Uusimmat

Arvostelu Ben Affleck hukuttautuu alkoholiin erittäin uskottavasti HBO Nordicin uudessa The Way Back -elokuvassa

Kuva: HBO Max

13.02.2021 20:50 Helinä Laajalahti

HBO Nordicilla julkaistussa, Gavin O’Connorin ohjaamassa urheiludraamassa The Way Back pääosaa esittää Ben Affleck.


Ensi-ilta (HBO Nordic): 9.2. 2021
Alkuperäisnimi: The Way Back
Ohjaus: Gavin O’Connor
Käsikirjoitus: Brad Ingelsby
Pääosissa: Ben Affleck, Janina Gavankar, Brandon Wilson, Michaela Watkins, Al Madrigal
Pituus: 108 minuuttia
Ikäraja: K7


Gavin O’Connorin ohjaamaa koripalloelokuvaa The Way Back odoteltiin ensi-iltaan jo viime keväänä, mutta Suomen tapauksessa julkaisua venytettiin lähes vuosi. Yhdysvalloissa elokuva julkaistiin vuosi sitten maaliskuussa ja osassa Eurooppaakin viime kesänä. Suomessa The Way Back on nyt vihdoin nähtävillä HBO Nordicissa.

The Way Back on urheiludraama, josta kiinnostavan tekee erityisesti sen pääosaa esittävä Ben Affleck sekä ohjaaja O’Connor, joka tunnetaan muun muassa Tom Hardyn tähdittämästä nyrkkeilydraamasta Warrior (2011) ja Edward Nortonin rikosdraamasta Pride and Glory (2008). Affleckin kanssa O’Connor teki yhteistyötä myös vuonna 2016 julkaistussa rikosdraamassa The Accountant.

The Way Backin keskiössä on Affleckin esittämä Jack, joka oli nuorena koripallolupaus, mutta jonka elämä keski-ikäisenä näyttää hyvin yksinäiseltä oluttuoppiin tuijottelulta. Mies työskentelee hanttihommissa rakennustyömaalla, hän hörppää suihkussa aamupalaksi oluen ja kaataa töihin mennessä kahvimukiinsa tiukkaa viinaa.

Jack saa mahdollisuuden muuttaa elämänsä suuntaa, kun hänen entinen koulunsa etsii uutta koripallovalmentajaa. Koulun joukkue on kaikkea muuta kuin menestynyt, mutta Jack ottaa tehtäväkseen valaa uskoa sekalaiseen joukkoon nuorukaisia. Oman, synkän menneisyyden peikot kuitenkin uhkaavat suistaa miehen takaisin viinan tarjoaman unohduksen pariin.

The Way Back on hyvin tunnelmallisesti, kauniiden värien voimalla kuvattu draamaelokuva synkistä tragedioista, jotka ajavat ihmisen alkoholismiin, sekä toivon pilkahduksesta sen jälkeen, kun ihminen saa tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Brad Ingelsbyn tekemän käsikirjoituksen osalta elokuvan tarina kulkee hyvin perinteisen amerikkalaisen urheiludraaman kaarta pitkin. Siinä osaamattomista nuorista koostuva joukkue nousee kukoistukseen inspiroivan valmentajan avulla. Tämän sanominen tuskin spoilaa mitään, sillä se tuntuu olevan lähes kiveen hakattu sääntö amerikkalaisten urheilusta kertovien elokuvien tapauksessa.

Urheiluelokuvana The Way Back ei kuitenkaan ole huonoimmasta päästä, eikä koripalloa nosteta ihmistä tärkeämpään rooliin. Peli palloineen toimii roolihahmojen henkisessä kasvussa liikkeellepanijana, mutta silti sivuroolissa, eikä joukkueen jokaista peliä tarvitse seurata piste pisteeltä.

Etenkin Affleckin roolin myötä The Way Back on enemmän kuin liukuhihnalta tuotettu korisleffa. Itsekin alkoholismin kanssa kamppaillut/kamppaileva näyttelijä kantaa rooliinsa aimo annoksen omakohtaisuutta ja katsojan onkin välillä vaikea erottaa Jackia Affleckista. Olutlasiin hukkuminen, yksin kotiin kännissä könyäminen sekä se fakta, että viinakaupan myyjä tuntuu melkeinpä parhaalta ystävältä, ovat elokuvassa toteutettuja yhtä vakuuttavasti ja aidolla uskottavuudella kuin suurin piirtein missä tapansa suomalaisessa juoppoudesta kertovassa elokuvassa.

Affleck ei siis ole missään nimessä menettänyt otettaan näyttelijänä, vaikka välillä maailman medioissa sellaista kuvaa koitetaankin maalata. The Way Backissä hänen Jackinsa jykevillä harteilla lepää elämässään kaiken tärkeän menettäneen miehen tuska mutta lopulta myös pilkahdus mahdollisesta toivosta.

THE WAY BACK

Arvosana: 3/5

”Ben Affleck esittää alkoholisoitunutta pääosaa näyttelijälle hyvin omakohtaiselta tuntuvassa urheiludraamassa.”

Helinä Laajalahti

”Olen kirjoittanut Muropakettiin freelancerina elokuvajuttuja ja -arvosteluita vuodesta 2017 lähtien, ja sitä ennen muun muassa Episodiin (vuodesta 2004), Koulukinoyhdistyksen Media-avaimeen ja nyt jo edesmenneen Discshopin leffablogiin. Ennen koronaa toimin myös matkailutoimittajana, ja nykyisin toimittelun ohella striimaan koulutuksia. Suosikkileffani ovat sekalainen seurakunta Imperiumin vastaiskua, Trainspottingia ja Jim Jarmuschin Night on Earthia, sarjapuolella sydäntä lähellä ovat olleet Buffy, Supernatural ja Fringe. Kun oikein haluan upota pumpuliin, pelaan ties kuinka monetta kertaa The Witcher: Wild Huntia.”

Muropaketin uusimmat