Springdale roundup
Viime viikolla Muropaketissa tutustuttiin Albatronin PX865PE ProII -emolevyyn, joka perustuu toukokuun lopulla julkaistuun Springdale- eli Intel 865PE -piirisarjaan. Saimme lisäksi testipenkkiin neljän muun valmistajan Springdale-emolevyt ja tässä artikkelissa tutustumme emolevyjen ominaisuuksiin ja vertailemme niiden suorituskykyä tutuksi tulleilla testiohjelmilla. Emme enää tässä artikkelissa kertaa sen paremmin Intel 865PE -piirisarjan ominaisuuksia, sillä niistä voi lukea lisää Albatron PX865PE ProII -artikkelista.
Abit IS7
IS7-emolevy tulee Abitille tutun värisessä pakkauksessa, josta löytyy sinistä, mustaa ja valkoista. Abitilta on saatavilla kolme erilaista i865PE-piirisarjaan perustuvaa emolevyä, jotka ovat malliltaan IS7, IS7-E ja IS7-G.
IS7-G:ssä on dual Serial ATA RAID -ominaisuus toteutettuna ulkoisella Silicon Imagen ohjainpiirillä, IS7-E:stä puuttuu Texas Instrumentsin TSB43AB23 Firewire -ohjain ja IS7:ssa on Firewire-ohjain mutta ei dual Serial ATA RAID -ominaisuutta.
Emolevyn pakkauksesta löytyvän oheismateriaalian määrä on kattava. Ohjekirjojen lisäksi mukana on kotelon taakse liitettävä lisäkortti, josta löytyy kaksi USB2.0- ja kaksi firewire-liitintä, kaksi harmaata SATA-liitäntäkaapelia sekä -virta-adapteria. Mukana tulee myös PATA-kiintolevyn sekä diskettiaseman liitäntäkaapelit.
IS7:n piirilevy on väriltään oranssi, kuten aiemmin testatussa Abit BH7 -emolevyssäkin. Ensivilkaisulla piirilevy näyttää hieman täyteen ahdetulta. Prosessorikanta, northbridge ja AGP-liitin ovat hyvin tiiviissä nipussa lähellä toisiaan. AGP-liittimen ja viiden PCI-liittimen välissä on puolestaan hieman isompi rako, johon on sijoitettu IS7:sta löytyvä Texas Instrumentsin valmistama Firewire-ohjainpiiri sekä liitännät USB/firewire-lisäkortille. Tämän ratkaisun ansiosta joidenkin näytönohjaimien suuret jäähdytysratkaisut eivät jätä alleen ensimmäistä PCI-liitintä.
IDE-liittimet ovat sijoitettu BH7:n tavoin erittäin fiksusti vaakatasoon emolevyn alareunaan. Kaksi SATA-liitintä ovat puolestaan varsin lähekkäin aivan ICH5R-southbridgen vieressä. Dual SATA RAID -ominaisuuden mahdollistavan Silicon Imagen ohjainpiirin tilalla on tyhjä paikka ja IS7-tarra.
Muistipaikkojen väritys on sininen ja violetti muistikanavien mukaan. Muistipaikkojen vierestä löytyy ATX-virtaliitin, diskettiaseman liitin, patteri ja BIOS:n nollausjumpperi. Erillisenä yksityiskohtana mainittakoon jumppereiden ”kädensijat”, joiden avulla niitä voi liikutella helposti.
Prosessorikannan ympärillä on tiivistä ja sen välittömästä läheisyydestä löytyy rivi laadukkaita japanilaisia Rubyconin kondensaattoreita. Kondensaattoririvistön vierestä löytyy keloja ja fettejä yhdessä ATX12V-liittimen kanssa.
Emolevyn I/O-liittimet ovat esimerkilliset. Perinteisten PS/2-liittimien vierestä löytyy printteri- ja sarjaliittimet. Toisen sarjaportin tilalle on sijoitettu kaksi optista SPDIF-liitintä. Keskellä liitinriviä seisoo liitännät viidelle kaiuttimille ja subwooferille ja rivin lopusta neljä USB-porttia, firewire- sekä RJ-45-liitin.
Yksi testeissä vastaantullut miinus on ehdottomasti AGP-väylän lukitusklipsun vieressä sijaitsevat kondensaattorit. Näytönohjaimen poistaminen oli valitettavan työlästä, kun sormi ei mahtunut kunnolla painamaan lukitusklipsua auki.
Northbridgen päältä löytyy alumiininen siili, joka on varustettu turkoosin värisellä tuulettimella joka pyörii 6000-7000 kierrosta minuutissa.
Abit IS7 -emolevyn 10/100 Mb verkko-ohjaimena toimii 3Comin valmistama Marvell-piiri. Vieressä Texas Instrumentsin TSB43AB23 Firewire -ohjain.
Asus P4P800 Deluxe
Asus P4P800 Deluxen pakkauksessa komeilee AI-logo, joka viittaa neljään Asuksen kehittämään ”älykkääseen” ominaisuuteen. AI- eli Artificial Intelligence -ominaisuuksiin kuuluvat audio, verkko, ylikellotus ja BIOS. Tarkempaa tietoa löytyy Asuksen omilta AI-sivuilta.
Emolevystä on olemassa kaksi eri mallia, jotka ovat P4P800 ja P4P800 Deluxe. Deluxe-mallin lisäominaisuuksiin kuuluvat firewire-, ATA133- ja IDE RAID -tuki.
Oheismateriaalin määrällä Asus ei juurikaan juhli. Mukana tulee ohjekirjan ja parin esitteen lisäksi ajuri-CD, SATA-kaapeli ja tyylikkään mustat IDE- ja diskettiaseman kaapelit. Mukana tulee lisäksi InterVideon WinDVD-ohjelmapaketti.
Asus pysyttelee piirilevynsä värin kanssa tutussa ja turvallisessa mitään sanomattoman kellertävässä. Myös Asuksen emolevylle on ahdettu reilusti komponentteja, mutta ei aivan niin ahtaan näköisesti, kuin Abit IS7 -emolevylle. Jälleen piirisarja on sijoitettu uskomattoman tiiviisti AGP-liittimen ja prosessorikannan väliin. Muutenkin liittimien sijoittelu muistuttaa hyvin pitkälle Abitin ratkaisua. PCI-liittimiä on viisi ja myös P4P800 Deluxe -emolevyn AGP-liittimen ja ensimmäisen PCI-liittimen väliin on jätetty pieni rako.
Aivan emolevyn alalaidasta, viimeisen PCI-paikan vierestä löytyy Wi-Fi- eli Wireless Fidelity -liitin, joka tukee Asuksen tulevaisuudessa julkaistavia IEEE 802.11b -standardin mukaisia langattomia laitteita.
AGP-liittimen alta löytyy punainen ledi, joka ilmoittaa jos emolevylle on asennettu AGP2X-väylällä toimiva näytönohjain. Valitettavasti kyseistä ominaisuutta ei ilmeisesti löydy emolevyn myyntiversiosta.
Deluxe-mallin alanurkasta löytyy VIAn VT6410-ohjain, jonka ominaisuuksiin kuuluvat ATA133- sekä IDE RAID -ohjaimet. Patteri on sijoitettu BIOS-piirin välittömään läheistyyteen ja kaksi IDE-liitintä aivan piirilevyn reunalle hieman omituisesti 90 asteen kulmaan toisistaan.
Muistipaikat ovat selvästi värikoodattu muistikanavien mukaan mustalla ja sinisellä. ATA100 IDE -liittimet sekä ATX- ja diskettiaseman liitin löytyvät siististi muistipaikkojen vierestä.
Asus P4P800 Deluxen virransyöttö on lähestulkoon identtinen Abit IS7 -emolevyn kanssa. Prosessorikannan ja I/O-liittimien välistä löytyy kolmessa rivissä kondensaattoreita, keloja, fettejä ja mukana on myös ATX12V-liitin.
Emolevyn I/O-liittimet sisältävät perinteiset PS/2-, sarja- ja printteriliittimet sekä neljä kappaletta USB-liittimiä. Printteriportin alapuolella on koaksaali-SPDIF-ulostulos ja USB-liittimien päältä löytyvät firewire- ja RJ-45-liitin. Rivin lopussa seisovat ääniliittimet.
Emolevyltä löytyy vielä useita paikkoja kotelon taakse liitettäville lisäkorteille, kuten USB-, peli/midi-, firewire-, SPDIF-, sarja-liittimille sekä etupaneeliin liitettävälle paneelille. Valitettavasti mitään edellämainituista lisäkorteista ei löydy emolevyn pakkauksesta, vaan ne täytyy ostaa erikseen (mistä?).
Ylläolevassa kuvassa ovat kaikki emolevyltä löytyvät ulkoiset ohjainpiirit. P4P800-emolevy käyttää SoundMAX 4 Digital -äänipiiriä, joka tarjoaa 5.1-äänet yhdessä SPDIF-ulostulon kanssa. Tämä audiopiiri on Intelin hyväksymä ja heidän omissa emolevyissä käyttämä.
Seuraavaksi VIAn VT6307- ja VT6410-ohjainpiirit, joilla toteutetaan jo pariinkin otteeseen mainitut ATA133-, IDE RAID-ominaisuudet sekä firewire. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä 3Comin gigabitin Marvell-verkko-ohjain.
Shuttle AB60RS
Shuttlen AB60RS-emolevy saapui hieman yllättäen testipenkkiimme ja ehti juuri mukaan artikkeliin. Shuttle on viimeaikoina panostanut hurjasti MiniPC-markkinoille ja se näkyy myös hieman AB60RS-emolevyssä. Aluksi ihmetystä herätti emolevyn malli, sillä moisesta ei löytynyt lainkaan tietoja Shuttlen kotisivuilta. Syynä tähän on valitettavasti se, että Shuttlella on ollut ongelmia Intelin gigabitin verkko-ohjaimen kanssa ja emolevyllä onkin tyhjä aukko verkko-ohjaimen tilalla. AB60RS-emolevyltä ei siis löydy lainkaan verkko-ominaisuuksia!
Shuttle vakuutteli kuitenkin kovasti, että se on lähiaikoina tuomassa markkinoille AB60R-emolevyn, jonka ominaisuuksiin kuuluu gigabitin verkko-ohjain. Tulevaisuudessa saatavilla on siis AB60R- ja AB60N-mallit. AB60R:n lisäominaisuuksiin kuuluvat firewire-tuki, Intelin gigabitin verkko-ohjain sekä Silicon Imagen SATA RAID -ominaisuudet.
Myöskään Shuttle ei ole juurikaan panostanut emolevynsä oheismateriaaliin. Pakkauksesta löytyy emolevyn ohjekirjan lisäksi ohjekirja Silicon Imagen SATA RAID -piirin ominaisuuksista, SATA-kaapeli, USB- ja firewire-lisäkortit, IDE- ja diskettiaseman kaaplit sekä liitin keskikaiuttimelle/subwooferille.
Emolevyn piirilevy on väriltään piristävän sininen. Piirilevyllä on tilaa reilusti ja yllätykseksi northbridge ei ole puristuksissa ahtaassa tilassa. Tämä johtuu osittain siitä, että prosessorikanta on sijoitettu aivan piirilevyn reunaan. PCI-liittimiä löytyy tutut viisi kappaletta ja tässä emolevyssä AGP-liittimen aivan välittömästä läheisyydestä löytyy ensimmäinen PCI-liitin. Näin esimerkiksi GeForce FX 5800 Ultra -näytönohjaimella tämä liitin jää peittoon.
AB60RS on siis käytännössä Shuttlen sivuilta löytyvä AB60R, mutta ilman LAN-ominaisuuksia. Silicon Imagen ohjainpiirin ansiosta emolevyltä löytyy yhteensä neljä SATA-liitintä ja kaikki kiintolevyt voidaan asettaa toimimaan RAID-tilassa. VIAn VT6306-ohjaimen avulla emolevyltä löytyy myös firewire-tuki. BIOS-piirin vierestä löytyvät patteri ja BIOS:in nollausjumpperi.
Todella iloisena yllätyksenä Emolevyn alanurkasta löytyy Abit TH7-II -emolevystä tutut pienet virta- ja reset-nappulat. Näiden ansiosta emolevyä on helppo testailla ilman koteloa, eikä virtoja tarvitse kytkeä päälle esimerkiksi ruuvimeisselillä.
Kaikki muistipaikat ovat väriltään sinisiä. Emolevyvalmistajien olisi suotavaa merkitä muistikanavat selvyyden vuoksi eri väreillä, kuten useat valmistajat ovatkin tajunneet tehdä. IDE-liittimet sekä ATX- ja korppuaseman liitin ovat sijoitettu siististi muistipaikkojen viereen.
Prosessorikanta on sijoitettu aivan piirilevyn reunalle yhdessä ATX12V-liittimen kanssa. Emolevyvalmistajat ovat ilmeisesti käyttäneet melko pitkälle Intelin suosituksia, sillä jokaisessa emolevyssä tuntuisi olevan lähes identtisesti toteutettu virransyöttö. Prosessorikannan vieressä olevassa kondensaattoririvistössä on muutama kondensaattori pahasti vakiosiilin asennuksen tiellä.
Prosessorikannan ympäriltä löytyvä musta kehikko on kiinnitetty ruuveilla emolevyn alapuolelta löytyvään tukilevyyn. Intelin vakiosiilin kiinnitys on niin tiukka, että normaalisti emolevy vääntyy mutkalle sen mukana.
I/O-liittimet ovat varsin suppeat verkko-ominaisuuden puuttumisen johdosta. Perusliittimien lisäksi mukana on neljä USB-porttia ja perinteinen ääniliitin.
Yllä olevassa kuvassa pariin otteeseen mainittu Silicon Imagen dual SATA RAID -ohjainpiiri, VT6306 firewire -ohjain sekä suosittu Realtekin ALC650-audiopiiri.
Soltek SL-85SPE-L
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä esittelyssä Soltekin SL-85SPE-L -emolevy, joka on pakattu kiiltelevään pakkaukseen. Soltekilta on saatavilla myös kaksi Intel 865PE -piirisarjaan perustuvaa mallia, jotka ovat SL-86SPE ja testissä oleva 86SPE-L. L-versiossa on mukana verkko-ominaisuudet.
Pakkauksesta löytyy ohjekirjojen lisäksi SATA-, IDE- ja diskettiaseman kaapelit, takuutodistus ja ajuri- ja ohjelmisto-CD. Mitään ylimääräistä ei siis todellakaan ole mukana, mutta se selittää yleisesti Soltekin emolevyjen halvan hinnan. Ohjelmisto-CD on kuitenkin varsin kattava ja se sisältää useita hyödyllisiä ohjelmia, kuten PC-cillin 2002, VirtualDrive 7, RestoriIT! 3 Lite, Partition Magic 6.0 SE sekä DriveImage 4.0.
Testiin tulleen emolevyn piirilevyn väritys oli harmaan valkoinen, mutta Soltek ilmoitti, että myyntiin tulevat emolevyt ovat väritykseltään violetteja. Ainoana testissä olleista emolevyistä SL-85SPE-L:ssä on kuusi PCI-liitintä, mutta nykypäivänä integroitujen ominaisuuksien ansiosta näin montaa PCI-liitintä kukaan tuskin tarvitsee.
Soltek SL-85SPE-L ei tarjoa esimerkiksi firewire-, ATA-133-, Dual SATA -ohjainpiirejä, joten southbridgen ympäristö on varsin tyhjän näköinen. Alanurkasta löytyy diskettiaseman liitin, ICH5:n tarjoamat kaksi SATA-liitintä, patteri sekä BIOS:in nollausjumpperi.
Valitettavasti myöskään Soltek ei ole käyttänyt mielikuvitusta muistipaikkojen suhteen, vaan ne ovat kaikki väritykseltään mustia. Niiden vierestä löytyy IDE-liittimet ja ATX-virtaliitin.
Soltek on ainoana valmistaja päätynyt kääntämään prosessorikannan vaakatasoon, jolloin prosessorin vierestä löytyvä kondensaattoririvistö on sijoitettu aivan emolevyn yläreunaan. Tämän ansiosta emolevy ei ole ahtaan oloinen, vaikka sen ominaisuuksiin kuuluukin kuusi PCI-liitintä.
I/O-liittimien joukossa on ainoastaan kaksi USB2.0-liitintä, joka on hieman suppea ratkaisu nykypäivänä. Niiden yläpuolelta löytyy RJ-45-liitin ja oikealta puolelta ääni- ja peliliitin.
AGP-väylän lukitusklipsu on varta vasten värjätty keltaiseksi mutta valitettavasti sen ympärillä on vino pino keloja ja kondensaattoreita, jotka haittaavat näytönohjaimen irrottamista toden teolla.
Piirisarjan päällä on alumiininen siili, joka on varustettu 40 millimetrin tuulettimella.
SL-85PE-L-emolevyllä käytetään muista emolevyistä poiketen Realtekin RTL8100B-verkko-ohjainta, joka mahdollistaa 10/100MB LAN-liitännän. Äänipuolesta huolehtii ALC650-piiri, joka on käytössä myös Abitin ja Shuttlen emolevyissä.
Abit IS7: BIOS ja ajurit
Abit IS7 -emolevy käyttää Phoenixin AwardBIOS:ia ja tuttuun tyyliin ominaisuuksista löytyy Abitin oma SoftMenu.
SoftMenu on Abitin insinöörien useamman vuoden kehitystyön tulos, joka mahdollistaa prosessoriin liittyvien asetuksien muuttamisen suoraan BIOS:ista. IS7:n SoftMenusta saa säädettyä seuraavia asetuksia.
- Prosessorin väylätaajuus: 100 – 412 MHz
- Muistijakaja: 3:2, 5:4, 1:1
- AGP-jakaja: 3,4,5,6,7,8
Prosessorin väylätaajuutta pystyy BIOS:ista nostamaan jopa 412 megahertsiin asti, mutta paljon sitä ennen tulevat kaikkien komponenttien rajat vastaan. Väylänopeus voidaan kirjoittaa erilliseen kenttää, eikä plus- ja miinusnäppäimiä tarvitse pitää pohjassa tolkuttoman kauan. Korkeiden väylätaajuuksien takia tarvitaan muistijakajia, jotka entisistä ajoista poiketen asettavat muistit toimimaan alhaisemmalla muistiväylällä kuin prosessoriväylä toimii. Abit IS7:ssa on valittavissa muistijakajat 5:4, 3:2 ja 1:1.
- Vcore: 1,525 – 1,90 V
- Muistijännite: 2,5 – 2,8 V
- AGP-jännite: 1,5 – 1,65 V
Prosessorin käyttöjännitettä saa ilman modifiointeja nostettua kiitettävän ylös. Uudet 800 megahertsin väylätaajuudella toimivat Pentium 4 -prosessorit eivät ilma- tai vesijäähdytyksellä kuitenkaan tarvitse yli 1,75 voltin käyttöjännitettä.
Muistijännitteen säätövara on valitettavasti kaikissa testissä olleissa emolevyissä jäänyt liian pieneksi. Abit IS7:ssä voidaan muisteille tarjota korkeintaan vaivainen 2,8 voltin käyttöjännite. Kun muisteista halutaan puristaa viimeisetkin megahertsit irti, täytyy niille syöttää jopa 3,5 voltin käyttöjännite.
Muistiasetuksista löytyy ainoastaan Pentium 4 -emolevyjen yleisimmät asetukset. Muropaketin testeissä käytetään yleisesti CAS 2 -asetusta ja muiden asetuksien osalta oikea rivi on 5-2-2. AGP Aperaturen koko säädettiin kaikilla emolevyillä 128 megatavuun.
PC Health -valikosta löytyy kaikki emolevyn jännitteet ja tarpeelliset lämpötilat yhdessä tuulettimien kierrosnopeuksien kanssa. Mukana on myös muutamia turvallisuusominaisuuksia, joilla kokoonpano saadaan sammumaan, jos esimerkiksi prosessorin tuuletin pettää.
Ajuri-CD:n mukana tulee Winbond Hardware Doctor -ohjelma, jonka avulla Windowsista voidaan seurata lämpötiloja, emolevyn jännitteitä ja tuulettimien kierrosnopeutta.
H-Odan Wcpuid:n mukaan Abit IS7 -emolevyn prosessoriväylä on erittäin hyvin kohdallaan.
CPU-Z-ohjelman mukaan muistiasetukset ovat kunnossa.
Asus P4P800 Deluxe: BIOS ja ajurit
Asus P4P800 Deluxe -emolevyssä on puolestaan American Megatrendsin AMIBios, joka on ollut hieman harvinaisempi näky viime aikoina. Monet emolevyvalmistajat ovat kuitenkin päätyneet AMIBiosin käyttöön Springdale- ja Canterwood-emolevyissään. Valikkoja ei hirveästi löydy, mutta oleelliset asetukset löytyvät vaivatta.
Emolevyn AI Overclock -ominaisuuden avulla prosessori voidaan asettaa toimimaan 5, 10, 20 tai 30 prosenttia korkeammalla kellotaajuudella. Asuksen mukaan emolevy tajuaa itse pistää sopivat asetukset CPU-asetuksiin, jotta prosessori toimisi luotettavasti. Ylikellotuksesta kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin tutustua termeihin sen verran, että osaa säätää asetukset kohdalleen itse.
- Prosessorin väylätaajuus: 100 – 400 MHz
- Muistijakaja: 266 MHz, 320 MHz, 400 MHz
- AGP/PCI-väylä: 66/33 MHz, 72/36 MHz, 80/40 MHz
- Vcore: 1,55 – 1,90 V
- Muistijännite: 2,55 – 2,85 V
- AGP-jännite: 1,50 – 1,95 V
Prosessorin väylätaajuutta voidaan korottaa aina 400 megahertsiin asti. Korottaminen tapahtuu plus- ja miinusnäppäimistä, joten väylätaajuuden nostaminen on hieman vaivalloista verrattuna Abitin Softmenuun. Muistit voidaan asettaa toimimaan prosessoriväylän kanssa samalla tai vaihtoehtoisesti 1,5 tai 1,25 kertaa alhaisemmalla taajuudella. Näytönohjaimelle jakajia löytyy hieman niukasti.
Prosessorin käyttöjännitettä voidaan nostaa jopa 1,95 volttiin asti, mutta jälleen muistien käyttöjännitteelle ei löydy säätövaraa kuin vaivaiseen 2,85 volttiin asti.
Muistiasetuksista löytyy perusasetuksien lisäksi ”Memory Acceleration Mode”, joka tarkoittaa käytännössä Intel 875P -piirisarjasta tutun PAT-tekniikan käyttöönottamista. Asus on onnistunut kytkemään Intel 865PE -piirisarjasta PAT-ominaisuuden päälle, vaikka Intel onkin sitä mieltä, ettei se ole fyysisesti mahdollista. Asus julkaisi asiasta lehdistötiedotteen, mutta joutui vaihtamaan PAT-ominaisuuden nimeksi Hyper Path, sillä Intel ei ollut kovinkaan ilahtunut tästä. Tom’s Hardware Guide on julkaissut aiheesta artikkelin, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti kaavioiden avulla, kuinka PAT-tekniikka saadaan käyttöön Springdale-piirisarjassa.
Tom’s Hardware, Metamorphosis from Springdale to Canterwood
Asuksella on tullut jo suorastaan tavaksi huijata prosessorin väylätaajuuden kanssa. Monissa aiemmin testatuissa Asuksen emolevyissä väylänopeus oli tarkoituksella asetettu hieman korkeammaksi, jolloin esimerkiksi muistit ja prosessori toimivat korkeammilla kellotaajuuksilla. P4P800 Deluxe -emolevyn tapauksessa 200 megahertsin prosessoriväylä tuotti tulokseksi huiman 202,46 MHz.
Havaitsimme tämänlaisen huijauksen välittömästi ja kokeilimme asettaa prosessoriväyläksi 201 MHz. Tällä asetuksella prosessoriväyläksi muodostui 201,05 MHz, joka on siis jopa 1,40 MHz alhaisempi väylätaajuus, kuin 200 MHz:n asetuksella. Testeissä käytettiin 201 MHz:n asetusta.
CPU-Z-ohjelman mukaan muistiasetukset ovat kunnossa.
Ajuri-CD:llä tulee Asus PC Probe -niminen ohjelma, joka kertoo erittäin havainnollisesti jännitteet, lämpötilat, tuulettimien kierrosnopeudet ja hieman muutakin tietoa kokoonpanosta. Mukana on seurantataulukko, josta näkee lämpötilan ja jännitteiden historian.
3Comin verkko-ohjaimen ajureiden mukana tuleva NIC Doctor sijoittuu Windowsin taskbariin.
Shuttle AB60RS: BIOS ja ajurit
Shuttle on Abitin tapaan päätynyt käyttämään Phoenixin AwardBIOS:ia. Kokoonpanon käynnistyessä ruudun täyttää Intel Pentium 4 -prosessorin logo. Ihan hieno tämäkin graafinen ratkaisu on, mutta käyttäjiä luultavasti kiinnostaisi huomattavasti enemmän tiedot kokoonapanosta. Onneksi kuvan saa pois päältä.
SoftMenua ei löydy, kuten Abit IS7 -emolevyltä, mutta sen tilalla on yksinkertaisempi Frequency/Voltage Control -valikko.
- Prosessorin väylätaajuus: 100 – 233 MHz
- Muistijakaja: 400, 320, 266
- AGP-jakaja: 66 MHz, 73 MHz, 80 MHz
- Vcore: 0,825 – 1,5875 V
- Muistijännite: 2,65 – 2,75 V
- AGP-jännite: 1,55 – 1,65 V
Täytyy kyllä heti ensimmäiseksi todeta, että Shuttlelta on päässyt unohtumaan ylikellottajat täysin. Prosessorin väylätaajuutta ei voi korottaa kuin 233 megahertsiin, käyttöjännitettä vain 1,5875 volttiin ja muistijännitekin venyy vain 2,75 volttiin asti.
Alikellottaminen onnistuu kyllä hienosti, sillä prosessorin käyttöjännitteen saa asetettua niinkin alas kuin 0,825 volttiin.
Muistiasetuksista saa sentään säädettyä perusasetukset kuntoon ja asettaa halutun muistinopeuden.
Wcpuid-ohjelman mukaan AB60RS:n väylätaajuus näyttäisi olevan 201 MHz eli tasan yhden megahertsin ovat päättäneet Shuttlella huijata.
Ajuri-CD:n mukana ei mitään erikoisempaa tullut. CPU-Z-ohjelman mukaan muistiasetukset ovat kunnossa.
Soltek SL-85SPE-L: BIOS ja ajurit
Soltekin SL-85SPE-L -emolevyssä käytetään sitten vuorostaan American Megatrendsin AmiBIOS:ia, kuten Asus P4P800 Deluxessa. Advanced BIOS Features -valikon alta löytyy lähes kaikki tarvittavat asetukset.
- Prosessorin väylätaajuus: 200 – 350 MHz
- Muistijakaja: 266 MHz, 333 MHz, 400 MHz
- AGP/PCI-väylä: Fixed, Auto
- Vcore: 1,1 – 1,85 V
- Muistijännite: 2,5 – 2,8 V
- AGP-jännite: 1,50 – 1,95 V
Frequency/Voltage Control -valikosta löytyy hieman suppeat säädöt, mutta ei kuitenkaan aivan niin huonot, kuin Shuttlen AB60RS-emolevyltä. Prosessorin väylänopeutta voidaan säätää 100 – 350 MHz:n välillä ja prosessorin käyttöjännitteenkin saa nostettua aina 1,85 volttiin asti. Muistijännitteen säätövaraa löytyy puolestaan 2,8 volttiin asti. AGP-jakajaksi voidaan valita ainoastaan Auto tai Fixed.
BIOS-valikoissa on yritetty olla mahdollisimman loogisia ja ensi kertaa vastaan tulee näin selvästi kerrottuna, että muistiasetukset liittyvät piirisarjan northbridgeen. Southbridgen säädöistä ei löydy muuta kuin mahdollisuus ottaa ääniominaisuudet pois käytöstä. Muistiasetuksista löytyy kaikki perusasetukset ja lisäksi gigabitin verkko-ohjaimen käyttönotto.
Wcpuid:n mukaan väyläpuolella Soltek vihdoinkin loistaa, nimittäin huijaamisessa. Emolevyn mukana tulleessa BIOS:issa 200 MHz:n väylätaajuus taisi olla 200,5 MHz:n kieppeillä. Soltekin markkinointipuolen edustaja kuitenkin lähetti uuden BIOS-version, joka paranteli bugeja mutta nosti samalla vaivihkaa prosessorin väylätaajuuden 201,22 megahertsiin.
CPU-Z-ohjelman mukaan CAS 2 -asetus ei mene päälle, vaikka se onkin BIOS:ista asetettuna.
Päivän piristys oli ehdottomasti Soltekin Hardware Monitor -ohjelma, jonka on luultavasti koodaillut joku heidän työntekijöistään ohjelmointikurssin lopputyöksi.
Testitulokset
Emolevyjen esittelyiden jälkeen onkin vuorossa käytännön testit. Testejä varten hankittiin erittäin suosituksi tullut Intel Pentium 4 2,4C -prosessori, joka toimii 200 megahertsin väylänopeudella (800 MHz QDR). Testiohjelmista mukana ovat Pifast, SuperPi, PCMark2002, SiSoft Sandra 2003, Unreal Tournament 2003 ja 3DMark03.
Kaikkiin emolevyihin haettiin tuorein valmistajan kotisivuilta löytyvä BIOS ennen kuin testejä aloitettiin ajamaan. Asus P4P800 Deluxe -emolevyn kohdalla väylätaajuus asetettiin 201 MHz:iin, jolloin väylätaajudeksi muodostui 201,05 MHz. Tämä johtui yksinkertaisesti siitä, että 200 MHz:n asetuksella oli havaittavissa selvää huijausta.
Testikokoonpanon jäähdytyksestä huolehti Jimm’s PC Storen toimittama vesijäähdytys.
- Intel Pentium 4 2,4 GHz (800 MHz FSB)
- 2 x Geil Ultra Platinum 256 MB PC3500 (CAS 2 5-2-2)
- Seagate Barracuda V 80 GB (Serial ATA)
- Hercules Radeon 9700 Pro
- Catalyst 3.4 -ajurit
- Fortron 350 W -virtalähde
- Windows XP
Ylläolevassa taulukossa näkyy kaikkien emolevyjen väylätaajuudet. P4C 2,4 GHz -prosessorin kerroin on 12x, joten yhden megahertsin huijaus väylätaajuudessa nostaa prosessorin kokonaiskellotaajuutta 12 megahertsiä.
Pifast 3.3 ja SuperPi 1M
Pifast- ja SuperPi-tulokset mukailevat toisiaan. Pifastissa Asus P4P800 Deluxe on selvästi joukon nopein, jopa puolen sekunnin erolla muihin. Shuttle AB60RS ja Soltek SL-85SPE-L ovat kymmenyksen nopeampi, kuin Albatron ja Asus, mutta tämä ero selittyy yksinkertaisesti katsomalla väylätaajuustaulukkoa.
PCMark2002 ja SiSoft Sandra 2003
PCMark2002:n CPU-testissä kaikkien emolevyjen tulokset mahtuvat 100 pisteen sisään. Voiton nappaa Soltek korkeimman väylätaajuutensa ansiosta. Asuksen ollessa toinen, heikoimmin testistä suoriutuu Shuttle.
Muistitestissä selvän voiton nappaa Asus Hyper Path -tekniikan ansiosta. Albatron suoriutuu muistitestistä joukon heikoimmin.
Kiintolevytestissä on hyvin tasaista ja siinä parilla kymmenellä pisteellä esiin nousevat Asus ja Soltek.
SiSoft Sandran CPU-testissä voiton nappaa Abit ja myös Albatron on vahvoilla. Muistitestissä Asus P4P800 Deluxe on aivan ylivoimainen.
Unreal Tournament 2003 ja 3DMark03
Pelitestit ovat erittäin tasaiset. Unreal Tournament 2003:ssa Asus vie voiton, mutta muut ovat käytännössä täysin tasoissa. Sama toistuu 3DMark03-testissä.
Loppusanat
Neljän Intel 865PE -piirisarjaan perustuvan emolevyn testaaminen oli melkoinen urakka, mutta niiden varustelusta, ominaisuuksista ja suorituskyvystä jäi käteen varsin selkeä kuva. Jos esillä olleista emolevyistä pitäisi mainita voittaja, se olisi ehdottomasti Asus P4P800 Deluxe. Valmistajan oivallus kytkeä Intel 865PE -piirisarjasta PAT-ominaisuus päälle, todistaa että jotkut valmistajat eivät tyydy valmistamaan emolevyjä suoraan Intelin suositusten mukaisesti. Kyseinen emolevy oli testeissä ehdottomasti suorituskykyisin ja sen ominaisuudetkin olivat kohdallaan.
Kaikkien emolevyjen perusrunko vaikutti hyvin pitkälle samalta. Intel 865PE -piirisarja tarjoaa itsessään jo niin hyvät ohjaimet, että ulkoisia ohjainpiirejä ei välttämättä tarvita lainkaan. Se jääkin emolevyvalmistajan harkintaan, haluaako se houkutella ostajia ylikellotusominaisuuksilla, oheismateriaalilla, bonusohjelmilla, lisäominaisuuksilla vai halvalla hinnalla.
Firewire-tuki, ATA-133, IDE-RAID, kaksi kappaletta lisää SATA-liittimiä Silicon Imagen ohjainpiirillä, ylimääräiset USB2.0-liittimet ja verkko-ominaisuudet (100 vs 1000 Mb) tuntuivat olevan niitä ominaisuuksia, joita valmistajat harkinnan mukaan lisäävät emolevyihinsä.
Nähtäväksi jää onnistuvatko muut valmistajat tuomaan emolevyihinsä PAT-ominaisuuden pelkällä BIOS-päivityksellä vai vaaditaanko tähän uusi versio piirilevystä.
Lopuksi vielä emolevykohtaisesti lyhyesti positiiviset ja negatiiviset kohdat aakkosjärjestyksessä.
Abit IS7
+ Runsaat liitännät ja lisäominaisuudet
+ Kattava oheisvarustelu
+ Softmenu
+ Järkevästi sijoitetut IDE-liittimet
+ Aktiivinen jäähdytys northbridgellä
+ Hinta 137 euroa
– Hieman ahdas komponenttien sijoittelu
– AGP-lukitusliittimen vieressä kondensaattoreita tiellä
– Muistijännite vain 2,85 V
Asus P4P800 Deluxe
+ PAT-tekniikka..
+ .. ja sen ansiosta hyvä suorituskyky
+ Runsaasti lisäominaisuuksia
+ Hyvät ylikellotusominaisuudet
+ Wireless Fidelity -liitin
– Hinta 167 euroa
– Hieman suppeat oheisvarustelut
– Muistijännite vain 2,85 V
– Väylähuijaus
Shuttle AB60RS
+ Dual SATA RAID ja firewire
+ Pienet virta- ja reset-nappulat
+ Emolevyn piirilevyllä tilaa
+ Prosessorikannan alla tukilevy
– Ei verkko-ominaisuuksia!
– Ei ylikellotusominaisuuksia!
– Prosessorikannan vieressä kondensaattoreita tiellä
– Hieman suppea oheisvarustelu (ei lainkaan ohjelmia)
– Saatavuus?
– Väylähuijaus
Soltek SL-85SPE
+ Aktiivinen jäähdytys northbridgellä
+ Perusemolevy
+ Kuusi PCI-liitintä
+ Luultavasti edullinen
– Ei oikeastaan mitään lisäominaisuuksia
– Suppea oheisvarustelu
– AGP-lukitusklipsun tiellä kela
– BIOS:ista CAS 2 -asetus ei toiminut
– Väylähuijaus
Tämä oli mahdollisesti viimeinen artikkeli, jossa esitellään Springdale-emolevyjä. Ylikellotustestejä Springdale-emolevyllä on luvassa samassa yhteydessä, kun Intel Pentium 4 2,4C -prosessoria ylikellotetaan ilmalla ja vedellä lähi aikoina.
UPDATE: Ainakin Abit ja Albatron ovat juuri julkaisseet BIOS-päivityksen emolevyilleen, joka mahdollistaa PAT-tekniikan käyttämisen. Suorituskyvyn pitäisi siis nousta Asus P4P800 Deluxen tasolle.
Sampsa Kurri 5. kesäkuuta (sampsa.kurri@https://muropaketti.com)
