Uusimmat

Arvostelu: Frank Millerin Netflix-sarja Cursed tarjoaa Arthur-legendalle erilaisen näkökulman mutta näyttää lähes kesäteatterilta

17.07.2020 10:03 Helinä Laajalahti

Tom Wheelerin ja Frank Millerin romaaniin pohjautuva, alkuperäistekijöittensä itse työstämä Netflix-sarja Cursed on uudesta näkökulmasta kerrottu seikkailu kuningas Arthurin tarusta. Pääosaa esittää 13 Reasons Why -sarjasta tuttu Katherine Langford.

Kuningas Arthurista ja Pyöreän pöydän ritareista on olemassa yhtä monta tarinaversiota kuin on kertojaakin. Kaikissa niistä on kuitenkin mukana kirkasotsainen sankarihahmo, taikamiekka ja maagisia elementtejä. Usein myös uskonnolla, ja etenkin kristinuskon törmäämisellä muinaisiin uskontoihin, on keskeinen rooli.

Tom Wheelerin kirjoittama ja sarjakuvamestari Frank Millerin kuvittama Cursed tarjoaa jälleen uudenlaisen näkökulman tuttuun tarinaan. Cursedissa Excaliburina tunnettu taikamiekka nimittäin valitsee kantajakseen nuoren tytön, Nimuen, jonka tehtäväksi tulee pelastaa maaginen kansa sitä nujertamaan pyrkivältä kristinuskolta.

Alkuperäistekijät toimivat luojina myös tarinasta tehdyssä Netflix-sarjassa, joten tarinan luulisi olevan vakaissa käsissä.

Mukana Netflixin Cursed-sarjassa pyörivät Arthur-taruista tutut nimet, mutta heidän roolejaan on hieman muokattu. Osa hahmoista myös paljastuu kauden mittaan olevan jotain muuta kuin heidän on ensin kerrottu olevan, minkä vuoksi hahmot on helpompi sijoittaa aiemmin tunnetuun tarinakehykseen.

Keskeisimpänä hahmona nähdään Katherine Langfordin esittämä Nimue, joka vanhoissa Arthur-legendoissa tunnetaan usein viettelevänä Järven neitona. Cursedin Nimue kuuluu keijujen kansaan, jonka kotikylän asukkaineen Peter Mullanin esittämän isä Cardenin johtamat Punaiset paladiinit tuhoavat noitavainojen tapaan, ilman armoa tai eloonjääneitä.

Samalla kuolee Nimuen äiti, joka viimeisenä toiveenaan ojentaa tyttärelleen salaperäisen miekan ja käskee tätä toimittamaan miekan Merlinille. Matkallaan Nimue kohtaa nuoren miekkamiehen nimeltä Arthur (Devon Terrell).

Merliniä sarjassa esittää muun muassa Vikings-sarjan Flokina tunnettu Gustaf Skarsgård.

Saimme sarjan kokonaisuudessaan katsottavaksi ennakkoon, mikä oli erittäin hyvä asia arvostelun kannalta. Ensimmäiset jaksot saavat fantasiaseikkailun ystävänkin lähes kiemurtelemaan tuskasta, mutta kausi kuitenkin paranee hieman loppua kohden tarinan syvetessä.

Cursedin uudenlainen vinkkeli tutusta aiheesta on tervetullut: maagista miekkaa heiluttaa nyt naispuolinen hahmo, legendaarinen kuningas on tällä kertaa tummaihoinen ja kaikkien tuntema velho ei olekaan voimakas taikuri vaan säälittävä juoppo, joka on menettänyt voimansa. Uudenlainen näkökulma ei kuitenkaan pelasta aivan kaikkea.

Verrattuna moniin muihin vastaavantyyppisiin fantasiaseikkailuihin – vaikkapa puoli vuotta sitten Netflixissä julkaistuun The Witcheriin – Cursed näyttää tuotantoarvoiltaan välillä kuin kesäteatterilta. Eivätkä keskeiset näyttelijät loista näyttelijäntaidoillaan tätä puutetta korvatakseen. Nuorten näyttelijöiden rajallinen ulosanti näkyy erityisen räikeästi kohtauksissa, missä mukana on vaikkapa Peter Mullanin kaltainen seniorinäyttelijä.

Langford oli erinomainen roolissaan sarjassa 13 Reasons Why, mutta Nimuena hän on täysin väärässä roolissa. Hahmo on suorastaan rasittavan yksiulotteinen, eikä Langford tunnu osaavan luoda häneen tarvittavaa ristiriitaisuutta vaan tunteet poukkoilevat laidasta laitaan kunnolla hahmottumatta.

Samaa poukkoilua hahmonsa kehityksessä kokevat myös muun muassa Arthur sekä Itkevää munkkia esittävä Daniel Sharman, josta kuitenkin loppua kohden kasvaa sarjan yksi kiinnostavimmista hahmoista.

Cursed on tarinan kaareltaan oivallinen, mutta sarjan kankea käsikirjoitus ei päästä valmista toteutusta oikeuksiinsa. Tätä korostavat yksiulotteiseksi jätetyt hahmot ja vajavainen henkilöohjaus, sillä selkeämpää ohjausta nuoret näyttelijät selvästi olisivat tarvinneet.

Kymmenen jakson mittainen ensimmäinen kausi sarjasta Cursed julkaistaan Netflixissä 17. heinäkuuta.

Helinä Laajalahti

”Olen kirjoittanut Muropakettiin freelancerina elokuvajuttuja ja -arvosteluita vuodesta 2017 lähtien, ja sitä ennen muun muassa Episodiin (vuodesta 2004), Koulukinoyhdistyksen Media-avaimeen ja nyt jo edesmenneen Discshopin leffablogiin. Ennen koronaa toimin myös matkailutoimittajana, ja nykyisin toimittelun ohella striimaan koulutuksia. Suosikkileffani ovat sekalainen seurakunta Imperiumin vastaiskua, Trainspottingia ja Jim Jarmuschin Night on Earthia, sarjapuolella sydäntä lähellä ovat olleet Buffy, Supernatural ja Fringe. Kun oikein haluan upota pumpuliin, pelaan ties kuinka monetta kertaa The Witcher: Wild Huntia.”

Muropaketin uusimmat