Uusimmat

Arvostelu Rebel Moon on vielä pelättyäkin huonompi Star Wars -kopio Zack Snyderiltä

Kuva: © Clay Enos / Netflix

22.12.2023 13:33 Aki Lehti

Zack Snyderin tavaramerkit naurattavat ääneen Rebel Moon -avaruusseikkailussa, joka on kuin cosplay-harrastajilla roolitettu Star Wars -pastissi.


Rebel MoonEnsi-ilta (Netflix): 22.12.2023
Alkuperäisnimi: Rebel Moon — Part One: A Child of Fire
Ohjaus: Zack Snyder
Käsikirjoitus: Zack Snyder, Kurt Johnstad, Shay Hatten
Pääosissa: Sofia Boutella, Charlie Hunnam, Michiel Huisman, Djimon Hounsou, Ray Fisher, Anthony Hopkins
Pituus: 134 minuuttia
Netflixin oma ikäraja: K13


Zack Snyderin tieteiselokuva Rebel Moon – Part One: A Child of Fire tumpsahti Netflixiin tarjolle viisi tuntia tavallista aiemmin, joten heräsin katsomaan sitä tänään jo aamuviideltä. Ajattelin, että puoliunessa ja aamuyöllä Star Wars -leffana alkunsa saaneen aivottoman mekastuksen viihdepotentiaali on parhaimmillaan.

Ja kyllähän Rebel Moon viihdytti, jos sellaiseksi lasketaan leffan kliseille ja kehnoudelle ääneen nauraminen.

Elokuva alkaa kuvilla avaruudesta ja kaukaisista maailmoista. Äänessä on Anthony Hopkins, joka kuulostaa kuvaston päälle sanaillessaan luontodokumentin kertojaääneltä. Avaruuteen aukeavasta jättivulvasta ilmestyy avaruusalus, ja Hopkins puolestaan avaa kaukaisen galaksin historiaa.

Vähän myöhemmin paljastuu äänessä olevan Jimmy-androidin, jonka suuhun Hopkinsin ääni ei sovi lainkaan.

Eivätkä Rebel Moonin ongelmat suinkaan jää yhteen väärään roolitukseen.

Rebel Moon

Kuva: Chris Strother/Netflix ©2023

Zack Snyderin mukaan Rebel Moon juontaa juurensa hänen nuoruusvuosiinsa, jolloin ohjaaja näki ensimmäisen Star Wars -elokuvan ja kuvitteli sille mielessään jatkoa. Vuosikymmeniä myöhemmin idea ei ole jalostunut kovin pitkälle. Rebel Moonin ykkösosa on vain Star Warsia, joka lainaa suoraan myös Akira Kurosawan Seitsemän samuraita -klassikkoa.

Kymmenen vuotta sitten Snyder yritti myydä ideansa Star Wars -leffana, mutta Lucasfilm sanoi ei kiitos.

Alkuperäisidea muovautui käsikirjoittajien Kurt Johnstad ja Shay Hatten avustuksella Rebel Mooniksi, jonka maailmojen, hahmojen ja mytologian on tarkoitus olla omillaan seisova kokonaisuutensa. Aivan kaikki elokuvassa muistuttaa kuitenkin Star Warsia. Tieteisseikkailu sekoittaa tuttuun tyyliin fantasiaa ja toimintaa, ja se on täynnä omituisia olentoja, robotteja, avaruusaluksia, planeettoja, palkkionmetsästäjiä ja kapinallisia.

Ei yhtään kuulosta tutulta.

Pahikset ovat mieltyneet natsiunivormut mieleen tuoviin asusteisiin, ja kaikille kapinallisille löytyy vastineensa Star Wars -teoksista. Kuvasto on vain vedetty Snyder-filtterin läpi. Tarjolla on siis loputon määrä hidastuksia, pateettisena pauhaavaa musiikkia ja omaan mahtipontisuuteensa hukkuvia sekavia taistelukohtauksia.

Rebel Moon

Kuva: © Clay Enos / Netflix

K13 ja K16

Rebel Moon – Part 1: A Child of Firen juonentapaisessa Sofia Boutellan esittämä Kora yrittää elää rauhallista elämää Veldt-planeetalla. Sen asukkaat ovat maanviljelijöitä, jotka eivät halua olla osana isompaa konfliktia tai kenenkään puolella.

Kyläyhteisön idylli hajoaa heti Motherworld-armeijan saapuessa jättialuksellaan. Admiral Noblen (Ed Skrein) johtamaa fasistikööriä kutsutaan rehellisesti useampaan kertaan imperiumiksi. Pahikset eivät anna vaihtoehtoja, vaan tappavat johtajan, vaativat sadon itselleen ja alistavat maanviljelijät.

Jo kylänvanhimman murhasta näkee, että Snyder on saksinut K16-elokuvastaan kesymmän K13-version. Väkivallanteko leikkaa hidastuksistaan huolimatta kuvasta toiseen omituisen töksähdellen. Ohjaaja on luvannut leffasta tulevan tarjolle myös rankemman version.

Imperiumi ryhtyy joukkoraiskaamaan teinityttöä, jolloin viimeistään huomaa, että elokuva on alkuperäismuodossaan jotain muuta kuin liki koko perheen viihdettä. Boutellan Kora räiskii pahikset kylmiksi ja yllyttää maanviljelijät kapinaan. Avuksi tarvitaan kuitenkin valtaapitäviä kokopäiväisesti vastustavia, joten luvassa on ravausreissu ympäri galaksia.

Rebel Moon / Charlie Hunnam ja Sofia Boutella

Kuva: Cr. Clay Enos/Netflix ©2023

Vailla verta ja tolkkua

Seikkailuun lähtee mukaan Gunnar (Michel Huisman), ja Mos Eisleytä muistuttavan kaupungin kuppilasta kuskiksi napataan Charlie Hunnamin Han Solo Kai.

Syy miksi Netflix julkaisee nyt vain elokuvan kesymmän version on itsestäänselvä. Joulun aikaan K13-avaruusoopperan pariin eksyvät muutkin kuin Snyder-fanit, jotka puolestaan katsovat myös myöhemmin tarjolle tulevan pidemmän version.

Väkisin verettömiksi saksittujen toimintakohtausten lisäksi A Child of Fire on leikattu ja rytmitetty todella sekavaksi. Ensimmäisen 20 minuutin jälkeen kohtaukset voisi lätkiä melkein mihin tahansa järjestykseen ja tarinassa olisi silti yhtä paljon tai vähän tolkkua.

Sankariemme kaahaillessa planeetalta toiselle joukkoon liittyy lisää kööriä.

Bae Doonan esittämä Nemesis heiluttelee valomiekkoja, Staz Nair näyttelee Tarakia, joka kesyttää jättimonstereita, ja Djimon Hounsou on entinen imperiumin kenraali Titus. Ray Fisher on Darrian Bloodaxe ja Cleopatra Coleman siskonsa Devra Bloodaxe.

Geneerisissä hahmoissa on eloa kuin pahviständeissä.

Korasta sentään yritetään tehdä oikea ihminen avaamalla hänen taustatarinaansa lukuisten takaumien kautta. Kertojaäänellä varustetut kohtaukset eivät kuitenkaan sovi sekaan lainkaan. Valmiiksi sotkuinen tarina hyytyy niiden aikana täysin.

Rebel Moon

Kuva: Netflix ©2023

Naurattaa ääneen

Zack Snyder on myös kuvannut elokuvansa itse. Leikkaajana on jeesannut Dody Dorn. Snyderin tavaramerkiksi muodostuneita hidastettuja kohtauksia on mukana huima määrä. Tehokeino tuntuu avaruusoopperassa irralliselta.

Rebel Moon näyttää ja tuntuu Star Wars -fanifiktiolta, jonka hahmot harrastavat cosplayta.

Toki mukana on useita komeita settejä, joiden yksityiskohtaista lavastusta ei voi kuin ihailla. Suuri osa niistä pilataan harmi kyllä kamalilla green screen -taustoilla. Osa otuksista on toteutettu pääosin kameran edessä vanhan koulukunnan tehosteilla. Nuket ja lateksimaskit toimivat. Tietokoneella luotujen öttiäisten, robottien ja alusten taso puolestaan vaihtelee reippaasti.

Rebel Moonin maailman mahtipontisuus ampaisee kaukaisessa galaksissa sellaisiin sfääreihin, ettei paisuttelulle voi olla nauramatta ääneen. Tom Holkenborgin score pauhaa täysillä, mutta karikatyyrihahmoista ei saa minkäänlaista otetta. Katsojalla ei ole tunnesidettä yhteenkään tyypeistä, joten loputon hehkutus on täysin tarpeetonta.

Hidastukset tehokeinona menettävät merkityksensä niissä harvoissa kohtauksissa joissa tyyli muuten toimisi.

Rebel Moon

Kuva: © Clay Enos / Netflix

Pukki ei käy jouluna kylässä

Rebel Moon – Part 1: A Child of Firen juonenkaltainen on pelkkä tekosyy kiitää taistelukohtauksesta toiseen. Irrallisista kohtauksista ei synny koherenttia kokonaisuutta, vaan paisunut pullataikina. 134 minuutin kestostaan huolimatta Rebel Moon ei tunnu etenevän oikein mihinkään. Jättibudjetilla tehty elokuva muistuttaa SyFy Channelin 20 vuoden takaisten scifisarjojen pilottijaksoja.

Yksi tähti irtoaa lavastajille, pukusuunnittelijoille, maskeeraajille ja muille rankan työn raatajille, joiden ansiosta leffa näyttää osittain jopa komealta.

Snyderien kotona ei vieraile tänäkään vuonna joulupukki. Lahjattoman miehen ohjaus, kuvaus ja leikkaus on kammottavaa. Rebel Moon – Part One: A Child of Fire on liki katsomiskelvotonta roskaa, vailla ainuttakaan omaperäistä ideaa.

REBEL MOON – PART ONE: A CHILD OF FIRE

Arvosan: 1,5/5

”Ensimmäinen Rebel Moon -elokuva ei anna ainuttakaan syytä innostua pidemmästä K16-versiosta tai huhtikuussa ilmestyvästä kakkososasta.”

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat