -ajureita, jotka ovat myös WHQL-hyväksytyt.
3DMark03:ssa pisteet nousivat jopa yli 1200 pistettä, joka on melko paljon pelkästään ajuripäivityksellä. NVIDIA on ilmeisesti viilannut ajureita reilusti tai sitten he ovat onnistuneet kiertämään Futuremarkin julkaiseman 3DMark03:n 330-päivityksen tunnistusmekanismit.
Kuten yksityiskohtaisista tuloksista näkee, suorituskyky on parantunut huomattavasti jokaisessa testissä. Pixel Shader 2.0 -testissä suorituskyky on noussut jopa yli kaksinkertaiseksi.
Valitettavasti todellisuudessa suorituskyky ei muuttunut esimerkiksi Unreal Tournament 2003 -pelissä oikeastaan mihinkään.
Ajurit, Catalyst 3.6
ATIn Catalyst 3.6 -ajurit ovat vain pari viikkoa vanhat, joten pääsimme testaamaan Radeon 9800 Pro 256 MB näytönohjainta tuoreilla korjauksilla. ATIn sivuilta täytyy imuroida ajurit ja ohjauspaneeli erikseen ja yhdessä paketin koko on noin 11,7 megatavua.
Ajureiden tarkempi versionumero on 6.14.10.6368 ja WHQL-hyväksytyt ajurit ovat päivätty 15. heinäkuuta 2003.
Ajureista löytyy erilliset välilehdet Direct3D- ja OpenGL-rajapinnoille, mutta asetukset ovat samat. Oletuksena ATI on asettanut D3D-kuvanlaadun Hiqh Quality -asetukseen ja samoja asetuksia käytimme myös testeissä.
OpenGL-rajapinnan asetukset ovat oletuksena tekstuureille Quality ja mipmap tasolle High Quality ja myös nämä säädöt jätettiin rauhaan.
ATIn ajureiden mukana tulee myös pieni valikko, josta pääsee kätevästi käsiksi tärkeimpiin asetuksiin.
Pelitestit
Pelitestit-osiossa kerron omin sanoin kokemuksista eri peleistä, joita testien ohessa pelattiin Muropaketin testilaboratoriossa useamman tunnin ajan. Pelitestit perustuvat siis henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja Fraps-ohjelman antamiin ruudunpäivitysnopeuksiin. Pelejä testattiin molemmilla näytönohjaimilla samoilla asetuksilla.
Fraps-ohjelmasta ilmestyi juuri versio 2.0, jonka voi imuroida osoitteesta www.fraps.com. Ohjelma näyttää yksinkertaisesti ruudunpäivitysnopeuden halutussa näytön nurkassa ja ohjelman avulla voi ottaa esimerkiksi kuvankaappauksia pelistä.
Unreal Tournament 2003
Unreal Tournament 2003 on edelleen yksi näyttävimmistä ja uusinta tekniikkaa käyttävistä FPS-peleistä (First Person Shooter). Testejä varten netistä imuroitiin pelin demoversio 2206 ja kuvanlaatuun vaikuttavat asetukset säädettiin mahdollisimman korkeiksi. Käytännön testit ajettiin 1024×768-resoluutiolla, 4x-reunojenpehmennyksellä ja 8x -anisotrooppisella suodatuksella. Deathmatch-kentistä Antalusta ja Asbestosta pelattiin kuudella Adept-tason botilla ja lipunryöstöä (CTF Citadel) kahdeksalla botilla.
GeForce FX 5900 Ultra – Ensimmäisenä DM Antalus, joka sijoittuu ulos ja kallioiseen maastoon. Kentässä on myös muutamia siltoja, hissejä, luolia ja yksi vesistö. Kun kenttää kierrettiin ilman taisteluita, ruudunpäivitysnopeus oli noin 60 – 100 fps. Taistelutilanteessa, jossa täytyi ampua yhtä tai kahta vihollista ja itseä kohti ammuttiin, lukemat olivat 50 – 60 fps. Kriittisissä lähitaisteluissa, joissa valoefektit vilkkuivat ja veri lensi, ruudunpäivitysnopeus laski pahimmillaan 40 – 45 fps:n tasolle.
DM Asbestos -kentässä liikutaan tehdashallissa sisätiloissa, joten suurta taivasta ei näy missään vaiheessa. Yksin liikuttaessa ruudunpäivitysnopeus oli parhaimmillaan jopa 130fps, mutta lähinnä se heilui 70 – 100 fps:n välimaastossa. Taistelutilanteet sujuivat Asbestos-kentässä paremmin ja ruudunpäivitysnopeus oli noin 50 – 75 fps. Todella kriittisissä tilanteissa päivitysnopeus painui jälleen 40 – 45 fps:n tasolle.
Lipunryöstöä harjoitettiin CTF Citadel -kentässä, jossa on kaksi vuorta ja tornia, joiden välillä kulkee useampia siltoja. Yläpuolella on pimeä ja salamoiva taivas. Sisätiloissa peli pyöri ilman taisteluita vikkelästi noin 70 – 100 fps:n turvin, mutta ulkona tahti hidastuu noin 50 – 70 fps:n tasolle. Lähitaisteluissa ruudunpäivitysnopeus putoaa helposti 40-50 fps:n tuntumaan ja aivan kriittisimmissä kohdissa painutaan jo alle 35 fps:n. Näissä tilanteissa oli jo havaittavissa pientä tökkimistä.
Radeon 9800 Pro 256 MB – DM-Antalus-kentässä ulkona liikkuminen oli samanlaista, kuin GeForce FX 5900 Ultralla, mutta taistelutilanteissa ruudunpäivitysnopeus ei laskenut kertaakaan alle 48 fps:n. GeForce FX 5900 Ultrallahan ruudunpäivitysnopeus tipahti pahimmillaan 40 – 45 fps:n tasolle.
Myös DM-Asbestos-kentässä tilanne oli sama. Yksin liikuttaessa ruudunpäivitysnopeus oli 70 – 135 fps ja kunnon rähinöissä ruudunpäivitysnopeus pysyi mukavasti 60 – 80 fps:n tuntumassa. Missään vaiheessa ei nähty alle 50 fps:n lukemia.
CTF-Citadel-kentässä tilanne olikin sitten hieman toisenlainen. Tässä kentässä GeForce FX 5900 Ultra oli Frapsin ja timedemojenkin perusteella vahvempi. Ulkona liikuttaessa ruudunpäivitysnopeus laski heti 50 fps:n tuntumaan ja pysytteli tiivisti 45 – 60 fps:n välillä. Onneksi Radeonilla ei kuitenkaan nähty aivan yhtä pahoja yhtäkkisiä notkahduksia ruudunpäivitysnopeuksissa ja fps:t eivät laskeneet kertaakaan yhtä alhaisille lukemille kuin GeForcella.
Rallisport Challenge
Microsoftin Rallisport Challenge on varsin viihdyttävä autopeli, joka ei välttämättä ole aivan realistisimmasta päästä. Grafiikka on kuitenkin näyttävää ja tunnelmaa lisäävät autojen ja puiden varjot yhdessä auton pinnoista heijastuvan auringonvalon kanssa. Mukana ovat kaikki tunnettujen rallitiimien autot, jotka ovat yllättävän hyvännäköisiä. Peliä testattiin 4x-reunojenpehmennyksellä ja 8x -anisotrooppisella suodatuksella. Pelin asetuksista kaikki yksityiskohdat kytkettiin päälle.
GeForce FX 5900 Ultra – NVIDIAn tapauksessa pelissä itsessään tai ajureissa oli ilmeisesti jokin lukitus, sillä ruudunpäivitysnopeus ei liikkunut 1024×768-resoluutiolla mihinkään 30 fps:stä, vaikka pystytahdistus (V-Sync) oli kytketty pois päältä. 1024×768-resoluutiolla peli pyöri ja näytti kuitenkin ihan mukavalta. 1280×1024-resoluutiolla ruudunpäivitysnopeus tippui usein 20 fps:n tuntumaan, jolloin pelattavuus ei ollut enää kovinkaan miellyttävää.
Radeon 9800 Pro 256 MB – Radeonin tapauksessa lukituksista ei ollut tietoakaan ja 1024×768-resoluutiolla kaikki herkut päällä ruudunpäivitysnopeus heilui 50 – 60 fps:n välillä. 1280×1024-resoluutiolla ruudunpäivitysnopeus pysytteli jatkuvasti 25 fps:n yläpuolella ja se oli välillä jopa 45 fps:ssä. Peli pyöri kaikin puolin paremmin Radeonilla kuin GeForce FX 5900 Ultralla, vaikka pelin alussa tulee NVIDIAn The Way it’s Meant to be Played (TWIMTBP) -logo.
Splinter Cell
Splinter Cell on Ubisoftin hittipeli, jossa pääosassa ei ole päätön räiskiminen, vaan hiipiminen ja nokkeluus. Peli perustuu Unreal Tournament 2003 -pelin moottoriin ja aluksi se julkaistiin Microsoftin Xbox-pelikonsolille. PC-käännös oli varsin helppo toteuttaa, sillä Xbox perustuu NVIDIAn GeForce-sarjan näytönohjaimeen. Pelissä onkin eri renderöintipolut NVIDIAn ja ATIn grafiikkapiireille. Alla ote pelin readme-tiedostosta:
”Splinter Cell has 3 different rendering pipes:
Class 2 Graphic Adaptors:
NV2x/NV3x chips
Dynamic Lighting system = Shadow Buffer
Vertex position modifiers = Yes
Light beams stopped by depth texturing = Yes
Pixel Shader effects/filters/water = Yes
Reflection/Details texturing/Specular = Yes
Class 1 Graphic Adaptors:
R2xx/R3xx/Parhelia/Xabre 200/Xabre 400/Xabre 600/chips/Creative P9
Dynamic Lighting system = Shadow Projector
Vertex position modifiers = No
Light beams stopped by depth texturing = No
Pixel Shader effects/filters/water = Yes
Reflection/Details texturing/Specular = Yes
Class 0 Graphic Adaptors:
R1xx/NV1x chips
Dynamic Lighting system = Shadow Projector
Vertex position modifiers = No
Light beams stopped by depth texturing = No
Pixel Shader effects/filters/water = No
Reflection/Details texturing/Specular = No
Class 2 adaptors can run as Class 2, Class 1 or Class 0 adaptors while Class 1 adaptors can run as Class 1 or Class 0 adaptors. Class 0 adaptors are only able to run Splinter Cell as Class 0 adaptors. You can force a class 1 or class 2 adaptor to run as a different class by editing the splintercell.ini file in the system directory. Uncomment ?ForceShadowMode = 0? to force the card to run as class 1 adaptor (if able to) or change ?EmulateGF2Mode=0? to ?EmulateGF2Mode=1? to run as a class 0 adaptor.
Splinter Cell shadow system is a major part of the game. On NV2x/NV3x hardware, it runs using a technique called Shadow Buffers. This technique is rendering the scene from every shadow casting light and store a depth buffer that represent each pixel viewed by this light source. Each pixel has an X, Y, Z coordinate in the light system and these coordinates can be transformed, per pixel, in the viewer coordinate system.
On all other current hardware, the game is using another technique called projected shadows (shadow projectors). The technique is somewhat similar, we render the scene from the light point of view but instead of storing the depth, we are storing the color intensity in a texture. That texture is then mapped per vertex on each object that is going to receive the shadow.”
Käytännössä siis NVIDIAn NV2x- ja NV3x-piireille on eri renderöintipolku, jonka avulla voidaan luoda huomattavasti todellisemmat varjot. Shadow Buffers syö kuitenkin huomattavasti enemmän näytönohjaimen tehoja, kuin yksinkertaisempi Projector-menetelmä. Valitettavasti Shadow Bufferit eivät toimi Radeon-näytönohjaimilla, joten GeForce FX 5900 Ultra piti pakottaa testejä varten Class 1:n tasoiseksi näytönohjaimeksi. Seuraavassa muutama vertailukuva Shadow Buffer- ja Projector-menetelmien välillä.
Shadow Buffer -tilassa varjoja on enemmän ja ne ovat huomattavasti aidomman näköisiä. Valitettavasti Splinter Cellissä ei toimi reunojenpehmennys, joten pelitestit tehtiin lähinnä 1024×768-resoluutiolla ja ilman reunojenpehmennystä.
GeForce FX 5900 Ultra – GeForce FX 5900 Ultralla peliä voi pelata Shadow Buffer -tilassa, mutta siinä on ainoastaan yksi ongelma. Ruudunpäivitysnopeus tippuu pahimmillaan esimerkiksi harjoittelukentässä 16 fps:ään, vaikka resoluutio olisi 800×600! Kun näkökentässä ei ole ihmeempiä obejekteja tai varjoja, ruudunpäivitysnopeus on sulava 50 – 70 fps, mutta esimerkiksi sisätiloissa se tippuu 40:een ja varjoisissa kohdissa 30:een. Projected Shadows -tilassa homma toimi kuten Radeonilla eli 1024×768-resoluutiolla varsin sulavasti.
Radeon 9800 Pro 256 MB – Radeonilla voi käyttää ainoastaan Projected Shadows -tilaa ja peli pyöri 1024×768-resoluutiolla varsin mukavasti. Kuten jo äsken mainittiin, ruudunpäivitysnopeus riippuu pelitilanteesta todella paljon. Päivitysnopeus voi hypätä hetkessä 180 fps:stä 40 fps:ään. Projected-tilassa Radeon 9800 Prolla ei onneksi nähty kertaakaan alle 30 fps:n ruudunpäivitysnopeuksia ja homma pyöri muutenkin mukavasti. Valitettavasti Shadow Buffers -tila on huomattavasti hienompi ja todentuntuisempi, mutta se ei toimi lainkaan Radeonilla.
Unreal II
Unreal II perustuu Unreal Tournament 2003 -pelimoottoriin ja se on vastine moninpelille tarinalla maustettuna. Pelissä saavutaan planeetalle, jonka ovat ottaneet varsin kumman näköiset örkit valtaansa ja tappaneet suurin piirtein kaikki ihmiset planeetalta. Pelin demossa päästään jo hieman veren makuun, mutta lysti jäi varsin lyhyeksi. Demoa pelattiin 1024×768-resoluutiolla, kaikki kuvanlaatuun liittyvät ominaisuudet täysillä sekä 4x-reunojenpehmennyksellä ja 8x -anisotrooppisella suodatuksella.
GeForce FX 5900 Ultra – Ruudunpäivitysnopeus on hyvin pitkälle samanlainen kuin UT2K3-pelissä. Käytävillä ja sisätiloissa kuljettaessa ruudunpäivitysnopeus on turvalliset 60 – 100 fps, mutta ulkotiloihin siirryttäessä lukemat laskevat reilusti ja toimintaan joutuu totuttelemaan 45 – 60 fps:n turvin. Demossa tulee vihollisia yleensä kerralla vastaan oikein urakalla ja ruudunpäivitysnopeus oli taistelutilanteissa noin 50 – 60 fps:n tuntumassa. Ulkoilmassa todella isot räjähdykset tiputtivat nopeuden hetkellisesti 30 fps:ään.
Radeon 9800 Pro 256 MB – Sisä- ja ulkotiloissa yksin liikuttaessa Radeonilla peli tuntui pyörivän paremmin, mutta taistelutilanteissa ruudunpäivitysnopeudet painuivat helposti 40 fps:n tuntumaan ja jäivät hieman GeForce FX 5900 Ultralle. Todella isoissa räjähdyksissä ruudunpäivitysnopeus tipahti GeForcen tavoin hetkellisesti 30 fps:ään.
Quake 3 Arena
Quake 3 Arena on sinnitellyt markkinoilla pitkään, mutta pian ID Softwarelta on tulossa uuden sukupolven Doom 3. Quake 3 Arenaa testattiin 1280×1024-resoluutiolla ja kaikilla herkuilla.
GeForce FX 5900 Ultra & Radeon 9800 Pro 256 MB – Ruudunpäivitysnopeus oli parhaimmillaan 350 fps ja alimmillaan 250 fps, joten kaikki toimi ja pyöri erinomaisesti.
Tiger Woods PGA Tournament 2003
Testejä varten imuroitiin myös Electronic Artsin Tiger Woods PGA Tournament 2003 -pelin demo, joka ei valitettavasti suostunut toimimaan 256 MB:n muistilla varustetuilla näytönohjaimilla. Ongelma on korjattu päivityksellä, mutta valitettavasti päivitys on vain pelin kokoversioon.
Nopeusmittaukset
Käytännön testejä varten Muropaketin testipenkki viilattiin sellaiseen kuntoon, että pelien pelaaminen onnistui, kuten millä tahansa tietokoneella. Testeissä on siis käytetty NVIDIAn ja ATIn kotisivuilta löytyviä virallisia ajureita, sillä epävirallisten beta-ajureiden käyttäminen olisi ollut kyseenalaista.
Nopeusmittauksia varten NVIDIAn ajureista säädettiin Quality-asetus, D3D-välilehden alta Best Quality ja OpenGL-välilehdestä pystytahdistus (V-Sync) pois päältä. Myös ATIn Catalyst-ajureista otettiin pystytahdistus pois päältä ja OpenGL- ja D3D-asetuksiin ei koskettu (D3D: High Quality, High Quality ja OpenGL: Quality, High Quality).
Testikokoonpanossa käytettiin Hyundain 17-tuumaista TFT-näyttöä, jonka vasteaika on 20 millisekuntia ja maksimiresoluutio 1280×1024. Molemmilla näytönohjaimilla kuva oli todella kirkas ja terävä eikä peleissäkään ollut mitään valittamista. TFT-näytöistä lisää Muropaketissa myöhemmin.
- Intel Pentium 4 3,2C (800 MHz FSB)
- Asus P4P800 Deluxe (Intel 865PE)
- 2 x Geil Platinum Ultra PC3500 256 MB (CAS 2 5-2-2)
- Connect3D Radeon 9800 Pro 256 MB
- ATI Catalyst 3.6 (6.14.10.6368)
- Terratec Mystify 5900 Ultra 256 MB
- Detonator FX 44.03 (WHQL)
- Hyundai ImageQuest Q17 (17″ TFT)
- Seagate Barracuda 7200.7 80 GB (SATA)
- Fortron 350W
- Microsoft DirectX 9.0a
- Windows XP
3DMark03 (330)
Futuremarkin 3DMark03-testiohjelma päivitettiin versioon 330, jolloin esimerkiksi Detonator 44.03 -ajureihin integroidut optimoinnit (leikkaustasot ja tunnistusmekanismit) eivät toimineet. Testi ajettiin ohjelman vakioasetuksilla eli 1024×768-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä tai anisotrooppista suodatusta.
Kokonaistuloksessa Radeon 9800 Pro 256 MB voittaa noin 900 pisteellä.
Yksityiskohtaisissa tuloksissa suurimmat erot syntyvät Mother Nature- ja Pixel Shader 2.0 -testeissä. Juuri näihin testeihin olikin tapahtunut merkittävää parannusta aiemmin esitellyissä epävirallisissa 44.67-ajureissa.
Fillrate tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka nopeasti näytönohjain pystyy piirtämään tekstuureita 3D-objektien päälle. Single-texturing-testissä näytönohjain piirtää 64 pinnalle tekstuurin ja Multi-texturing-testissä puolestaan 3D-objektin päälle piirretään 64 tekstuuria niin nopeasti kuin mahdollista. DirectX 9.0 -tason näytönohjaimet pystyvät piirtämään 16 tekstuuria yhden jakson aikana, mutta testi on rajoitettu piirtämään kerralla vain kahdeksan tekstuuria. Tulokset ilmoitetaan megatexeleinä / sekunti (Texel = tekstuurielementti, pikseleiden lukumäärä tekstuurissa).
Single-texturing-testissä Radeon 9800 Pro vie voiton 150 megatekselin erolla, mutta Multi-texturing-testissä GeForce FX 5900 Ultra nappaa selvän niskalenkin.
3DMark2001SE (330)
Edellisen sukupolven 3DMark2001SE-testi mittaa näytönohjaimien DirectX 8.1 -suorituskykyä. Valitettavasti NVIDIAn ja ATIn ajureista on löytynyt melkoisesti optimointeja myös tätä testiä varten, joten esimerkiksi Nature-testin tulokset ovat hyvin pitkälle optimoituja. Testi ajettiin 1024×768-resoluutiolla ja ilman reunojenpehmennystä tai anisotrooppista suodatusta.
3DMark2001SE:ssä molemmat näytönohjaimet ovat hyvin tasaväkisiä ja eroa syntyy ainoastaan 50 pisteen verran. Vakioasetuksilla 18000 pisteen tulos alkaa olemaan aika kova juttu tässä testissä.
Maininnan arvoinen seikka on se, että kun 3DMark2001SE-testi ajettiin läpi GeForce FX 5900 Ultralla ja Unwinderin AntiNVIDIAdetector-skriptillä, lopputulos oli vaivaiset 15705 pistettä. Esimerkiksi Nature-testin ruudunpäivitysnopeus tippui yli 60 fps. Valitettavasti Catalyst 3.6 -ajureille ei ollut Antidetector-scriptiä saatavilla.
Unreal Tournament 2003 (Build 2206)
Unreal Tournament 2003 käyttää tällä hetkellä markkinoiden nykyaikaisinta 3D-moottoria. Testit ajettiin UT2K3 Bench -ohjelman avulla, joka ajaa Custom-timedemon 12 botilla varustettuna. Testissä käytettiin 1024×768-resoluutiota, 4x-reunojenpehmennystä ja 8x-anisotrooppista suodatusta. Alapuolella ovat näytönohjaimien tulokset eri taulukoissa.
Voit imuroida UT2K3 Bench -ohjelman ja käytetyt asetukset alla olevista linkeistä.
Imuroi Muropaketin testeissä käytetty custom-skripti
Tuloksien perusteella Radeon 9800 Pro 256 MB vie DM-Antalus ja DM-Asbestos kentissä voiton kotiin, mutta CTF-Citadel-kentässä GeForce FX 5900 Ultra pärjää suhteessa paremmin.
Splinter Cell (Patch 1.2b)
Ubisoftin Splinter Cell perustuu UT2K3-pelimoottoriin ja lisäksi siihen on muokattu Pixel Shaderin avustuksella tunnelmaa varjojen muodossa. Ennen kuin Splinter Celliä voidaan käyttää testiohjelmana, täytyy sen eri renderöintimenetelmiin perustua huolella, kuten jo edellisellä sivulla mainitsimme.
Valitettavasti reunojenpehmennys ei toimi kunnolla Splinter Cellissä, joten testit ajettiin 800×600-, 1024×768- ja 1280×1024-resoluutiolla, ilman reunojenpehmennystä ja anisotrooppista suodatusta.
Ensimmäinen testi suoritettiin 1_3_2 CaspianOliRefireny -timedemolla, joka on Beyond3D-sivuston tekemä. Maisemassa näkyy laaja meri sekä taivas ja kyseessä on huomattavasti enemmän näytönohjainta rasittava testi, kuin Ubisoftin omat timedemot. Lisää 1_3_2 CaspianOliRefireny -timedemosta voi lukea Beyond3D:n sivuilta.
Beyond3D Splinter Cell benchmarking demo
CaspianOliRefinery-timedemossa GeForce FX 5900 Ultra pistää tauluun korkeimmat ruudunpäivitysnopeudet. Tämä ei kuitenkaan oikein ilahduta, koska GeForce FX 5900 Ultralla on myös hitaampi keskiarvo ja pienemmät minimilukemat.
Ubisoftin oma Tbilisi 1_1_1 -timedemo demonstroi ehkä paremmin koko pelin suorituskykyä, sillä Oilrefinery-kenttä on kieltämättä pelissä ainutlaatuinen, eikä koko peli ole aivan yhtä raskas.
Myös Tbilisi-timedemossa on sama tilanne, kuin CaspianOilRefinery-timedemossa. GeForce FX 5900 Ultra saavuttaa korkeimman hetkellisen ruudunpäivitysnopeuden, mutta keskiarvo painuu Radeon 9800 Pro 256 MB:n alle.
Gun Metal Benchmark 1.20S
Uutena testiohjelmana mukaan otettiin Gun Metal -peliin perustuva Gun Metal Benchmark 1.20S. Kyseessä on todella raskas osittain DirectX 9.0 -rajapintaa hyödyntävä testi, joka käyttää Vertex Shader 2.0- ja Pixel Shader 1.1-ominaisuuksia. Kaikki näytönohjaimet käyttävät samaa renderöintipolkua, joten mitään erillisiä GPU-kohtaisia optimointeja ei pitäisi löytyä.
Benchmark1-testi ajettiin läpi 1024×768-resoluutiolla ja 4x-reunojenpehmennyksellä. Ohjelma käyttää oletuksena myös anisotrooppista suodatusta eikä sitä saa kytkettyä pois päältä. Mukana ovat minimi-, keskiarvo- ja maksimiruudunpäivitysnopeudet.
Gun Metal -testissä GeForce FX 5900 Ultra ottaa voiton muutamalla fps:llä. Tämä johtuu luultavasti siitä, että GeForce FX 5900 Ultra on erittäin hyvä juuri Pixel Shader 1.1:ssä. Tilanne olisi ollut luultavasti toinen, jos Gun Metal käyttäisi DirectX 9.0:n Pixel Shader 2.0:aa.
Quake 3 Arena
Quake 3 Arena on sinnitellyt markkinoilla pitkään, mutta pian Id Softwarelta on tulossa uuden sukupolven Doom 3. Peliä testattiin 1280×1024-resoluutiolla ja kaikilla herkuilla.
Tässä OpenGL-testissä GeForce FX 5900 Ultra nappaa voiton, mutta ruudunpäivitysnopeus on molemmilla näytönohjaimilla niin korkea, että käytännössä minkäänlaisia ongelmia ei näillä nopeuksilla pitäisi tulla vastaan.
Ylikellottaminen
Ylikellotustestit ovat lähinnä suuntaa antavia ja vakaudeksi riitti 3DMark03-testiohjelman läpäisy ilman minkäänlaisia renderöintivirheitä.
GeForce FX 5900 Ultran piirilevy eroaa melkoisesti esimerkiksi GeForce4 Ti -sarjan näytönohjaimista, joten mitkään Muropaketin testilaboratoriosta löytyneet GPU-blokit eivät sopineet näytönohjaimelle. Lopulta saimme ruuvattua Only4Pron piirisarjablokin kaapista löytyneiden pulttien avulla tukevasti NV35-grafiikkapiirin päälle. Kellotuksia varten kokoonpanoon asennettiin Detonator 44.67 -ajurit, joilla 3DMark03-tuloksiin tuli tuntuvaa parannusta verrattuna 44.03-ajureihin.
Ylikellotuksessa käytettiin Coolbits-rekisterin avaamaa ajureiden välilehteä, josta voi säätää grafiikkapiirin 2D- ja 3D-kellotaajuudet. Valitettavasti ylikellotuksessa tuli vastaan samat ongelmat, kuin GeForce FX 5800 Ultra -näytönohjaimella. Ylikellotuksen rajojen selvitys onnistui ainostaan Auto Detect -nappia painamalla ja jos grafiikkapiirin tai muistit asetettiin toimimaan korkeammilla kellotaajuuksilla, lopputuloksena oli heikompi suorituskyky.
Auto Detectin avulla grafiikkapiiri saatiin toimimaan 479 ja DDR-muistit 455 megahertsin (910 MHz DDR) kellotaajuuksilla. Kunnon tuloksia varten prosessori asetettiin toimimaan 3651 MHz:n kellotaajuudella (12 x 304 MHz). Itse asiassa ilmajäähdytyksellä päästiin samoihin lukemiin, mutta lämpötila oli noin 10 Celsius-astetta korkeampi. Lopputuloksena 3DMarkista irtosi 6862 pistettä.
Radeon 9800 Pron grafiikkapiirin ympärille on liimattu murtumista estävä shimmi ja grafiikkapiirin pinta on hieman shimmiä alempana. Tästä syystä emme asentaneet vesijäähdytystä R350-piirille, vaan ylikellotukset tehtiin kunnollisen kontaktin saavalla vakiojäähdytyksellä.
Ylikellotus hoidettiin Powerstrip-ohjelmalla, joka tunnisti Radeon 9800 Pron vakiokellotaajuudeksi GPU:n osalta 378 ja muistien osalta 350 megahertsiä.
Valitettavasti Radeon 9800 Pro 256 MB ei suostunut yhteistyöhön 305 MHz:n prosessoriväylällä, joten jouduimme nostamaan Pentium 4 3,2C -prosessorin kertoimeksi 13x ja laskemaan väylän 280 MHz:iin. Tällöin kellotaajuudeksi muodostui sama 3650 MHz, kuin GeForce FX 5900 Ultran kellotustesteissä. GPU suostui toimimaan ilman grafiikkavirheitä 429 ja DDR-muistit 363 megahertsin (726 MHz DDR) kellotaajuudella. Näillä asetuksilla 3DMark-tulokseksi tuli 6433.
Loppusanat
Ilman suurempaa NVIDIA vs ATI -sotaa aloittamatta, heti ensimmäiseksi täytyy todeta, että molemmissa näytönohjaimissa olivat hyvät ja huonot puolensa. Molempien näytönohjaimien huono puoli on ehdottomasti korkea hinta. Tällä hetkellä Terratecin Mystify 5900 Ultra maksaa noin 625 euroa ja Connect3D:n Radeon 9800 Pro 256 MB 549 euroa, joten ihan pikkusummista ei ole kysymys. Molemmat näytönohjaimet edustava markkinoiden ehdotonta huippua, joten jos haluaa parasta, on oltava valmis myös maksamaan.
Testatut pelit toimivat Tiger Woodsia lukuun ottamatta moitteetta, eikä mitään vilkkumisia tekstuureissa ollut havaittavissa. Käytön aikana GeForce FX 5900 Ultrassa havaittiin TODELLA ärsyttävä piirre, joka esiintyi esimerkiksi Internet-selaimessa hiiren rullaa vierittäessä. Samalla kun rullaa vieritettiin, ilmeisesti näytönohjaimen kelat kitisivät. Myös jäähdytysratkaisu oli huomattavasti äänekkäämpi, kuin Radeon 9800 Pro 256 MB:n.
Entä sitten tulevaisuuden suunnitelmat? NVIDIA valmistelee parhaillaan NV36-grafiikkapiiriä IBM:n tuotantolinjoilla, joka tulee korvaamaan GeForce FX 5600 -sarjan näytönohjaimet. Kulisseissa työskennellään myös kiivaasti seuraavan sukupolven NV40-grafiikkapiirin parissa, jonka julkaisua suunnitellaan Comdex 2003 -tapahtumaan, joka järjestetään marraskuun puolivälissä.
ATIn huhutaan puolestaan valmistelevan R360-grafiikkapiiriä, joka tulisi olemaan jälleen ainoastaan korkeammilla kellotaajuuksilla toimiva R350/R300. Samoihin aikoihin NVIDIA on aikeissa julkaista NV38-grafiikkapiirin, joka on puolestaan NV35 korkeammilla kellotaajuuksilla. ATIn seuraavan sukupolven projektin nimi on Loki ja koodinimi R420. Tästä piiristä ei ole vielä vuotanut juurikaan tietoja.
Kiitokset Amertronicsille näytönohjaimien toimittamisesta testiin.
Sampsa Kurri 29. heinäkuuta 2003 (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)
