Uusimmat

RV350 vs NV31

19.06.2003 00:00 Muropaketin toimitus

Muropaketissa on tämän kevään aikana testattu NVIDIAn ja ATIn tehokkaimmat näytönohjaimet GeForce FX 5800 Ultra ja Radeon 9800 Pro. Tällä kertaa tutustumme halvempiin malleihin, jotka ovat tarkoitettu suurimmalle osalle kuluttajista. Nykyisten huippunäytönohjaimien hinnat ovat sen verran korkeat, että jo yksistään tämä karsii suuren osan ostajista pois.

Tässä artikkelissa tutustumme ATIn Radeon 9600 Pro -referenssinäytönohjaimeen ja Asuksen valmistamaan GeForce FX 5600 -näytönohjaimeen. Aluksi esittelemme molemmat grafiikkapiirit ja niiden yksityiskohdat ja lopuksi mukana ovat testitulokset yhdessä ylikellotustuloksien kanssa.

NVIDIA NV31

NVIDIAlta meni koko viime kesä, syksy ja talvi, kun se tappeli NV30-grafiikkapiirin parissa. Loppujen lopuksi NV30 tunnustettiin flopiksi ja NVIDIA siirtyi nopealla aikataululla NV35-graffiikkapiirin pariin, johon perustuvat näytönohjaimet tunnetaan nimellä GeForce FX 5900 ja 5900 Ultra.

NV30-piirin jäädessä puolitiehen, NVIDIAlta puuttui markkinoilta kokonaan DirectX 9 -yhteensopivat grafiikkapiirit. Tilannetta paikattiin julkaisemalla maaliskuussa 2003 GeForce FX 5600- ja GeForce FX 5200 -sarjan näytönohjaimet. Koodinimillä NV31 ja NV34 kulkeneet grafiikkapiirit ovat karsittuja malleja NV30-grafiikkapiiristä ja tutustuimmekin kahteen GeForce FX 5200 -grafiikkapiiriin perustuvaan näytönohjaimeen Muropaketissa jo pari kuukautta sitten.

NV31-grafiikkapiiri on valmistettu 0,13 µm:n tekniikalla ja kyseiseen grafiikkapiiriin perustuvia näytönohjaimia ovat GeForce FX 5600 ja GeForce FX 5600 Ultra. Ultra-mallissa grafiikkapiiri ja muistit toimivat hieman korkeammilla kellotaajuuksilla.

NV31-grafiikkapiiri perustuu hyvin pitkälle NV30-grafiikkapiiriin eli siinä on samat algoritmit ja yksiköt reunojenpehmennykselle ja anisotrooppiselle suodatukselle. Renderöintiliukuhihnoja on neljä kappaletta ja jokaista liukuhihnaa kohti vain yksi tekstuuriyksikkö (4X1).

Edellisen sukupolven GeForce 4 Ti -sarjan grafiikkapiireissä oli neljä renderöintiliukuhihnaa ja kaksi tekstuuriyksikköä jokaista liukuhihnaa kohti, joten NV31-piirin arkkitehtuurissa ollaan tultu hieman takaisin päin. Varsinkin useamman tekstuurin kanssa työskennellessä NV31-piiri jää GeForce 4 Ti:n jalkoihin.

GeForce FX 5600:n muistiväylä on 128-bittinen, joten yhdessä 300 MHz:n kellotaajuudella toimivien DDR-muistien kanssa muistiväylän kaistanleveydeksi muodostuu 9,6 gigatavua sekunnissa.

Nykyisin NV31-grafiikkapiirit käyttävät R300- ja NV30-piireistä tuttua FCBGA-kotelointia (Flip Chip Ball Grid Array).

  • Koodinimi: NV31
  • Valmistustekniikka: 0,13 µm TSMC
  • Transistoreita: 80 miljoonaa
  • Renderöintiliukuhihnoja: 4
  • Tekstuuriyksiköitä: 1
  • GPU:n kellotaajuus: 325 MHz
  • Muistien kellotaajuus: 300 MHz (600 MHz DDR)
  • Muistiväylä: 128-bittinen
  • Muistiväylän kaistanleveys: 9,6 gigatavua / sekunti
  • DirectX-versio: DX 9.0
  • Pixel Shader: 2.0+
  • Vertex Shader: 2.0+

NVIDIAn markkinoinnissa käyttämät termit ovat CineFX Engine ja Intellisample-tekniikka. CineFX:n takaa löytyvät Pixel ja Vertex Shaderit, jotka ovat versioltaan 2.0+. Intellisample tarkoittaa grafiikkapiirin reunojenpehmennykseen ja anisotrooppiseen suodatukseen liittyviä ominaisuuksia.

NVIDIA GeForce FX 5600 -tuotesivu

ATI RV350

Vuoden 2003 tammikuussa ympäri internettiä levisi nopeasti huhu, jonka mukaan halvan ATI Radeon 9500 -näytönohjaimen saisi vastaamaan suorituskyvyltään useita satoja euroja kalliimpaa Radeon 9700 Prota. Tempun takana oli ainoastaan yhden pintaliitosvastuksen siirtäminen ja näytönohjaimeen 9700 Pron BIOS-tiedoston päivittäminen. Muropaketti seurasi tilannetta tiiviisti ja useat henkilöt raportoivat MuroBBS:ssä onnistuneensa muuttamaan Radeon 9500 -näytönohjaimen vastaamaan suorituskyvyltään Radeon 9700 Pro -näytönohjainta. Valitettavasti monet eivät olleet aivan yhtä onnekkaita ja näytölle ilmestyi vakavia grafikkavirheitä.

Muropaketin arkisto, ATI Radeon 9500 -> 9700 Pro

Kaiken tämän takana oli ATIn erittäin kiireinen aikataulu saada ulos halpa Radeon 9500 -näytönohjain ennen joulumarkkinoita. Koska grafiikkapiiri tai piirilevyt eivät olleet valmiina, ATI joutui turvautumaan erittäin hätäiseen ratkaisuun ja yksinkertaisesti puolittamaan R300-ytimesta renderöintiliukuhihnojen lukumäärän ja laskemaan piirin kellotaajuuksia. Radeon 9500 oli siis käytännössä kuin Radeon 9700 Pro, mutta R300-piirin vieressä yksi pintaliitosvastus oli eri asennossa, joka poisti neljä renderöintiliukuhihnaa käytöstä. Radeon 9500 -näytönohjaimiin päätyivät huonoimmat R300-piirit, joten tästä syystä kaikki kahdeksan renderöintiliukuhihnaa eivät välttämättä toimineet kunnolla.

Radeon 9500:n tarina päättyi lopulta siihen, kun näytönohjainvalmistajat saivat markkinoille uudet piirilevyt, joissa oli ainoastaan 128-bittinen muistiväylä. Ensimmäisissä Radeon 9500 -näytönohjaimissa käytettiin Radeon 9700 Pron piirilevyä, joka mahdollisti 256-bittisen muistiväylän.

Radeon 9600 Pro:n käyttämä RV350-piiri onkin sitten jo huolellisen suunnittelutyön lopputulos ja kyseessä on ATIn ensimmäinen 0,13 µm:n tekniikalla valmistettu grafiikkapiiri. NVIDIA lähti kehittämään aikoinaan NV30-grafiikkapiiriään uudelle 0,13 µm:n tekniikalle, mutta TSMC:n (Taiwan Semiconductor Manufacturing Company) tuotantolinjat eivät olleet vielä valmiita ja tästä syystä viivästyksiä ja muita ongelmia tuli matkan varrelle aivan liikaa. ATI suunnitteli oman R300-piirinsä käyttäen tutuksi tullutta 0,15 µm:n tekniikkaa ja onnistui valtaamaan jonkin verran markkinaosuuksia NVIDIAlta. Taustalla ATI valmisteli RV350-piiriä ja otti 0,13 µm:n tekniikan käyttöön vasta, kun se oli todettu toimivaksi ja valmiiksi suurempaan tuotantoon.

RV350-piiriin perustuvat Radeon 9600- ja 9600 Pro-näytönohjaimet, joista Pro-malli toimii korkeammilla kellotaajuuksilla. Testissä olleen referenssinäytönohjaimen kellotaajuus grafiikkapiirin osalta oli 400 ja DDR-muistien osalta 300 megahertsiä. Myös Radeon 9600 Pron muistiväylä on 128-bittinen, jolloin muistiväylän kaistanleveydeksi muodostuu 9,6 gigatavua sekunnissa.

Renderöintiliukuhihnojen lukumäärä on tällä kerralla todellakin puolitettu neljään, eikä ylimääräisiä liukuhihnoja voida ottaa käyttöön modifikaatioilla. NV31-piirin tapaan myös RV350-piirissä on ainoastaan yksi tekstuuriyksikkö jokaista liukuhihnaa kohti.

  • Koodinimi: RV350
  • Valmistustekniikka: 0,13 µm TSMC
  • Transistoreita: 75 miljoonaa
  • Renderöintiliukuhihnoja: 4
  • Tekstuuriyksiköitä: 1
  • GPU:n kellotaajuus: 400 MHz
  • Muistien kellotaajuus: 300 MHz (600 MHz DDR)
  • Muistiväylä: 128-bittinen
  • Muistiväylän kaistanleveys: 9,6 gigatavu / sekunti
  • DirectX-versio: DX 9.0
  • Pixel Shader: 2.0
  • Vertex Shader: 2.0

ATI on käyttänyt Smartshader-, Smoothvision- ja HyperZ-termejä markkinoidessaan uusia R300-, R350- ja RV350-grafiikkapiirejä. Radeon 9600 Pron ominaisuuksiin kuuluvat Smartshader 2.0, Smoothvision 2.1 ja HyperZ III+.

Smartshaderin takaa löytyvät Pixel ja Vertex Shaderit, joiden versio on 2.0 ja ne ovat samalla DirectX 9 -standardin mukaisia. Smoothvisionin ominaisuudet ovat reunojen pehmennys ja anisotrooppinen suodatus. HyperZ III+ tarkoittaa puolestaan ATIn optimointeja kaistanleveyden säästämiseksi.

Radeon 9600 Pro -tuotesivu

Asus V9560 (GeForce FX 5600)

Asus on suurin emolevyvalmistaja Aasiassa ja tämän rinnalla se on pyrkinyt kovasti mukaan myös näytönohjainmarkkinoille. Asus keskittyy täysin NVIDIAn grafiikkapiireihin ja heillä ei ole toistaiseksi mitään suunnitelmia vaihtaa linjaustaan. Saimme Asukselta testiin V9560 Video Suite GeForce FX 5600 -näytönohjaimen, joka perustuu NV31-grafiikkapiiriin.

Näytönohjaimen oheisvarusteisiin kuuluu todella kattava ohjelmistopaketti, joka sisältää perinteisen ajuri-CD:n lisäksi viisi pelidemoa (Morrowind, Black Thorn, Worms Blast, Battle Realms ja IL2 Sturmovik) sekä kasan hyötyohjelmia (Asus DVDXP, PowerDirector 2.5, Media Show). Paksun ohjekirjan lisäksi pakkauksesta löytyy VIVO-liittimeen (Video In Video Out) liitettävä pitkällä johdolla varustettu liitinyksikkö, johon kuuluu S-Video ja komposiitti sisään- ja ulostulot. Mukana tulee myös kaksi DVI-VGA-adapteria.

Asus V9560 -näytönohjain on saman kokoinen esimerkiksi Radeon 9700 Pro -näytönohjaimen kanssa ja huomattavasti GeForce 4 Ti4600- tai GeForce FX 5800 Ultra -näytönohjaimia pienempi. Asuksen V9560:sta ei löydy lainkaan erillistä virtaliitintä, toisin kuin GeForce FX 5600 Ultra -grafiikkapiiriä käyttävistä näytönohjaimista. Piirilevyn etupuoli vaikuttaa melko yksinkertaiselta, mutta takapuolelta löytyy melkoinen kokoelma pintaliitoskomponentteja.

Grafiikkapiirin jäähdytyksestä huolehtii melko tyylikäs oranssin värinen alumiinisiili, johon on upotettu 40 millimetrin tuuletin. Siilin ja tuulettimen päälle on kiinnitetty kullanvärinen sormisuoja, josta löytyy yrityksen logo.

NV31-piirin ja jäähdytyssiilin välissä on ohut ja huolimattomasti levitetty kerros piitahnaa. NV31 ei kuitenkaan tuota juurikaan lämpöä ja ajuri-CD:llä tulevan Smart Doc 2 -ohjelman mukaan grafiikkapiirin lämpötila olisi vaivaiset 39°C.

Useissa GeForce FX 5600 -sarjan näytönohjaimissa käytetään TSOP-koteloituja DDR-muisteja. Asus V9560 käyttää Samsungin valmistamia DDR-muisteja, jotka ovat nopeudeltaan 3,3 ns. Muistit ovat siis speksattu toimimaan 300 MHz:n (600 MHz DDR) kellotaajuudella. Piirilevyn etupuolella muistipiireihin on liimattu kiinni kullanväriset siilit. Käytössä muistipiirit eivät juurikaan lämpene, joten muistisiilit taitavat olla mukana ainoastaan ulkonäköön vaikuttavista syistä.

Näytönohjaimen liitäntöihin kuuluu kaksi DVI-liitintä LCD-näytöille, mutta liittimiin voidaan myös kytkeä VGA-adapterin avulla perinteinen monitori. DVI-liittimien välistä löytyy VIVO-liitin, johon voidaan kytkeä aikaisemmin mainittu liitinpaketti, josta löytyy S-Video- ja komposiittiliitännät.

Yllä olevassa kuvassa ovat näytönohjaimen piirilevyltä löytyvä Philipsin SAA7114H-piiri, joka huolehtii videon kaappauksesta ja Silicon Imagen Sil164CT64-piiri, joka huolehtii DVI-ulostuloista. Alla vielä linkki Philips SAA7114H-piirin tuotesivulle.

Philips, SAA7114H product information

Detonator FX 44.03 -ajurit ja SmartDoctor 2

GeForce FX 5600 -näytönohjaimen kanssa testeissä käytettiin NVIDIAn sivuilta löytyviä uusimpia Detonator FX 44.03 -ajureita.

Ajureista voidaan tuttuun NVIDIAn tyyliin säätää varsin niukasti kuvanlaatuun liittyviä asetuksia. Testeissä käytettiin Quality-asetusta ja tämän alapuolelta voidaan säätää reunojenpehmennys ja anisotrooppinen suodatus. Testejä varten DirectX-asetuksista säädettiin hyvä kuvanlaatu ja OpenGL-asetuksista pystytahdistus pois päältä.

Asuksen ajuri-CD:n mukana tuli erittäin näppärän tuntuinen SmartDoctor 2 -ohjelma, joka kertoo näytönohjaimen jännitteet, lämpötilat ja tuulettimen kierrosnopeuden. Kierrosnopeuden voi säätää täysille, keskitasolle tai pois päältä. Täysillä tuuletin pyörii 6081 ja keskitasolla 4272 kierrosta minuutissa. Kun tuuletin pyörii täysillä, se pitää hieman häiritsevää ääntä. Keskitasolla näytönohjaimen tuuletin on melko äänetön.

ATI Radeon 9600 Pro (RV350)

ATI Radeon 9600 Pro -näytönohjain julkaistiin maaliskuussa, mutta ilmeisesti piirien toimitusvaikeuksien takia niiden saapuminen kauppojen hyllyille kesti pari kuukautta. Artikkelin kirjoitushetkellä Radeon 9600 Pron saatavuus on erittäin hyvä ja tarjolla on useiden eri valmistajien tuotteita (Club 3D, Connect3D, Hercules ja Sapphire)

Muropaketin testipenkkiin saapui ATIn referenssinäytönohjain, jonka mukana ei tullut ohjekirjoja tai mitään muutakaan oheismateriaalia.

ATI on jo pidemmän aikaa valmistanut Radeon 9700- ja 9800-sarjan näytönohjaimet punaiselle piirilevylle, mutta Radeon 9600 Pron piirilevy on väriltään vihreä. Piirilevy on kooltaan ja komponenttien sijoittelulta lähestulkoon identtinen Radeon 9700 Pron kanssa.

Alhaisemman transistorimäärän takia Radeon 9600 Pro ei tarvitse ulkoista virtaliitintä, vaan AGP-väylä pystyy huolehtimaan riittävästä virran ja jännitteen syötöstä. Pienemmän virrankulutuksen takia useita virransyöttöön liittyviä komponentteja on karsittu pois verrattuna Radeon 9700 Pron piirilevyyn.

Referenssinäytönohjaimessa käytetään Samsungin valmistamia K4D26323RA-GC2A -muistipiirejä, jotka ovat nopeudeltaan 2,8 ns. Speksien mukaan muistit ovat määritelty toimimaan 350 megahertsin kellotaajuudella (700 MHz DDR). Radeon 9600 Pron muistit toimivat vakiona vain 300 MHz:n kellotaajuudella, joten selvää nostovaraa pitäisi löytyä. ATI on siirtynyt kokonaan käyttämään näytönohjaimissaan µPGA-koteloituja muistipiirejä ja esimerkiksi Asuksen GeForce FX 5600 -näytönohjaimessa käytettyjä TSOP-koteloituja muistipiirejä ei ole käytetty enää pitkään aikaan.

Radeon 9600 Pron piirilevyn molemmilta puolilta löytyy neljä 16 megatavun muistipiiriä eli yhteensä näytönohjaimesta löytyy 128 megatavua muistia. Muistiväylä on 128-bittinen, joka yhdessä neljän renderöintiliukuhihnan kanssa erottaa Radeon 9600 Pron isoveljestä Radeon 9800 Prosta (256-bittinen muistiväylä, kahdeksan renderöintiliukuhihnaa).

0,13 µm:n tekniikalla valmistettu RV350-piiri ei tuota kovinkaan paljon lämpöä, joten melko vaatimaton jäähdytyssiili on yksinkertaisesti liimattu tiukasti grafiikkapiirin päälle. RV350-piirin ympärillä ei ole R300- ja R350-piirien ympäriltä löytyvää suojaa.

Valitettavasti siili oli liimattu niin tiukasti kiinni, ettei RV350-piiristä saatu otettua kuvaa. Piiristä kiinnostuneiden kannattaa katsastaa Digit-Lifen tai Beyond3D:n artikkelit, joista löytyy kuvia itse piiristä. Kuvien perusteella RV350:n pinta-ala on kohtalaisen pieni sillä se on valmistettu 0,13 µm:n tekniikalla ja siinä on 35 miljoonaa transistoria vähemmän kuin R300- ja R350-piireissä.

Digit-Life, ATI RADEON 9600 PRO 128MB

Beyond3D, ATI Radeon 9600 PRO 128MB Review

Näytönohjaimen vasemmasta ylänurkasta löytyy kaksi kytkintä, joilla valitaan TV-ulostuloksi PAL tai NTSC.

Radeon 9600 Pron liitännät ovat varsin perinteiset ja niihin kuuluvat VGA-, TV- ja DVI-ulostulot.

Testit

Testeissä näytönohjaimet asennettiin Athlon XP 2100+ -prosessorilla ja Epox 8RDA+ -emolevyllä (nForce 2) varustettuun kokoonpanoon, joka ei siis ole aivan tehokkaimmasta tai kalleimmasta päästä. Budjettinäytönohjaimia tuntui olevan viisainta testata keskitason kokoonpanolla.

Viimeaikaisten NVIDIAn ja ATIn ajurisotkujen takia useiden testiohjelmien ja pelien timedemojen luotettavuus on vaakalaudalla, joten tällä kertaa testasimme näytönohjainten suorituskykyä myös Fraps-nimisen ohjelman avulla, joka näyttää OpenGL- ja D3D-sovelluksien ruudunpäivitysnopeuden reaaliajassa. Fraps-ohjelman kotisivuille löydät alla olevasta linkistä.

Fraps: free utility for DirectX and OpenGL games

Loppuvuodesta tilanne näytönohjainten testaamisessa parantuu huomattavasti, sillä luvassa on useita hittipelejä, kuten Doom 3, Half Life 2, Unreal Tournament 2004 ja Max Payne 2. Oletettavasti jokaiseen näistä peleistä on liitetty mahdollisuus mitata näytönohjaimen suorituskykyä. Tällä kerralla tyydyimme mittaamaan näytönohjaimien suorituskykyä perinteisillä 3DMark03-, 3DMark2001 SE-, Unreal Tournament 2003- ja Quake 3 Arena -ohjelmilla.

  • AMD Athlon XP 2100+ (133 MHz FSB)
  • Epox 8RDA+ (nForce2)
  • 2 x GeIL PC3500 256MB (CAS 2 5-2-2)
  • ATI Radeon 9600 Pro
  • Catalyst 3.4 (Build 7.88)
  • Asus V9560 (GeForce FX 5600)
  • Detonator FX 44.30
  • IBM Deskstar 10,2GB
  • Fortron 350 W
  • Windows XP

Testeissä ATI Radeon 9600 Pron kanssa käytettiin Catalyst 3.4 -ajureita, ja ainoastaan pystytahdistus (V-sync) kytkettiin pois päältä. GeForce FX 5600:n kanssa käytettiin Detonator 44.30 -ajureita ja Quality-asetusta.

Futuremark 3DMark03 ja 3DMark2001 SE

Futuremarkin 3DMark03-testiohjelma päivitettiin versioon 330, jolloin NVIDIAn ja ATIn ajureiden tunnistusmekanismit pitäisivät olla ainakin suurimmalta osalta toimintakyvyttömiä ja tulokset mahdollisimman oikeudenmukaisia.

Pääasiassa DirectX 9 -suorituskykyä mittaavassa testissä Radeon 9600 Pro voittaa GeForce FX 5600:n yli tuhannella pisteellä. Mother Nature testissä Radeon 9600 Pro pistää tauluun lähes kolme kertaa paremman ja Pixel Shader 2.0 -testissä jopa 4,5 kertaa paremman ruudunpäivitysnopeuden. GeForce 4 Ti 4600 on vahvoilla Wings of Fury -testissä mutta lopuissa ei enää riitä puhti. Mother Nature ja Pixel Shader 2.0 -testit jäivät GeForce 4 Ti4600:lta väliin, koska näytönohjaimesta ei löydy Direct X 9.0 -tukea.

3DMark2001 SE -testistä mukana on vain kokonaistulos, joka on Radeon 9600 Prolla tasan 500 pistettä parempi. Yllätykseksi GeForce 4 Ti4600 tykittää tauluun jopa 2000 pistettä paremman tuloksen kuin GeForce FX 5600.

3DMark03 ja 3DMark2001 SE ajettiin Futuremarkin vakioasetusten mukaisesti eli 1024×768-resoluutiolla ja ilman reunojen pehmennystä tai anisotrooppista suodatusta.

Unreal Tournament 2003

Unreal Tournament 2003 -testeissä käytettiin 2X reunojenpehmennystä ja 8X anisotrooppista suodatusta. Testauksessa käytettiin HardOCP:n skriptiä, joka ajaa Flyby-demot läpi tässä tapauksessa DM-Antalus ja DM-Asbestos kentillä 1024×768-, 1280×1024- ja 1600×1200-resoluutioilla.

DM-Antalus-kentästä molemmat näytönohjaimet suoriutuvat lähestulkoon identtisesti. DM-Asbestos-kentässä Radeon 9600 Pro ottaa puolestaan voiton.

Flyby-testissä timedemo kiertää ympäri tyhjää kenttää, joten päätimme tällä kerralla testata näytönohjaimien suorituskykyä myös itse pelissä. Tätä varten asennettiin jo aiemmin mainittu Fraps-ohjelma, joka näyttää OpenGL- ja D3D-sovelluksien ruudunpäivitysnopeuden reaaliajassa ruudun ylänurkassa. Testissä pelattiin DM-Antalus kentässä deathmatchia neljän botin kanssa 1024×768-resoluutiolla, Highest-grafiikka-asetuksilla, 2X reunojenpehmennyksellä ja 8X anisotrooppisella suodatuksella.

  • GeForce FX 5600
  • Ei tapahtumia: 25 – 45 fps
  • Yleinen taistelutilanne: 20 – 25 fps
  • Alin ruudunpäivitysnopeus: 17 fps
  • Radeon 9600 Pro
  • Ei tapahtumia: 45 – 65 fps
  • Yleinen taistelutilanne: 30 – 40 fps
  • Alin ruudunpäivitysnopeus: 29 fps

GeForce FX 5600:lla pelaaminen edellä mainituilla asetuksilla ei sujunutkaan aivan sulavasti. Vaikka Flyby-testissä näillä asetuksilla tuli tulokseksi jopa 63 fps, niin pelitilanteessa Fraps ei kertaakaan antanut näin korkeaa lukemaa. Ilman tapahtumia kenttää kiertäessä ruudunpäivitys nopeus pysytteli 25 – 45 fps:n tuntumassa, ja kun yksi tai useampi botti alkoi ampumaan, ruudunpäivitysnopeus laski 20 – 25 fps:n tuntumaan. Kriittisissä lähitaistelutilanteissa ruudunpäivitysnopeus laski hetkellisesti jopa 17 fps:ään, joka näkyi ruudulla selvänä nykimisenä.

Radeon 9600 Prolla puolestaan ilman tapahtumia ruudunpäivitysnopeus oli 45 – 65 fps. Taistelutilanteessa ruudunpäivitysnopeus laski ja vaihteli 30 – 40 fps:n välillä ja kriittisissä lähitaistelutilanteissa alimmaksi lukemaksi jäi 29 fps. Pelitilanteissa ei ollut havaittavissa nykimistä ja kyseisillä asetuksilla pelaaminen onnistui ongelmitta.

Todelliset pelitestit vaikuttavat hieman huolestuttavilta, sillä esimerkiksi juuri testatussa DM-Antalus-kentässä molemmat näytönohjaimet saavat Flyby-tulokseksi 63. Silti näillä asetuksilla GeForce FX 5600:lla pelaaminen ei sujunut läheskään yhtä hyvin kuin Radeon 9600 Prolla.

Jatkossa testaamme näytönohjaimia entistä enemmän todellisessa pelitilanteessa Fraps-ohjelman avulla.

Quake 3 Arena

Quake 3 Arena on jo auttamatta vanhentunut pelimoottori, mutta pidetään se mukana testeissä kunnes Doom 3 ja Half Life 2 saapuvat testipatteriin. Myös Q3A-testit ajettiin käyttämällä 2X reunojenpehmennystä ja 8X anisotrooppista suodatusta.

Open GL -puolella GeForce FX 5600 pärjää huomattavasti Radeonia paremmin ja kaikilla resoluutioilla eroa syntyy GeForce FX 5600:n hyväksi 10-20 fps. Peli itsessään pyörii loistavasti molemmilla näytönohjaimilla ilman nykimisiä. GeForce 4 Ti4600 oli testeissä aika tasoissa Radeon 9600 Pron kanssa.

Quake 3 Arenan Fraps-käytännöntesteissä ruudunpäivitysnopeus pysytteli 1024×768-resoluutiolla ilman erikoisempi tapahtumia 200-300 fps:n välillä ja suuremmassa tappelussa se laski hetkellisesti noin 180 fps:n tienoille.

Ylikellottaminen

ATI Radeon 9600 Pro

ATI Radeon 9600 Pron ylikellottaminen aloitettiin varsin positiivisella asenteella. Esimerkiksi HardOCP oli onnistunut ajamaan omaa testikappalettaan grafiikkapiirin osalta jopa 567 ja muistien osalta 358 megahertsin (716 MHz DDR) kellotaajuuksilla. Testikoneeseen asennettiin Rage3D Tweak, joka lisää näytönohjaimen ohjauspaneeliin ylikellotuslehden.

Vakiona Rage3D Tweakista saa nostettu grafiikkapiirin kellotaajuutta 537 megahertsiin asti, mutta tämä raja tuli varsin pian vastaan. Lisää säätövaraa saa editoimalla Windowsin regeditillä Rage3D Tweakerin rekisteristä UpperCoreX-arvoa suuremmaksi.

3DMark03 suostui pyörimään vielä, kun grafiikkapiiri toimi yli 560 megahertsin kellotaajuudella mutta kuvaan alkoi ilmestymään mustia pisteitä, jotka olivat liian korkeasta kellotaajuudesta johtuvia grafiikkavirheitä. grafiikkapiirin kellotaajuus laskettiin 555 MHz:iin, renderöity kuva oli täysin virheetön.

Seuraavaksi siirryttiin muistien ylikellottamiseen, jotka toimivat vakiona 300 megahertsin kellotaajuudella. Aikaisemmin artikkelissa mainittiin, että Samsungin valmistamat muistipiirit ovat speksattu toimimaan 350 MHz:n kellotaajuudella, mutta valitettavasti näin suurilla kellotaajuuksilla kuvaan ilmestyi jälleen grafiikkavirheitä. Lopulta todettiin, että muistien kellotaajuuden ollessa 342 megahertsiä, virheitä ei ilmaantunut.

Suurempi versio kuvasta

Lopulliset kellotaajuudet Radeon 9600 Prolla, joilla ei ilmaantunut grafiikkavirheitä tai epävakauksia olivat siis grafiikkapiirin osalta 555 MHz ja muistien osalta 342 MHz (684 MHz DDR). Näillä kellotaajuuksilla ajettiin läpi myös Unreal Tournament 2003 -testit.

GeForce FX 5600

Asuksen GeForce FX 5600 -näytönohjaimen SmartDoctor 2 -hallintaohjelma tarjoaa itsessään ylikellotusmahdollisuuden, mutta grafiikkapiirin kellotaajuutta voidaan nostaa ainoastaan 350 MHz:iin asti ja tämähän tuli täyteen heti alkutekijöissä.

Detonator FX -ajureiden yhteyteen asennettiin Coolbits-rekisteri, joka avasi säätömahdollisuudet muistien ja grafiikkapiirin osalta huomattavasti korkeammille kellotaajuuksille.

Vakiona GeForce FX 5600:n grafiikkapiiri toimii 325 ja muistit 300 MHz:n kellotaajuuksilla. Ensimmäiseksi aloitettiin korottamaan grafiikkapiirin kellotaajuutta ja 3DMarkin nature-testi jämähti lopulta 370 MHz:n kellotaajuudella. Tästä kun kellotaajuutta laskettiin kymmenen megahertsiä, kuva oli virheetön. Lopputulos grafiikkapiirille siis 360 MHz.

Muisteja alettiin hivuttamaan ylös 10 MHz:n askelin ja ensimmäisen kerran virheitä alkoi tulemaan vastaan 340 MHz:n kellotaajuudella. Kun tästä kellotaajuutta pudotettiin alas päin viisi megahertsiä, niin kaikki toimi mallikkaasti. Muistit suostuivat vakaasti ilman virheitä yhteistyöhön siis 335 MHz:n kellotaajuudella (670 MHz DDR).

Suurempi versio kuvasta

Grafiikkapiirin kellotaajuutta saatiin korotettua 35 MHz ja muistien 70 MHz. 3DMark03-testin lopputulokseen tällä ylikellotustuloksella ei juurikaan ollut vaikutusta, sillä pisteet nousivat vaivaisella 200:lla. Unreal Tournament 2003:n Flyby-testissä ruudunpäivitysnopeus sen sijaan nousi suhteessa hieman enemmän.

Ylikellotus: UT2K3-tulokset

Ylikellotuksen ansiosta Radeon 9600 Pron suorituskyky Unreal Tournament 2003:n flyby-testissä DM-Antalus kentässä resoluutiosta riippuen 6 – 16 fps. DM-Asbestos-kentässä nähtiin puolestaan 1024×768-resoluutiolla jopa 26 fps:n korotus. Vielä 1600×1200-resoluutiollakin korotusta tapahtui 10 fps.

GeForce FX 5600:lla DM-Antalus-kentässä parannusta tapahtui 3 – 10 fps ja DM-Asbestos-kentässä 5 – 10 fps.

Loppusanat

Testien jälkeen täytyy sanoa, että tunnelma on hieman erilainen, kuin huippunäytönohjaimien testien jälkeen. Kaikki pelit eivät pyörineetkään herkkuasetuksilla ongelmitta, vaan selviä pullonkauloja suorituskyvyssä oli havaittavissa. Suurimmalle osalle kuluttajista tarkoitetut budjettinäytönohjaimet eivät vedä vertoja kalliille ja tehokkaille nykypäivän huippunäytönohjaimille.

GeForce FX 5600:n suorituskyky oli melkoinen pettymys ja suosittelen ehdottomasti suuntaamaan katseet GeForce FX 5600 Ultra -näytönohjaimeen, jos NVIDIAn mainstream-leirissä on pysyteltävä. Edellisen sukupolven GeForce Ti4600 osoitti kyntensä 3DMark2001 SE -testissä, mutta NV31-piiri selviytyi UT2K3- ja Q3A-testeistä paremmin NV30-piiristä perityn reunojenpehmennyksen ja anisotrooppisen suodatuksen ansiosta. Asuksen oheismateriaalin reilu määrä ansaitsee ehdottomasti kiitettävän arvosanan ja myös SmartDoctor 2 -hallintaohjelma oli iloinen yllätys.

ATIn Radeon 9600 Pro -referenssinäytönohjain puolestaan suoriutui käytännön testeistä paremmin, mutta myös ATI on tunaroinut merkintöjen kanssa oikein kunnolla. Radeon 9500 Pro -näytönohjaimessa on kahdeksan renderöintiliukuhihnaa ja tämän takia joissain testeissä se on jonkin verran suorituskykyisempi, kuin neljällä renderöintiliukuhihnalla varustettu ”isoveli” Radeon 9600 Pro. Ylikellotus sujui RV350-piirin osalta varsin mallikkaasti ja muistitkin venyivät kiitettävän pitkälle. 3DMark03:ssa lisäpisteitä ropisi ylikellotuksen ansiosta noin 800.

Radeon 9600 Pro -näytönohjaimet maksavat tällä hetkellä valmistajasta riippuen noin 180 – 200 euroa, kun taas Asus V9560 Video Suite kustantaa 235 euroa.

>> Takaisin pääsivulle

Sampsa Kurri 5. kesäkuuta (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)