Suuri näytönohjainvertailu

ATIn ja NVIDIAN kilpailu näytönohjainmarkkinoilla on elänyt omaa elämäänsä jo vuosia muiden valmistajien lähinnä raapiessa pieniä palasia sieltä täältä. Käytännössä kovaan pelikäyttöön soveltuvan näytönohjaimen joutuu siis valitsemaan jomman kumman valmistajan leiristä. Muropaketin tämänkertaisessa artikkelissa tutustutaan kahteen ATIn Radeon X800 -sarjan ja kahteen NVIDIAn GeForce 6800 -sarjan näytönohjaimeen. Vertailuksi mukana on molempien valmistajien edellisen näytönohjainsukupolven kärkimallit: Radeon 9800 XT ja GeForce FX 5950 Ultra.

Pelikäyttöön soveltuvan näytönohjaimen valinta ei ole helppo tehtävä, sillä mallivaihtoehtoja on runsaasti. Absoluuttisesti parasta suorituskykyä haettaessa valinta on kohtuullisen helppo, mutta käytännössä valitsemansa valmistajan kärkimalliin sijoittaminen ei aina ole se järkevin veto. ATIn huippumallin, Radeon X800 XT PE:n lisäksi testeissä mukana on selvästi halvempi X800 Pro ja NVIDIAn malliston kärkeä edustavan GeForce 6800 Ultran rinnalla testeissä kulkee GeForce 6800:n perusversio. Valitettavasti testilaboratorioon ei saatu hankittua NVIDIAn kiinnostavaa GeForce 6800 GT -näytönohjainta.

ATI Radeon X800 XT Platinum Edition

ATIn edustusohjain Radeon X800 XT PE on ainakin puhtaasti pikselinpiirtonopeuden perusteella tehokkain pelinäytönohjain, jonka rahalla voi hankkia. Testipenkkiin eksynyt yksilö on ATIn valmistama näytekappale. ATIlle ominaiselle punaiselle piirilevylle kasattu X800 XT PE on ulkoisesti aiemman sukupolven 9800 XT -näytönohjaimia yksinkertaisemman näköinen. Ulkonäkö ei kuitenkaan kerro pinnan alla tapahtuneista muutoksista. Uuden R420-ytimen 16 renderöintiliukuhihnaa ja korkea kellotaajuus tarjoavat yli kaksinkertaisesti tehoa aiemman sukupolven R360-ytimeen verrattuna.

R420-ytimen hurja tehonlisäys aiempiin versioihin nähden onkin uuden ytimen merkittävin uudistus. Ominaisuuksien puolella R420 on hyvin liki pari vuotta vanhaa R3xx-sarjaa: yksi lisäominaisuus mukaan on sentään saatu mahtumaan ja se on tuki Normal Mappien pakkaukselle, jota ATI kutsuu nimellä 3Dc. Ominaisuuksien puolella R420 häviää NVIDIAn GeForce 6800 -sarjan näytönohjaimille, mutta toistaiseksi tuetut ominaisuudet ovat varsin riittävät.

R420-ydin on valmistettu samalla 0,13 mikronin ”low-k”-tekniikalla kuin Radeon 9600XT. 160 miljoonaa transistoria pitää huolen virrankulutuksesta, mutta esimerkiksi 9800 XT:n R360-ytimeen verrattuna kulutus on jopa aiempaa vähäisempi. Radeon 9600XT:llä koeteltu kehittynyt valmistustekniikka on sallinut myös kellotaajuuksien varsin reippaan korottamisen. X800 XT PE:n ydin tikittääkin yli sata megahertsiä korkeammalla kellotaajuudella kuin 9800 XT:ssä, kokonaistaajuuden yltäessä 520 megahertsiin. Testipenkkiin saapuneen yksilön kellotaajuus tosin on peräti 527 MHz.

ATI käyttää samaa R420-ydintä kaikissa X800-sarjan näytönohjaimissa. X800 Pro’ssa ytimen 16 renderöintiliukuhihnasta on poistettu käytöstä neljä ja vielä julkaisemattoman X800 SE:n tapauksessa puolet. ATI pystyy hyödyntämään näin myös piirit, joiden kaikki 16 liukuhihnaa eivät toimi täydellisesti.

1,6 nanosekunnin GDDR3-muistit toimivat X800 XT PE:ssä piirien oletuskellotaajuutta pienemmällä 560 megahertsin nopeudella. GDDR3-muistien etuna vanhempiin DDR- ja DDR2-muisteihin on korkeamman suorituskyvyn lisäksi pienempi virrankulutus. Samsungin valmistamien muistipiirien saatavuudessa on tosin huhupuheiden mukaan ongelmia, jonka vuoksi sekä NVIDIAn, että ATIn huippumallien saatavuus on varsin rajoitettu. X800 XT PE:n muistiväylän leveys on luonnollisesti 256 bittiä.

Kuparinen referenssijäähdytys on kooltaan hieman pienempi kuin 9800 XT:ssä ja selvästi maltillisempi kuin NVIDIAn GeForce 6800 Ultra -näytönohjaimissa. GDDR3-muistipiirit lämpenevät melko vähän, joten erillistä jäähdytystä niille ei ole päätetty järjestää. Kaikista virrankulutusta pienentävistä uudistuksista huolimatta X800 XT PE ei selviä koitoksesta AGP-standardin puitteissa, vaan vaatii lisäksi vielä erillisen virtajohdon. Keltainen liitin virtaliitiimen vieressä on videon sisääntulo esimerkiksi kotelon etupaneelissa olevaan liitäntää varten.

Käyttökokemukset

Kuten saattaakin odottaa, näytönohjaimen ja ajureiden yhteistoiminta on varsin vahvalla pohjalla. X800 XT PE:ssä piirilevyltä löytyy myös ATIn Rage Theather -piiri, jonka ansiosta kortilta löytyvät videon sisään- ja ulostulot. Kahden näytön tuki ja sen toimivuus ovat itsestään selvyyksiä ja korkealaatuinen TV-ulostulo miellyttää ainakin allekirjoittaneen silmää. Silmämääräisesti arvioituna myöskään 2D-kuvanlaadussa ei ole moittimista ainakaan Sony G500 -näytöllä korkeita resoluutiota ja virkystaajuuksia käytettäessä. 2D-kuvanlaatu ja valmistuserissä käytettyjen komponenttien laatu saattaa tosin vaihdella hieman yksilöittäin.

Lämpöohjatun vakiocoolerin ääni on käynnistyksen jälkeen kohtuullisen hillitty ja ei juuri lisäänny raskaassakaan 3D-käytössä. Kotelotuuletuksella on tietysti suuri vaikutus näytönohjaimen lopulliseen lämpötilaan ja näin ollen äänentuottoon. Ytimen ja muistien lisäksi lämpöä näytönohjaimessa tuottavat virransyötön komponentit. Verrattuna esimerkiksi Radeon 9800 Pro -näytönohjaimeen, on X800 XT PE selvästi viileämpi kokonaisuus ja erityisen kuumia kohteita kortilta löydy lainkaan. Ajureiden ohjauspaneelista on mahdollista seurata näytönohjaimen ytimen lämpötilaa reaaliaikaisesti. Vakiocoolerilla lämpötilat liikkuivat 40-70 Celsius-asteen tuntumassa, vesijäähdytyksellä lämpötilat pysyivät 40-55 asteen haarukassa.

Ylikellottaminen

X800 XT PE:n ylikellottuvuus vakiona ja vesijäähdytyksellä oli pienoinen pettymys, tosin odotettu sellainen. Radeon 9600XT:n tyyliin pelkkä vesijäähdytyksen lisääminen ei lisännyt näytönohjaimen kulkuhaluja juuri lainkaan, ytimen lämpötilan selvästä laskemisesta huolimatta. Vesijäähdytyksellä R420-ydin ylikellottui 527 @ 560 MHz ja muistit 574 @ 600 MHz, ilmajäähdytyksella vajaan kymmenen megahertsiä vähemmän. Ylikellotuksen vaikutusta testattiin 3DMark03-testiohjelmalla

• 3DMark03 Score vakiokellotaajuudet 527/574 MHz: 13140
• 3DMark03 Score ylikellotettu 560/600 MHz: 13725
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 4,5 %

Asuksen AX800 Pro ja edellisellä sivulla esitelty Radeon X800 XT PE ovat ulkoisesti miltei samanlaisia näytönohjaimia. Asus on muuttanut referenssiratkaisua vain hieman ja näkyvimmät erot ovat Asuksen oranssin vivahtava piirilevy, hiukan suurempi vakiocooleri ja ViVo-ominaisuuksien puuttuminen. Pinnan alta Pro-malli eroaa XT PE:stä hitaampien muistiensa ja rampautetun ytimen osalta.

Pakkaus ja oheistuotteet

Asuksen järkälemäisen myyntipakkauksen sisältä löytyy kattava määrä erilaista oheistarviketta. Näytönohjaimen lisäksi mukana tulee ohjekirjat ja ajuri-CD, DVI-VGA-, S-Video-HDTV- ja S-Video-komposiitti-adapterit, S-Video-kaapeli, ATX-virtakaapeli, WEB-kamera sekä ohjelma- ja pelikokoelma (Asus DVD XP, Power Director 3, Media Show, Ulead Cool 3D 2.0, Photo Express 4.0 SE, Counter Strike: Condition Zero ja Deus EX: Invisible War). Oheistuotteiden määrä on siis vähintäänkin vakuuttava.

Ominaisuudet

Asuksen X800 Pro eroaa pääpiirteissään isoveljestään X800 XT:stä tehonsa puolesta. R420-ytimen 16 renderöintiliukuhihnasta on neljä tiputettu pois ja myös kellotaajuutta on hieman karsittu. Iloinen uutinen innokkaimmille modaajille on X800 Pron modifioimismahdollisuus täysiveriseksi X800 XT:ksi. Käytännössä operaatio tapahtuu yhdistämällä ytimen vierestä laserleikatut johtimet takaisin toisiinsa ja päivittämällä kortin bios ajantasalle. ViVo-mallisista X800 Pro -näytönohjaimista laserleikkaus on jätetty tekemättä, joten modi onnistuu pelkällä biosin päivityksellä. Testikortista ydintä peittävä cooleri ei suostunut irtoamaan ilman väkivaltaa, joten modia ei valitettavasti päästy kokeilemaan.

Asus käyttää korteissaan hieman referenssiratkaisua suurempaa cooleria. Ero on kuitenkin varsin mitätön ja itse coolerin rakenne on hyvin pitkälti sama kuin referenssissä. Suuremman pohjalevyn ansiosta Asuksessa muistipiirit jäävät coolerin alle. Jäähdytystä ratkaisu ei paranna, sillä muistipiirien ja cooleriin väliin jää noin kahden millin ilmarako. Kuvassa näkyy myös violetti virtaliitin.

Samsungin valmistamat 500 MHz:n muistipiirit toimivat kortilla 450 MHz:n nopeudella, joten ylikellotusvaraa on sopivasti tarjolla. ViVo-mallisissa X800 Pro -näytönohjaimissa on useimmiten 625 MHz taajuudelle merkityt muistipiirit, aivan kuten X800 XT PE:ssäkin.

Ylikellottaminen ja lämpötilat

X800 Pro on monella tapaa kiinnostava ylikellotuskohde. Ytimen modifioimismahdollisuuksien lisäksi odotettavissa oleva ylikellottuvuus on selvästi jo valmiiksi korkeilla kellotaajuuksilla toimivaa XT PE -mallia parempi ja kortin edullisempi hinta houkuttelee enemmän. Ylikellotus sujuikin vakiojäähdytyksellä mallikkaasti. R420-ydin ylikellottui mukavasti 473 @ 527 MHz ja muistit ylsivät herkästi 450 @ 590 MHz kellotaajuuteen. Ytimen lämpötilanseurannan mahdollistavaa piiriä Asuksen X800 Prosta ei löydy, joten lämpötiloja ei kirjattu ylös. Seuraavassa ylikellotustulokset 3DMark03-testiohjelmalla mitattuna.

• 3DMark03 Score vakiokellotaajuudet 475/450 MHz: 10502
• 3DMark03 Score ylikellotettu 527/590 MHz: 11839
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 13 %

NVIDIAn GeForce 6800 Ultra on järkäle näytönohjaimeksi. Testiin saapunut MSI:n NX6800 Ultra noudattelee referenssikortin ulkonäköä coolerin tarraa lukuunottamatta. NV40-ydin eroaa aiemman sukupolven NV38-ytimestä varsin reippaasti; huomattavasti enemmän kuin ATIn R420 edellisen sukupolven R360:stä. Massiivinen ulkonäkö ei petä ja kaksi virtaliitintä kortin perässä kielivät tehosta, tai ainakin virrankulutuksesta.

GeForce 6800 Ultran ominaisuuksiin kuuluu joukko DirectX 9.0c -ominaisuuksia, joita ei aiemman sukupolven näytönohjaimissa ole nähty ja toistaiseksi ei vielä ATInkaan uusissa tulokkaissa. Suorituskykypuolella muutoksia on tehty myös selvemmin kuin ATIn leirissä. NV38 ytimen 4×2-arkkitehtuurista muutos kuuteentoista täysiveriseen renderöintiliukuhihnaan tuo multiteksturointia käyttävissä peleissä suorituskykyä kaksinverroin ja yksittäisen tekstuurin tapauksessa suorituskyky on nelinkertaistunut. Pixel- ja Vertex Shader -suorituskyky yhden kellojakson aikana on kasvanut niin ikään kaksinkertaiseksi.

Yksi NV40-ytimen mielenkiintoisista uusista ominaisuuksista on ohjelmoitava videoprosessori. Käytännössä ominaisuutta voidaan hyödyntää monissa asioissa, jotka tällä hetkellä hoidetaan yleensä itse tietokoneen pääprosessorilla. MPEG2-, MPEG4-, WMV9- ja DivX-videon pakkaaminen ja purkaminen, skaalaaminen, progressiivisen kuvan tuottaminen ja muut paljon prosessoritehoa kuluttavat operaatiot on nyt mahdollista suorittaa suoraan näytönohjaimella.

Pakkaus ja oheistuotteet

MSI on pakannut näytönohjaimen valtavaan laatikkoon ja oheistuotteina mukana on S-Video-kaapeli, kaksi molex-virtahaaroitinta, DVI-VGA-adapteri, ohjekirja ja läjä ohjelmia ja pelejä (XIII, Prince of Persia, Uru, MSI Games Collection, MSI Media Center Deluxe II, WinDVD Creator, MSI 3D Desktop, VirtualDrive Professional, RestoreIT Professional, Photoshop Album SE ja 3D-Album). Valikoimaa voisi luonnehtia kattavaksi.

NV40-ytimen 222 miljoonaa transistoria on noin 30 % enemmän kuin ATIn R420-ytimen vastaava luku. 0,13 mikronin tekniikalla IBM:n toimesta valmistettu ydin on varsinainen järkäle ja se aiheuttaakin joitain pieniä ongelmia niin virrankulutuksen, kuin kellotaajuuksienkin osalta. GeForce 6800 Ultran ytimen kellotaajuus on vain 400 megahertsiä NV38-ytimen 475 megahertsin tai NV30-ytimen 500 megahertsin sijaan. Testipenkissä majailevan MSI GeForce 6800 Ultran ydin tosin tikittää 425 megahertsin taajuudella. NVIDIA on antanut hieman liikkumavaraa kellotaajuuksissa ja Ultra-mallien nopeudet vaihtelevatkin valmistajasta riippuen 400-450 megahertsin välillä.

Radeon X800 XT PE:n ja X800 Pron tapaan myös GeForce 6800 Ultrasta löytyy Samsungin valmistamaa GDDR3-muistia 256 megatavua. 625 megahertsin taajuudelle spesifioiudut piirit toimivat kortilla 550 megahertsin kellotaajuudella.

Kaksi molex-liitintä GeForce 6800 Ultran perässä tulevat tarpeeseen. NVIDIA on suosittaa jopa 480 watin virtalähdettä Ultra-mallin käyttäjille, mutta esimerkiksi MSI on päätynyt 350 wattin suositukseen 6800-sarjan näytönohjaimille. Virransyötön tehokomponenttien päälle on asennettu pitkä siili, jonka läpi myös ytimen ja muistien jäähdytysripoja jäähdyttävä tuuletin puhaltaa. Näytönohjaimesta löytyy itse asiassa kolme erillistä jäähdytysaluetta, mutta vain yksi tuuletin.

Kaksi korttipaikkaa vievä referenssijäähdytys koostuu koteloidusta tuulettimesta, ydintä jäähdyttävästä alumiinisiilistä ja heatpipe-putkella varustetusta muistien jäähdytyselementistä. Varsin viileinä toimivien GDDR3-muistien erillinen jäähdytys ei tosin liene kovin tarpeellista käytännössä.

Käyttökokemukset

Eläimellisen näköinen referenssicooleri osoittautui käytössä kohtuullisen hiljaiseksi. Lämpötilan mukaan säätyvän tuulettimen ääni voimistuu hieman raskaassa 3D-käytössä, mutta lopputulokseen voi olla jokseenkin tyytyväinen. GeForce 6800 Ultran TV-ulostulon laatu sen sijaan hämmentää sumeudellaan. NV40-piiriin integroidun TV-piirin laatua ei voi sanoa millään muotoa ATI-tasoiseksi. 2D-kuvassa ei sen sijaan ole moitittavaa. Referenssisuunnittelua noudattelevan kortin ominaisuuksiin kuuluu kaksi DVI-ulostuloa, joten ahkerimmat TFT-näyttöjen ystävät saanevat silmäniloa kaksinverroin.

Ylikellottaminen ja lämpötilat

MSI:n GeForce 6800 Ultran vakiokellotaajuudet poikkeavat ylöspäin NVIDIAn suosittamista minimikellotaajuuksista. Käytännössä ylikellottaminen olikin hankalaa ja tulokset jäivät vakiojäähdytyksellä kohtuullisen heikoiksi. Vakiojäähdytyksen voimin ytimen lämpötilat vaihtelivat rasituksesta riippuen 55-73 Celsius-asteen välimaastossa jo vakionakin.

• 3DMark03 Score vakiokellotaajuudet 425/550 MHz: 12789
• 3DMark03 Score ylikellotettu 445/590 MHz: 13268
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 4 %

NVIDIA GeForce 6800:n perusmalli poikkeaa melkoisesti edellisellä sivulla esitellystä Ultra-mallista. Leadtekin A400TDH sisältää MSI:n GeForce 6800 Ultrasta poiketen NV40-ytimen vaimennetun version ja 128 megatavua tavallista DDR-muistia. Ominaisuuksiltaan Leadtekin GeForce 6800 vastaa MSI:tä, mutta jo teoreettisella tasolla suorituskyvyssä on melkoinen ero.

Pakkaus ja oheistuotteet

Leadtek A400TDH:n mukana tulee oheistuotteita ja ohjelmia hieman MSI:tä hillitymmin. Pakollisten ohjekirjojen ja ajuri-CD:n lisäksi pakettiin on saatu mahtumaan S-Video ja komposiittikaapelit, S-video-adapteri, DVI-VGA-adapteri, molex-virtahaaroitin ja kokoelma pelejä (GunMetal, Prince of Persia ja Splinter Cell: Pandora Tomorrow).

Vakiojäähdytyksen alta löytyy tuttu NV40-ydin. Maltillisella 325 megahertsin taajuudella tikittävän ytimen 16 renderöintiliukuhihnasta neljä on otettu pois käytöstä. Kortin modifioiminen Ultraa vastaavaksi saattaa olla mahdollista pelkällä biospäivityksellä, mutta modifioitua biossia tavallisia DDR-muisteja käyttävälle 6800:lle ei ole vielä saatu aikaiseksi.

Hynixin 2,8 nanosekunnin muistit on spesifioitu maltilliselle 360 megahertsin taajuudelle ja näytönohjaimen muistien vakiokellotaajuus on 350 megahertsiä. Ero GeForce 6800 Ultran ja perus GeForce 6800:n muistikaistan nopeudessa onkin melkoinen.

Leadtekin komea vakiojäähdytys on koko testijoukkion suurin ja äänekkäin. Paksusta kuparista valmistettu cooleri ei vie AGP-paikan alta PCI-paikkoja, mutta avoin tila ei varmasti ole haitaksikaan. Myös kortin takapuolelta löytyy paksu kuparisiili, jonka käyttötarkoitus jäi ainakin allekirjoittaneelle epäselväksi sillä ainakaan muistipiirejä näytönohjaimen takapuolelta ei löydy.

GeForce 6800:n piirilevy on aivan erillainen kuin GDDR3-muisteja käyttävissä GeForce 6800 GT ja -Ultra -malleissa. Virransyötön komponentit ovat astetta kesympiä, vaikka piirilevy fyysiseltä kooltaan onkin yhtä suuri kuin äkäisemissä malleissa. Itse asiassa komponenttien määrä piirilevyllä on perusmallissa Ultraa suurempi.

Käyttökokemukset

Leadtek A400TDH oli yllättäen testijoukon äänekkäin näytönohjain yhdessä referenssinä käytetyn Leadtek GeForce FX 5950 Ultran kanssa. Lämpötilan mukaan säätyvän tuulettimen ääni oli suorastaan kova koneen käynnistyessä ja selvästi kuultavissa hiljaisimmillaankin. TV-ulostulon kuvanlaatu ei tyydyttänyt myöskään tällä näytönohjaimella, mikä vahvistanee NV40-piiriin integroidun TV-piirin laadun. 2D-kuvanlaatu oli hyvä, kuten yli 400 euron näytönohjaimelta voi odottaakin.

Ylikellottaminen ja lämpötilat

GeForce 6800:n ylikellottaminen tuotti hyvän tuloksen. Selkeästi ytimen osalta alikellotettu näytönohjain on otollinen kohde ja lopputulos osoitti potentiaalia. Ytimen kellotaajuus asettui vakiojäähdytyksellä ja jännitteellä, joka on Ultra-versiota matalampi, lukemiin 325 @ 400 MHz, muistien kyetessä hyvään 350 @ 425 MHz:n tulokseen. Leadtekin äänekäs vakiojäähdytys sai pidettyä ytimen varsin tasalämpöisenä lämpötilan pysytellessä testeissä 58-63 Celsius-asteen välillä.

• 3DMark03 Score vakiokellotaajuudet 325/350 MHz: 9258
• 3DMark03 Score ylikellotettu 400/425 MHz: 10919
• Suorituskyvyn kasvu prosentteina: 18 %

NVIDIA GeForce FX 5950 Ultra

ATI Radeon 9800 XT

Ominaisuusvertailu

Taulukot testissä olevista näytönohjaimista kertovat nopeasti oleellisimmat erot. GeForce 6800:n perusversion suorituskyky näyttää teknisten tietojen valossa varsin heikolta verrattuna Ultra-malliin. X800 Pro on isoveljeensä ja GeForce 6800-sarjaan nähden nähden varsin hyvässä iskussa.

Testit

Suorituskykytesteissä on käytetty kahdenlaista testitapaa kullakin näytönohjaimella. Ensimmäisessä tavassa sekä NVIDIAn näytönohjaimilla että ATIn näytönohjaimilla on säädetty ohjauspaneelista nelinkertainen antialiasointi ja kahdeksankertainen anisotrooppinen filtteröinti päälle. NVIDIAlla optimoinnit on säädetty ohjauspaneelista päälle, ATIlla ne ovat päällä oletuksena. Testiajossa olevien pelien asetukset on säädetty parhaimmille mahdollisille asetuksille. Tarkemmin testiasetuksista kunkin pelin kohdalta alempana.

Toisessa testitavassa haettiin kullakin näytönohjaimella parhaat mahdolliset asetukset, joilla ajossa oleva peli pyöri keskimäärin noin 60 ruutua sekunnissa. Alustana testeissä toimi Athlon 64 -kokoonpano, josta yhteenveto alla. Kaikki testit on suoritettu pelaamalla tietty pätkä peliä Fraps-ohjelmalla keskimääräinen ruudunpäivitys mitaten.

• Prosessori: AMD Athlon 64 3000+ @ 2500 MHz
• Emolevy: Abit KV8 Pro
• Muisti: Kingston HyperX PC3000 512 MB PC2700 2-2-2-5
• Kiintolevy: IBM 120GXP 80GB
• Näyttö: Sony G500 21″
• Abit KV8 Pro BIOS-versio: 02/07/2004
• Catalyst 4.7
• Forceware 61.45

Testitulokset

Unreal Tournament 2004

Unreal Tournament 2004 Demossa mittaukset suoritettiin kiertämällä Rankin-kentässä kenttä ympäri tiettyä reittiä ilman botteja ja muita pelaajia. Resoluutiona testissä käytettiin 1280×960 ja kuvanlaatuasetukset itse pelistä oli säädetty parhaimpiin mahdollisiin asetuksiin. Suurempi tulos on parempi.

Tulokset ovat odotetun kaltaiset. 6800 Ultra ja X800 XT PE kykenivät liki tuplasti parempiin tuloksiin kuin edellisen sukupolven tehokkaimmat näytönohjaimet. GeForce 6800 ei pärjää tehossa vastaavan hintaiselle X800 Pro:lle.

Peliasetukset: avg 60 fps

• ATI Radeon X800 XT PE: 1920×1200 6X AA 16X AF
• ASUS Radeon X800 Pro: 1920×1200 6X AA 16X AF
• Abit 9800 XT: 1600×1200 4X AA 8X AF
• MSI NX6800 Ultra: 1920×1200 4X AA 16X AF
• Leadtek GeForce 6800: 1600×1200 4X AA 8X AF
• Leadtek GeForce FX 5950 Ultra: 1600×1200 4X AA 8X AF

Unreal Tournament 2004 vaatii varsin vähän nykyaikaiselta näytönohjaimelta, prosessoritehon noustessa suurempaan arvoon. Kaikilla testinäytönohjaimilla peli pyöri pelattavasti 1600×1200-resoluutiolla. Radeon X800 PE:n osalta säätövara ylöspäin loppui kesken kuvanlaatua parantavien asetusten sekä resoluution kohdilla.

Painkiller

Painkiller-pelissä testipätkänä toimi Cemetery-kenttä toiseen välipisteeseen saakka. Kuvanlaatuasetukset pelistä olivat säädetty tappiin resoluution ollessa 1024×768. Suurempi tulos on parempi.

Tulokset ovat samankaltaiset kuin Unreal Tournament 2004 -pelissä. Radeon X800 PE:n vetäessä joukkoa ja GeForce 6800 Ultran jäädessä hieman taakse. Radeon X800 Pro pärjää myös Painkillerissä hienosti, perus 6800:n jäädessä selvästi kärkijoukosta.

Peliasetukset: avg 60 fps

• ATI Radeon X800 XT PE: 1600×1200 6X AA 16X AF
• ASUS Radeon X800 Pro: 1600×1200 4X AA 8X AF
• Abit 9800 XT: 1024×768 4X AA 8X AF
• MSI NX6800 Ultra: 1600×1200 4X AA 16X AF
• Leadtek GeForce 6800: 1280×1024 4X AA 8X AF
• Leadtek GeForce FX 5950 Ultra: 1024×768 4X AA 8X AF

Painkillerissä testimetodi kaksi antaa selviä eroja korttien välille. Siinä missä 9800XT:n ja 5950 Ultra:n käyttäjät tyytynevät kohtuullisiin kuvanlaatuasetuksiin ja resoluution, saa X800 XT PE:llä ladata asetukset kaakkoon ja resoluution varsin tarkaksi.

Colin McRae 04

Colin McRae Rally 04:ssä erikoiskokeeksi valittiin Koikkalan nopea metsäpätkä. Resoluutio 1024×768 ja pelistä asetukset parhaimmillaan. Suurempi tulos on parempi.

Radeonien ylivoima CMR4:ssä on suorastaan hämmästyttävä. Eroa 6800 Ultran ja X800 XT PE:n välille syntyy 30 prosenttia ja X800 Pro taistelee toiseksi nopeimman kortin tittelistä tasapäin 6800 Ultran kanssa. GeForce FX 5950 Ultra jää pitämään häntää jääden liki puolet 9800 XT:stä.

Peliasetukset: avg 60 fps

• ATI Radeon X800 XT PE: 1600×1200 6X AA 16X AF
• ASUS Radeon X800 Pro: 1600×1200 4X AA 8X AF
• Abit 9800 XT: 1024×768 4X AA 8X AF
• MSI NX6800 Ultra: 1600×1200 4X AA 8X AF
• Leadtek GeForce 6800: 1024×768 4X AA 16X AF
• Leadtek GeForce FX 5950 Ultra: 640×480 2X AA 8X AF

GeForce FX 5950 Ultralla Colin McRae Rally 04:n saloihin pääsee sulavasti tutustumaan kohtuullisen pienellä 640×480-resoluutiolla. X800 XT PE:lle peli pyörii vastaavasti 1600×1200-resoluutiolla kuvanlaatua parantavat AA- ja AF-asetukset kaakossa. Ero on suorastaan hämmästyttävän suuri.

Splinter Cell: Pandora Tomorrow

Splinter Cell -testi ajettiin ensimmäisen kentän maastoissa. Kuvanlaatuasetukset tapissa, resoluutiona tuttu 1024×768. Pelissä ei antialiasointi toimi, joten poikkeuksellisesti vain anisotrooppinen filtteröinti on käytössä. Suurempi tulos on parempi.

Suurin yllätys lienee GeForce 6800:n huono menestys verrattuna edellisen sukupolven näytönohjaimiin. Pieni määrä hidasta muistia tehnee tehtävänsä. Splinter Cellissä tulokset jäivät kaikilla korteilla varsin alhaisiksi.

Peliasetukset: avg 60 fps

• ATI Radeon X800 XT PE: 1024×768 0x AA 8x AF
• ASUS Radeon X800 Pro: 800×600 0X AA 8X AF
• Abit 9800 XT: 640×480 0x AA 0x AF Medium
• MSI NX6800 Ultra: 800×600 0x AA 8x AF
• Leadtek GeForce 6800: 640×480 0x AA 0x AF Medium
• Leadtek GeForce FX 5950 Ultra: 640×480 0x AA 0x AF Medium

GeForce 6800 putosi jälleen alempaan kastiin. 60 fps:n tavoitenopeus vaati kolmen hitaimman kortin osalta myös asetusten säätöä itse pelistä. X800 Pro ja GeForce 6800 ultra painivat hyvin tasaväkisesti myös tässä pelissä.

Flight Simulator 2004

Microsoftin Flight Simulator 2004:ssä lenneltiin Hong Kongin yllä auringonlaskun värittäessä maiseman mukavaksi. Potkurikoneen hyrinä ja tappiin säädetyt asetukset 1024×768-resoluutiolla toivat vastusta testijoukkiolle. Suurempi tulos on parempi.

GeForcet pärjäsivät Radeoneja paremmin. Hidastempoinen maisemalentely vaatii näytönohjaimesta potkua ja eroa esimerkiksi GeForce FX 5950 Ultran ja 6800 Ultran välille syntyi kokonaista 150 %.

Peliasetukset: avg 60 fps

• ATI Radeon X800 XT PE: 1024×768 0x AA 4x AF
• ASUS Radeon X800 Pro: 800×600 0x AA 2x AF
• Abit 9800 XT: 800×600 0x AA 0x AF 52 fps
• MSI NX6800 Ultra: 1024×768 0x AA 4x AF
• Leadtek GeForce 6800: 800×600 0x AA 0x AF
• Leadtek GeForce FX 5950 Ultra: 800×600 0x AA 0x AF 40 fps

60 fps päivitysnopeus osoittui hankalaksi saavuttaa, kun pelin kaikki kuvanaatuasetukset oli säädetty tappiin. Lentely tosin onnistuu jo 30 ruudun sekuntivauhdin voiminkin mainiosti, joten 9800 XT:llä ja 5950 Ultrallakin pääsee maisemankatseluun kuvanlaatuasetukset tapissa.

Call of Duty

Call of Duty’ssä peliasetukset olivat tuttuun tyyliin tapissa oletusresoluution ollessa mikäpä muukaan kuin 1024×768. Testikentäksi valittiin Pathfinder. Suurempi tulos on parempi.

OpenGL:ssä NVIDIAn voima paljastuu ja perus 6800:kin antaa X800 XT PE:lle kovan vastuksen.

Peliasetukset: avg 60 fps

• ATI Radeon X800 XT PE: 1600×1200 6x AA 16x AF
• ASUS Radeon X800 Pro: 1600×1200 6x AA 16x AF
• Abit 9800 XT: 1600×1200 4x AA 8x AF
• MSI NX6800 Ultra: 1600×1200 8x AA 16x AF
• Leadtek GeForce 6800: 1600×1200 4x AA 8x AF
• Leadtek GeForce FX 5950 Ultra: 1600×1200 4x AA 8x AF

NVIDIAlle harmillisesti Call of Duty oli jokaisella testikortilla hyvinkin pelattava vielä 1600×1200-resoluutiolla. Varsinaista hyötyä pelinautinnon kannalta ei selvästi tehokkaammalla näytönohjaimella tällä kertaa siis saavuteta.

AMP2 Tech Demo

AMP2 Tech Demossa pelattiin läpi demon ainoa kenttä 1024×768-resoluutiolla ja luonnollisesti parhaimmilla asetuksilla. Suurempi tulos on parempi.

OpenGL luonnistui jälleen kerran kaikilta GeForce-korteilta selvästi Radeoneita paremmin. Erityisen huikea on 6800 Ultran kaksinkertaisesti parempi suorituskyky Radeon X800 XT PE:n verrattuna.

Peliasetukset: avg 60 fps

• ATI Radeon X800 XT PE: 800×600 4x AA 8x AF
• ASUS Radeon X800 Pro: 800×600 2x AA 8x AF
• Abit 9800 XT: 800×600 0x AA 8x AF
• MSI NX6800 Ultra: 1024×768 4x AA 16x AF
• Leadtek GeForce 6800: 800×600 2x Quincunx AA 16x AF
• Leadtek GeForce FX 5950 Ultra: 800×600 4x AA 8x AF

Radeonien suorituskyky demossa saatiin esille poistamalla antialiasointi käytöstä. Raskas OpenGL-teknologiademo pyörähti asetuksia löysäämällä varsin kohtuullisesti kaikilla korteilla, joskin 6800 Ultran ylivoima on lyömätön.

Testitulosten perusteella on varsin helppoa vetää tiettyjä johtopäätöksiä. Ensimmäisenä silmille pompsahtaa X800-sarjan hyvä menestys D3D-puolella ja toisekseen GeForce 6800 Ultran rynniminen aivan X800 XT PE:n kantaan useimmissa D3D-sovelluksissa ja kohtuullinen ylivoima OpenGL-puolella. Testitulosten varjossa ainoastaan GeForce 6800 osoittautui odotettua hitaammaksi ja samassa hintaluokassa kilpaileva X800 Pro onkin suositeltavampi hankinta.

Testeissä käytetyt pelit pyörivät varsin mainiosti edellisen sukupolvenkin näytönohjaimilla ja hyötyä kukaron putsaamisesta saataneen odotella lähitulevaisuuteen. Doom3 ja Half-Life 2 saattavatkin asettaa sitten jo aivan omat vaatimuksensa sujuvalle pelaamiselle näytönohjaimen osalta.

Loppusanat

Pelikäyttöön soveltuvat näytönohjaimet ovat kalliita ja menettävät suhteellisen tehonsa ja samalla arvonsa poikkeuksellisen nopeasti. Tulosten perusteella nopeimman näytönohjaimen titteli menee neljässä testissä Radeon X800 XT PE:lle ja kolmessa testissä GeForce 6800 Ultralle. Käytännössä molemmilla korteilla on omat heikot kohtansa ja nopeuskuninkuus on jaettu varsin jyrkästi. Ominaisuuksia tarkastelemalla GeForce 6800 -sarjan kortit tarjoavat X800-sarjaan nähden paremman vastineen.

2D-kuvanlaatu ja muut ratkaisevat toiminnot olivat joukkiolla melko hyvin hallussa. GeForce 6800 -korttien suttuinen TV-ulostulo ja GeForce 6800 Ultran kaksi DVI-ulostuloa ovat joissain tapauksissa varmasti pohdinnan arvoisia asioita. Yhdenkään testinäytönohjaimen äänentaso ei yltänyt kipukynnykseen asti, joskin Leadtek A400TDH oli selvästi äänekkäin. 3D-kuvanlaadussa eroja pelitilanteessa ei kyennyt havaitsemaan, joskin eroja kuvankaappauksia tarkastelemalla löytyi. Kohdat joissa esimerkiksi ATIn harrastama trilineaarisen filtteröinnin ”optimointi” näkyi, jäivät olemattomiksi.

Testijoukkiosta erottuu hintansa ja suorituskykynsä puolesta yksi kortti ylitse muiden. Asus X800 Pro vakuutti suorituskyvyllään ja toiminnallaan varsin voimakkaasti. X800 Pron lähin kilpailija GeForce 6800 GT puuttui valitettavasti testijoukosta ja vertailevia testejä ei sen vuoksi päästy ajamaan. 6800 GT:n suorituskyky on kuitenkin varsin lähellä Ultra-versiota.

>> Takaisin pääsivulle

Antti Valkeinen 31. heinäkuuta 2004 (antti.valkeinen@https://muropaketti.com)