Arvostelu: Chloë Grace Moretz ja Isabelle Huppert pitävät hauskaa umpipöhkössä Greta-kauhuelokuvassa
Neil Jordanin ohjaama Greta on kliseinen kauhutrilleri, joka kuitenkin toimii taitavien näyttelijöiden ansiosta.
Ensi-ilta: 10.05.2019.
Alkuperäisnimi: Greta
Ohjaus: Neil Jordan
Käsikirjoitus: Ray Wright & Neil Jordan
Pääosissa: Isabelle Huppert, Chloë Grace Moretz, Maika Monroe, Colm Feore & Stephen Rea
Pituus: 98 minuuttia
Ikäraja: K16
66-vuotias ranskalaisnäyttelijä Isabelle Huppert on esiintynyt vuonna 1971 alkaneen uransa aikana yhteensä yli 120 elokuvassa, joka on aivan käsittämätön määrä. Vaikka Huppert on nähty myös useassa englanninkielisessä elokuvassa kuten Kauriinmetsästäjä-ohjaaja Michael Ciminon Portti ikuisuuteen, I Heart Huckabees ja Louder Than Bombs, niin Greta taitaa olla hänen ensimmäinen pääosaroolinsa aivan täysin rehellisessä Hollywood-hömpässä.
Muun muassa The Crying Game -elokuvasta tutun Neil Jordanin ohjaama kauhutrilleri on todella kaukana mestariteoksesta, mutta Huppertin ansiosta se on oikein passelia viihdettä. Ilman mestarinäyttelijää elokuva tuskin toimisi lainkaan.
Greta on New Yorkiin sijoittuva kertomus juuri äitinsä menettäneen Chloë Grace Moretzin esittämän nuoren Frances McCullenin ja Huppertin näyttelemän Greta Hidegin ystävyydestä, ainakin aluksi. Jo traileri paljastaa vanhan rouvan olevan sairas psykopaatti, joka houkuttelee nuoria naisia luokseen pahat mielessään. Tämä onnistuu unohtamalla metrovaunuihin tahallaan kalliita käsilaukkuja ja odottamalla jonkun rehellisen palauttavan veskan.
Aluksi yksinäinen rouva vaikuttaa vain hieman omalaatuiselta ihmiseltä, jonka kanssa naiivi Frances ystävystyy. Kun nainen paljastuu umpikahjoksi tapaukseksi, niin hänestä ei päästäkään eroon niin vaan. Stalkkeri on valmis mihin tahansa ja leffan edetessä hänen tekonsa muuttuvat yhä mielipuolisemmiksi.
Greta on täysin itsetietoista pöhköä hassuttelua, jossa Huppertin lisäksi myös useita laatuelokuvia ohjannut Jordan iskee katsojalle vähän väliä silmää. Teos on periaatteessa kliseinen b-luokan kauhutrilleri, mutta sen kaikilla näyttelijöillä tuntuu olevan sen verran hauskaa, että pakkohan tästä täysin ennalta-arvattavasta hömpästä on digata.
Gretan tunnelma on kuin suoraan jostain vähän vastaavasta 1980- tai 1990-luvun leffasta. Fiiliksen lisäksi kertomuksessa on samoja aineksia kuin tuolloin tehdyissä trillereissä, sillä tässäkin pahiksen taustatarina on masentavan surullinen. Näissä elokuvissa katsoja usein sympatiseeraa kahjon touhuja ainakin jollain tasolla. Ilkiön toiminta on kuitenkin sen verran sairasta, että katsojalle saattaa tulla jopa liian hyvä mieli hänen lopulta ottaessaan osumaa oikein kunnolla.
Myös Moretz on parhaimmillaan oikein hyvä näyttelijä. Gretassa hänen Frances-hahmonsa on aivan liian yksiulotteinen, vähän ärsyttäväkin. Silti sympatiat ovat hänen puolellaan, mutta sekin on täysin Huppertin ansiota. Vakavammista elokuvista tunnettu näyttelijä selvästi nauttii saadessaan päästellä täysillä roolissa, joka on todennäköisesti kirjoitettu suoraan häntä varten.
Huppert on tehnyt lukemattoman määrän uskomattoman hienoja roolisuorituksia mestarillisissa elokuvissa, joten hän voi välillä aivan vapaasti tykitellä ja kuitata toivottavasti kunnon palkkion. Rooli ei silti ole pelkkää pelleilyä, vaan Greta on myös aidosti pelottava. Esimerkiksi rouvan suorittaessa erittäin veristä väkivallantekoa, samalla kirjaimellisesti tanssien, ohjaaja Jordan leikkaa väliin lähikuvia hänen sipsuttavista jaloistaan. Lopputulos on samalla hillittömän hauska, mutta myös karmiva.
Maika Monroe esittää Francesin kämppäkaveria Ericaa, jonka roolin toivoisi olevan vähän isompi, sillä hänen hahmonsa tuntuu aidommalta kuin Moretzin. Mutta sivuosarooli on sivuosarooli, vaikka hänkin pääsee mukaan kunnon verikekkereihin.
Greta on juuri sopivan mittainen reilun puolentoista tunnin kestossaan. Alkupuoli tuntuu omituisen kesyltä, mutta kun tarinassa alkaa oikeasti tapahtua, niin teos tekee todella selväksi, miksi sille on lätkäisty K16-ikäraja.
Tahatonta huumoria tarjoilee elokuvan markkinointiosasto, joka ei tunnu tietävän kuinka iso tähti Huppert on erityisesti Euroopassa, sillä leffan julisteessa hän ei näytä lainkaan itseltään. Pelkän mainoslakanan perusteella tuskin yksikään hänen faneistaan päätyy Gretaa katsomaan, sillä kuvasta näyttelijää ei tunnista.
GRETA
”Greta on rehellisen viihdyttävä, yltiökliseinen kauhuelokuva, jossa normaalisti laatuelokuvia tekevä näyttelijä pitää hauskaa.”
