Uusimmat

Arvostelu: Undone on upea scifi-sarja – Harmi että se on piilotettu katsojilta niin tehokkaasti

29.09.2019 09:58 Aki Lehti

Amazonin Prime Videossa nähtävä Undone on oikean elämän ongelmia käsittelevä aikamatkustustarina ja suoratoistopalvelun paras alkuperäissarja tähän mennessä.

On todella sääli, ettei Amazonin Prime Video -suoratoistopalvelu mainosta tai edes lähetä tiedotteita meille toimittajille uusista alkuperäissarjoistaan- ja elokuvistaan. Reilut pari viikkoa sitten tarjolle tullut kahdeksanosainen Undone-sarja osui onneksi sattumalta silmään palvelun tarjontaa selatessa. Kyseessä on nimittäin yksi tämän vuoden parhaista scifi-sarjoista. Itse asiassa kehtaan väittää Undonen olevan paras Amazonin alkuperäissarja tähän mennessä.

Undone on aivan eri tyylisestä Netflixin Bojack Horseman -animaatiosta tuttujen Kate Purdyn ja Raphael Bob-Waksbergin luomus, jossa seurataan Rosa Salazarin (Alita: Battle Angel) esittämää melkein kolmekymppistä Almaa, jonka elämä on pelkkää tylsää rutiinia, samojen asioiden toistamista päivästä päivään.

Hän herää, laittaa kuulokojeensa paikoilleen, harjaa hampaansa, syö aamiaista, matkustaa töihin päiväkotiin, palaa kotiin, juttelee poikaystävänsä (Siddhart Dhananjay) kanssa ja menee nukkumaan. Alma selvästi välittää kumppanistaan, mutta ei ole valmis asettumaan aloilleen saati sitten menemään naimisiin. Elämästä pitäisi löytyä jotain suurempaa kuin pelkkä paikallaan rullaava arki.

Alman pikkusisko (Angelique Cabral) puolestaan on mennyt kihloihin ja suunnittelee häitä rikkaan limanuljaskan kanssa. Äiti (Constance Marie) mäkättää ja syyttelee tytärtään saamattomuudesta luontaiseen tapaansa. Keskustelut ja kanssakäynti molempien perheenjäsenten kanssa on lähinnä kiistelyä ja riitoja.

Sitten Alma joutuu autokolariin, jonka jälkeen hänen vuosikausia sitten kuollut tiedemiesisänsä ilmestyy hänelle. Breaking Badista ja Better Call Saulista tutun Bob Odenkirkin esittämä faija ei kuitenkaan ole mikään kummitus, vaan vaikuttaa aivan normaalilta elävältä ihmiseltä.

Juuri muuta normaalia Undonessa ei sitten olekaan, sillä Alma alkaa hyppiä ees taas ajassa, mutta isä vakuuttaa sen olevan erikoiskyky, jota Alma voi oppia hallitsemaan. Taito muokata aikaa ja avaruutta tulee tarpeeseen, sillä isä on ilmeisesti aikoinaan murhattu ja nyt hän pyytää tytärtään muokkaamaan menneisyyttä sekä selvittämään surmatyön tekijän.

Undone on tieteiskertomuksen ohella perhedraama, murhamysteeri ja ehkä kertomus mielisairaudesta. Alman uudet kyvyt vievät hänet upean sekopäisille tripeille, mutta ehkä ne ovatkin vain onnettomuuden aiheuttamia harhoja tai jotain vielä vakavampaa. Hänen suvussaan useat ovat kärsineet psyykkisistä sairauksista ja aivokemian epäbalanssista.

Undone on vähän kuin sekoitus Päiväni murmelina -elokuvaa ja Kurt Vonnegutin Teurastamo 5 -klassikkokirjaa, ollen mielikuvituksellisuudessaan kuitenkin lähempänä jälkimmäistä. Sarja ei tarjoa katsojalle lainkaan valmiita vastauksia, vaan vaatii keskittymistä ja analysointia. Silti se ei ole lainkaan vaikeaa katsottavaa, vaan miellyttävän fiksu ja todella upean näköinen aikuisten animaatio.

Tai siis animaatio ja animaatio.

Undone on toteutettu omaperäiseen tyyliin, sillä se sekoittaa tietokonetehosteita, oljyvärimaalauksia sekä kaksi- ja kolmiulotteista animaatiota vaativaan rotoskooppi-animointitekniikkaan, jossa sarja on kuvattu ensin oikeilla näyttelijöillä, jotka sen jälkeen animoidaan. Myös osa lavasteista on toteutettu samalla tavoin.

Vaivalloinen tekotapa on oikea, sillä matkustus aika-avaruudessa, päähenkilön omassa mielikuvituksessa ja ties missä tuskin toimisi, jos näyttelijät vain heiluisivat green screenin edessä. Rotoskooppi-animaatio voi näyttää aluksi omituiselta, mutta ainakin itse totuin siihen jo ensimmäisen jakson aikana. Asiassa auttaa se, että näyttelijöiden puheäänet ovat tunnistettavia ja omintakeisia. Erityisesti Odenkirkin esittämän isän kohdalla unohdin useamman kerran katsovani animaatiota.

Jo sarjan loistava käsikirjoitus ja erityisesti Salazarin ja Odenkirkin näytteleminen riittäisivät tekemään Undonesta upean tieteissarjan, mutta erikoisen teknisen toteutuksen avulla se nousee vielä aivan toiselle tasolle.

Ohjaaja Hisko Hulsing on myös animaation sekä taideteosten pääpäsmäri, jonka työmäärä on ollut ilmeisen mielipuolinen. Prime Video -palvelusta ja YouTubesta löytyy kurkistuksia kulissien taakse, joita en tähän juttuun liitä tai linkitä. Ne kannattaa todellakin katsoa vasta sarjan jälkeen. Tekijätiimi on erittäin pieni verrattuna vaikkapa Pixar-animaatioihin, joiden parissa työskentelee useita satoja ihmisiä.

Making of -pätkät saivat arvostamaan Undonea vielä enemmän ja aloitinkin sarjan katselun saman tien uudestaan. Se jos mikä on harvinaista, mutta kannattavaa, sillä teoksesta bongaa toisella katselukerralla vaikka kuinka paljon juttuja joita ei oikeastaan edes voinut huomata tai tajuta aiemmin.

Undone on syvä sukellus ihmisyyteen, tarkkanäköinen tutkielma meille kaikille tutuista ja jopa arkisista asioista, vaikka suurin osa ajasta vietetäänkin täysin tästä todellisuudesta irrallisissa paikoissa ja olemisen tasoilla. Mukana on jonkin verran huumoria, mutta pääosin tunnelma on melankolinen. Silti sarjasta tulee hyvälle tuulelle ja viimeinen jakso sai jopa herkistymään.

Periaatteessa sarjan toivoisi saavan jatkoa, mutta toisaalta ei. Lopetus on lähes täydellinen ja haastaa katsojan tekemään omat päätelmänsä, kuten hyvän tieteiskertomuksen tai minkä tahansa toimivan taideoksen kuuluukin. Kertomus jää pyörimään mieleen päiväkausiksi ja muistuttaa siitä mikä elämässä oikeasti on tärkeää.

Undone on mestarillinen tieteissarja, todella raikas ja omaperäinen teos kilpailevan suoratoistopalvelun loputtomien käppäsarjojen keskellä. Sen ensimmäinen kausi on nyt katsottavissa kokonaisuudessaan Amazonin Prime Videossa.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat