Marvel Ultimate Alliance (Wii)
Marvel on lähtenyt vallan tosissaan liikenteeseen pelirintamalle. Kuulujen sarjakuvahahmojen esiintymiset peleissä olivat välillä harvassa eikä laatukaan aina ilahduttanut. Uusin Marvel-luomus panee kuitenkin kirjat uuteen uskoon. Enemmän sarjakuvasankareita kuin koskaan, komeammin kuin ikinä. Eikä pelikään ole hullumpi toimintaseikkailu.
Ultimate Alliancesta arvosteltiin jonkin aikaa Xbox 360 -versio, joka myi itsensä vallan tehokkaasti Miikka Lehtoselle. Miikkaa lainaten, ”vaikka en mikään suunnaton fani olekaan, tunnustan että Wolverine, Deadpool ja muut tutut nimet aiheuttavat niin kutsuttua Darth Vader -ilmiötä, joka saa hyvän tuntumaan entistä paremmalta pelkällä läsnäolollaan.” Miikka koeajoi myös pelin PS3-version, joka ei yltänyt aivan samaan ylistykseen.
Teknisesti vaatimattoman Wii-version vertaaminen visuaalisesti mehukkaaseen Xbox 360 -versioon on hieman epäreilua. Tai niin ainakin luulisi. Hienoisella roolipelihenkisyydellä höystetty toimintamätkintäseikkailu on kuitenkin siirtynyt Wiille erinomaisesti.
Pitkän juonellisen tarinan tarjoava toimintaseikkailu toimii kuin junan vessan. Se tarjoaa pelillisesti aivan saman pelielämyksen kuin isommatkin serkkunsa ja kontrollitkin on käännetty esimerkillisesti uusille ohjaimille. Tässä toki auttaa se, että pelaamiseen vaaditaan langattoman kaken lisäksi myös nunchuk-apuohjain. Eli ohjaaminen sujuu kahdella kädellä ja käytössä on riittävän monta nappiakin. Hahmoa ohjataan nunchukalla ja erilaiset hyökkäykset sun muut toiminnot löytyvät joko suoraan ohjainten napeista tai niitä yhdistelemällä. Remotea voi myös heilutella eri suuntiin hienompien hyökkäysliikkeiden toivossa, mutta käytännössä niitä ei ainakaan allekirjoittanut jaksanut juuri hyödyntää.
Moninpeli on toimivaa ja viihdyttävää. Pelikentälle mahtuu yleensä neljä supersankaria, joista voi olla yksi tai useampi ihmispelaajien hallinnassa. Kaksin-, kolmin- ja nelinpelikin sujuu luistavasti, kun uudet pelaajat voivat loikata kentälle haluamansa hahmon saappaisiin/trikoisiin/seitteihin/panssareihin koska vain. Pelaaminenkin sujuu hyvin, vaikka hahmot voivatkin välillä sekoittua toisiinsa. Kukaan ei kuitenkaan jää lopullisesti jälkeen tai jumiin, sillä peli nakkaa ruudun ulkopuolelle eksyneet hahmot hetken kuluttua takaisin pääryhmän keskuuteen.
Vaikka Wiimarvelointi ei yllä visuaaleiltaan ja kuorrutukseltaan isoveljiensä tasolle, niin pelinä se on erinomainen. Tai niin erinomainen kuin tällainen yhteen suuntaan, yksioikoisesti tappelusta toiseen etenevä tappeluseikkailu nyt suinkin voi olla. Toisille se toimii, toiset puutuvat mäiskeeseen ennemmin tai myöhemmin.
Lehtosen sanoja taas lainatakseni, ”mikäli supersankarit eivät nappaa tippaakaan, peli ei todennäköisesti jaksa kiinnostaa, sillä kun aihepiirin, silmäniskut lajityypin faneille ja muut herkut riisuu pois, jäljelle jää neljän pelaajan tiimipohjainen mätkintäpeli. Jaksaako se kiinnostaa kerettiläisiä pitkään? Paha sanoa.”
Marvel Ultimate Alliance ei ole Wiillä sen erikoisempi peli kuin muillakaan konsoleilla, mutta hyvästä käännöksestä on annettava propseja. Pelattavuus on kohdallaan. Tulos onkin Wiin paras ja sattumoisin toistaiseksi ainut supersankariseikkailu.
Tekijä: Vicarious Visions
Julkaisija: Activision
Testattu: Wii
Saatavilla: Wii, GBA, PC, PS2, PS3, Xbox, Xbox 360, PSP
Pelaajia: 1-4
Pelin kotisivu: http://www.marvelultimatealliance.com/
