Arvostelu Disney+:n Stan Lee -dokumentti on tyylikäs, mutta yhdentekevä pintaraapaisu

Marvelin oma Stan Lee -dokkari on pelkkä mainos, joka ei osaa asettaa miestä historialliseen kontekstiin.

Tribecan sunnuntaihin asti jatkuvilla elokuvafestivaaleilla pari päivää sitten maailmanensi-iltansa saanut Stan Lee -dokumentti saapuu pikavauhtia Disney+:aan. New Yorkin festivaaleilta vauhtia ottanutta, lähes kokonaan arkistomateriaalista kasattua ja vain vajaan 90 minuutin mittaista tarinaa on promottu virallisena kertauksena Marvel-legendan elämästä.

Sitä perjantaina suoratoistoensi-iltansa saava dokumentti todellakin on.

Elokuva toistaa orjallisesti Stan Leen vuosikymmenien aikana kehittelemän vähintään puolifiktiivisen kertomuksen Marvel Comics -kuninkaasta, jonka improvisoidussa, mutta mestarillisessa maailmanvalloitussuunnitelmassa sarjakuvataiteilijat Steve Ditko ja Jack Kirby olivat vain lahjakkaita lakeijoita.

Teknisesti ja visuaalisesti Stan Lee -dokumentti on tyylikäs, jopa omaperäinen.

Ohjaaja David Gelb ei istuta tavalliseen tapaan kameran eteen puhuvien päiden armeijaa. Mukana ei myöskään ole perinteistä kertojaääntä. Narraattorina toimii Lee itse. Puheet on parsittu kasaan lukuisista vanhoista haastatteluista. Myös visuaalinen puoli luottaa pitkälti arkistomateriaaliin. Sitä maustetaan mukavan leppoisan näköisellä nukkedioraamalla, joka keskittyy lähinnä Marvelin toimiston tapahtumiin.

Stan Leen arkielämästä löytyy yllättävän paljon liikkuvaa kuvaa, vaikka suurin osa siitä onkin luonnollisesti peräisin 1960- ja 1970-luvuilta. Väliin on leikattu myös sarjakuvasivuja, jotka eivät onneksi herää henkiin kuin pariin otteeseen.

Stan Lee ei missään nimessä ole Marvel Comics -dokumentti, vaan hyvän mielen kertomus elämästä nauttivasta miehestä. Marvel-sarjakuvien, saati Leen historian edes auttavasti tuntevalle se ei tarjoaa mitään uutta. Dokumentti on sekä liian lyhyt että liian pitkä. Puoleentoista tuntiin ei mahdu kuin pintaraapaisu. Samalla saman vanhan toisto alkaa väkisinkin puuduttaa jo ensimmäisen puolituntisen jälkeen.

Hieman poikkeavasta tyylistään huolimatta Stan Lee tuntuu eritoten alussa siltä kuin katsoisi aiemmin puoliunessa näkemäänsä ohjelmaa, jota ei muista aivan kunnolla.

Dokumentti hehkuttaa aivan aiheesta Marvelin käänteentekeviä supersankareita, jotka olivat jotain aivan muuta kuin Teräsmiehen kaltaiset jumalhahmot. Omnipotenttien olioiden sijaan Marvel-sankareilla oli aivan tavallisia arkipäivän ongelmia. Niin paljon kuin Lee kerääkin sympatiapisteitä esittelemällä fiktiivisten pienten ihmisten ongelmia, niin tosielämässä Marvel-maskotti oli esimerkiksi jättilafkan puolella, kun kyse oli sarjakuvataiteilijoiden tekijänoikeuksista.

Leffan loppupuolella kuullaan sentään muutaman minuutin pätkä 1980-luvun radiohaastattelusta, jossa Jack Kirby haastaa Leen näkemyksen asioista. Aihe unohdetaan heti sen muuttuessa kiinnostavaksi. Loput dokkarista on silkkaa Marvel-elokuvien mainosta. Lee nähdään usean leffan kuvauksissa tekemässä cameo-roolejaan. Selkääntaputtelijoita näyttää riittävän joka setissä suunnilleen jonoksi asti.

Kukaan tuskin odottikaan Marvelin oman dokumentin tekevän muuta kuin ylistävän vuonna 2018 kuollutta Leetä.

Vaikkei Gelbin ohjaama leffa olekaan Marvel Comics -historiikki, niin se ei osaa sijoittaa Leetä historialliseen kontekstiin kuin sarjakuvien suhteen. Niinpä leffa ei kerro oikeasta ihmisestä juuri mitään. Liian moneen kertaan Leen suusta kuultujen stoorien ohella se on vain Disneyn suurimmaksi rahantekofranchiseksi muuttuneen markkinamiehen ylistys.

Stan Lee on kevyttä hömppäviihdettä, jonka jälleen kannattaa katsoa vaikkapa oikea dokumentti. Suosittelen esimerkiksi täältä löytyvää BBC:n In Search of Steven Ditko -dokkaria.

Jos aihe kiinnostaa yhtään enempää, niin Abraham Riesmanin vuoden 2021 True Believer: The Rise and Fall of Stan Lee on yksi parhaista miehestä kirjoituista elämäkerroista.

Stan Lee tulee tarjolle Disney+:aan 16. kesäkuuta.

”He lied about little things, he lied about big things, he lied about strange things. Stan pulled off one of the most daring acts of artistic theft in modern history.”

– Abraham Riesman

STAN LEE

”Disney+:n Stan Lee muistuttaa usein Blu-ray-levyjen bonusmateriaalina olevia dokumentiksi nimettyjä mainospätkiä.”