Uskon asialla – PS4 ja Xbox One
“The absence of evidence is not evidence of absence”, tykkäävät amerikkalaiset uskovaiset sanoa. Nopeasti vaikka muotoon “todisteiden olemassaolemattomuus ei ole todiste olemassaolemattomuudesta” kääntyvällä fraasilla tarkoitetaan sitä, että vaikka taivahan isästä ei olekaan todisteita, se ei todista, että tätä ei ole olemassa.
Tätä fraasia ja siihen liittyvää epätoivoista uskoa on ollut helppo muistella kun on seurannut viime aikojen keskustelua tulevan sukupolven konsolien ympärillä. Sony julkisti oman konsolinsa helmikuussa ja keskittyi silloin peleihin. Rauta käsiteltiin kattavasti, mutta muuten firma ei puhunut paljon palveluista tai puitteista.
Microsoft taas teki tarkoituksella päinvastoin. Jo ennen tapahtumaa pelialalla tiedettiin, että pelejä tultaisiin näkemään vasta E3:lla. Oletettavasti syynä oli se, että siinä missä nettilähetystä pyörittävä Sony saattoi puhua laitteestaan kolmatta tuntia, Microsoftin tilaisuus televisioitiin ja täten firmalla oli tiukka tunti aikaa keskittyä mielestään oleelliseen.
Paperilla jako vaikutti siistiltä: puhutaan tylsät paskat pois alta koko kansan lähetyksessä ja tykitetään sitten peleillä E3-messuilla. Hienoa, eikö? No muuten kyllä, mutta tiedotuspuoli kusi ja kusee edelleen. Firmalta unohtui kertoa ennakkoon muillekin kuin pressimiehille, että pelit nähtäisiin vasta E3:lla. Pieni maininta itse tilaisuudessa meni monelta ohi ja siitäkös poru syntyi. Asiaa ei auta se, että tilaisuuden jälkeen firman edustajat ”tarkensivat” lausuntojaan aivan ristiin. Joku väitti että käytettyjä pelejä voi pelata kuin ennenkin. Toinen sanoi päinvastoin. Kolmas selitti tarkemmin ja sitten viisi minuuttia myöhemmin perui puheensa. Ota tästäkin sitten selvää.
Kuviot ovat toki sittemmin selvinneet ja kuulostavat hieman arveluttavilta. Minulla ei sinänsä ole lehmää ojassa, sillä en juuri ostele käytettyjä pelejä tai edes trokaile vanhojani vaihtoon, sillä suurin osa minun peleistäni on pressiversioita, joita ei vaihtoon viedä. Eikä moraalisista syistä vietäisi, vaikka voisikin. Ja jos kaikki menee hyvin, uudistus tulee helpottamaan minun elämääni: arvostelukappaleiden postittelun sijaan voimme ehkä saada firmoita suoraan latauskoodeja, kuin Steamissa konsanaan. Mutta ymmärrän kyllä hyvin, miksi pelaajat ovat niin käärmeissään.
Microsoft haluaa siirtyä kokonaan digitaaliseen tulevaisuuteen, mutta ei voi vielä tehdä niin, koska esimerkiksi Yhdysvaltojen laajakaistaliittymät ovat suurten kaupunkien ulkopuolella niin naurettavan paskoja, ettei niillä imutella 20 gigatavun pelejä. Eikä imutella niillä paremmillakaan, sillä jenkeissä nautitaan jo nyt ideasta, joka rantautuu varmasti Suomeenkin: siirtorajoituksista. Eihän kukaan nyt yli 20 gigaa kuukaudessa lataile ja jos latailee niin sitten maksaa pari taalaa per giga sakkomaksua!
Tarkoitusperät ovat siis jalot, mutta nyt firma on kiirastulessa: pelejä myydään yhä levyllä, mutta firman mielestä levy on vain toimitusmekanismi, jolla on minimaalisesti arvoa. Se 69 euron hintainen ostos on lisenssi pelata levyllä olevaa peliä, joka asennetaan boksin kovalevylle ja sitten todennetaan firman serverien kanssa joka kerta, kun peliä haluaa pelata. Ihan kuin Steamissakin, siis, mutta koska PC-puolella jo vuosikymmenten ajan käytössä olleet CD-avaimet ja lisenssit ovat konsoleilla uutta, pelaajia pelottaa ja harmittaa. Ja ymmärrän tämän hyvin. Menetämme voimaamme kuluttajina emmekä tunnu saavan paljon mitään vastikkeena.
Miksi Microsoft sitten tekee näin? Omaksi ilokseenko? Ehkä osittain, sillä tähtäimessä tosiaan on tulevaisuus, jossa pelejä ei tarvitse painaa levylle, vaan kaiken voi ostaa Xbox Livestä. Kuulemma Xbox Onen kaikki pelit voi jo ostaa myös sitä kautta, jos ei levyjä halua kotiinsa kantaa. Mutta epäilen, että taustalla on suurempi peikko, nimittäin pelijulkaisijat.
EA:n ja Activisionin kaltaisia kolosseja on jo pitkään harmittanut, että he saavat peleistään rahaa vain kerran. Tämän jälkeen ne väistämättä päätyvät nimeltämainitsemattoman pelikaupan kierrätykseen, jossa asiakas saa niistä pienen korvauksen. Sitten firma lyö päälle vitosen uuden pelin hintaa pienemmän hintalapun ja tunkee kaikki massit taskuunsa. Täysin ymmärrettävästi pelijulkaisijat ovat sitä mieltä, että jos heidän kustantamansa ja julkaisemansa peli myydään uudelleen vaikka viisi kertaa, he haluaisivat jokaisesta kerrasta itselleen massia. Tämä on idea online passien ja day one –DLC:n takana. Firmat haluavat varmistaa, että käytetyn ostajakin maksaa heille jotain.
Kun EA ilmoitti viime kuussa lakkauttavansa online pass –ohjelmansa, fiksut tarkkailijat arvasivat jo, mitä tulossa oli: vaihtoehtoinen rahastusmalli. Xbox Onen tapauksessahan kun pelaaja ostaa pelikaupasta käytetyn NHL 14:n, pelikauppa ottaa välistä siivun ja tämän jälkeen joutuu pulittamaan Microsoftille ja EA:lle suuren osan siivustaan, jotta nämä uudelleenaktivoivat pelin lisenssin sen uudelle omistajalle. Siinä se idea.
Ja nyt pääsemme jutun varsinaiseen jujuun. Microsoftin lehdistötilaisuudesta asti moni on netissä julistanut Sonyn ilosanomaa ja mainostanut, että sukupolven konsolisota on jo voitettu, koska Sonylla ei vastaavaa rajoitusta ole. Mutta pojat (ja oletettavasti myös muutamat tytöt), hei: ei Microsoft ole tätä itse keksinyt. Ei todellakaan. Uudistuksen takana ovat suurissa määrin EA:n, Activisionin ja Ubisoftin kaltaiset softajätit, joilla riittää muskeleita, joita pullistella.
Miettikääs hetki, miten todennäköistä tämä on: firmat ajavat läpi koko pelialaa mullistavan ja ravisuttavan uudistuksen saadakseen omansa ja sitten muka jättävät noin puolet konsolikannasta sen ulkopuolelle? Ehei. Se, että Sony ei ole vielä puhunut omista käytettyjen pelien suunnitelmistaan kuin ohimennen ei todellakaan tarkoita sitä, että PlayStation 4:llä pelaillaan käytettyjä ja kaverilta lainattuja pelejä kuin ennenkin. Se tarkoittaa todennäköisesti vain sitä, että Sony haluaa jättää ikävän asian paljastamisen myöhemmäksi.
Löisin vaikka hatustani vetoa, että Sony on samassa suunnitelmassa mukana. Microsoftin ottaman PR-hitin kauhistuttamana firma varmasti miettii, miten uutiset kannattaisi parhaiten pelaajille tarjota. En millään usko, että he pystyisivät vetäytymään suunnitelmasta pois, vaikka mieli ehkä tekisi. Koska jos firmat saavat toiselta konsolivalmistajalta vaikka 30 euroa jokaisen käytetyn pelin myynnistä ja toiselta nolla euroa, miettikääs hetki, kummalle alustalle he mieluummin pelejä kehittävät?
Jos jutusta jotain positiivista täytyy hakea, se on tämä: E3 on ensi viikolla. Silloin on Microsoftin pelitykityksen ja Sonyn toisen pressitilaisuuden aika. Silloin varmasti selvennetään asiaa jos toistakin ja olemme fiksumpia. Sekä todennäköisesti myös taas raivoissamme.
