Uusimmat

Arvostelu: Darwin Project haluaa olla uusi Fortnite – ja juuri siksi se jää vain muutaman illan iloksi

23.01.2020 20:00 Joonas Pikkarainen

Scavengers Studio tuo oman näkemyksensä battle royale -pelistä markkinoille pienentämällä osallistujamäärää ja lisäämällä (hyvin) kevyen selviytymiselementin.


Julkaisupäivä: 14.1.2020
Studio: Scavengers Studio
Julkaisija: Scavengers Studio
Saatavilla: PC (Windows, testattu), PlayStation 4 & Xbox One
Pelaajia: 1-10
Ikäraja: 12
Peliä pelattu arvostelua varten: 8 tuntia


Fortniten ja Apex Legendsin kaltaisten suurhittien jalanjäljissä kaikki haluavat napata siivun battle royale -markkinoista itselleen. Genren perusteiden lailla areenalla selviävät ainoastaan kaikkein kelpoisimmat, mikä ei ole hidastanut kuitenkaan innokkaita kokeilemasta onneaan mitä mielikuvituksellisimpien projektien parissa.

Kukkulan uudeksi kuninkaaksi pyrkii myös Scavengers Studio, jonka alkuvuodesta 2018 early access -versiona käynnistynyt Darwin Project on julkaistu viimein virallisesti. Lopullisesta tuotoksesta on karsittu alkuaikojen enimmät selviytymismekaniikat pois, minkä seurauksena tekijät ovat samalla menettäneet ison osan pelin uniikkiudesta.

Darwin Project sijoittuu Kalliovuorten tietämille, jossa kilpailijat ottavat toisistaan mittaa varautuakseen edessä siintävään jääkauteen. Kymmenhenkinen joukko tiputetaankin alati pienenevälle areenalle, jonka ainoa eloonjäänyt palkitaan faneilla ja tulikuumilla rameneilla. Jälkimmäiset on hieno nimitys pelinsisäiselle valuutalle, jolla ostaa alati prameampia vaatteita omalle hahmolle – tai vaihtoehtoisesti voi kaivaa oikeaa kuvetta, sillä jotenkinhan ilmaispeli on rahoitettava.

Ulkoisesti Darwin Project muistuttaa hyvin paljon Fortnitea. Pelaajat eivät pääse tosin rakentelemaan kuin nuotioita, mutta visuaalinen ote on samaan tapaan suureleisen sarjakuvamaista ja pirteää. Vehreät mannut on ainoastaan korvattu lumella ja jäätiköllä, sillä kylmyydellä on matseissa merkittävä rooli mekaanisesti. Ottelijat eivät voi ainoastaan kuolla toisten käsissä, vaan myös jäätyä kesken touhun. Pakkanen puree kylläkin verrattain hitaasti, sillä hypotermiaan ei juuri matsien aikana kuollut kukaan.

Varsinainen areena on jaettu pienempiin sektoreihin, jotka suljetaan osin satunnaisessa järjestyksessä matsin edetessä. Peleihin on mahdollista saada mukaan myös yhdestoista pelaaja, joka toimii tällöin kaikkivoipaisena shown vetäjänä omine jekkuineen. Hän pystyy muun muassa kommentoimaan tapahtumia, auttamaan yksittäisiä pelaajia tai pudottamaan ydinpommeja keskelle aluetta. Mahdollisuudet vaihtelevat tason mukaan, sillä uusia kykyjä avataan kokemuksen myötä.

Show’n vetäjä on periaatteessa mielenkiintoinen ratkaisu, ja oikean persoonan myötä tuo matseihin oman koukkunsa. Valitettavasti suurin osa omista kokemuksista käytiin kuitenkin täydessä hiljaisuudessa, joten erillisrooli ei tuonut peliin juuri lisäarvoa. Darwin Project sisältää myös integraation Twitchin kanssa, jolloin vetäjän aktivoimat kyvyt voi pistää yleisöäänestyksen armoille.

Asiaan myös varmasti vaikuttaa se, että pelin pelaajamäärät ovat huidelleet virallisen julkaisun jälkeen noin tuhannen tietämillä, joten ainakaan suurta hittiä tästä ei ole vielä tullut.

Suurin ongelma on tosin itse pelissä. Se ei tarjoa mitään säväyttävän erilaista jo muutenkin ylitarjonnasta kärsivään genreen, vaikka varsinaisessa toteutuksessa ei ole moitittavaa. Kolme eri hahmoluokkaa tarjoavat muutaman erillisen pelityylin, joita voi päivitellä neljän eri kyvyn voimin. Heittokoukulla varustettu hahmo pystyy esimerkiksi loihtimaan ympärilleen hetkeksi läpipääsemättömän suojakentän tai asettamaan maahan tykkitornin. Kaksi muuta vaihtoehtoa antavat joko lentorepun tai toisia pelaajia merkitsevän linnun.

Varsinaisissa matseissa kerätään puolestaan joko puuta tai vähän harvinaisempaa darwiniumia. Jälkimmäisellä päivitetään omia erikoiskykyjä, kun taas puu on yleistarvike kaikkeen muuhun, eli lähinnä nuolten, notskien ja ansojen väkertämiseen. Maastoon on ripoteltu arkkuja, jotka palkitsevat lääkintäpakkauksilla, termareilla tai ansoilla. Aseita ei ole kuin kaksi: jousipyssy ja kirves.

En voi kuitenkaan kieltää, etteivätkö matsit tuottaisi jännitystä ja nautintoja, mutta nämä menevät pelin kilpailullisen luonteen kuin varsinaisen pelin piikkiin. Toisten pelaajien selättämisessä on aina oma viehätyksensä, minkä takia genren pelit ovat suosiossa.

Mutta juuri näiden varjossa Darwin Projectilla ei ole tarjota oikein mitään omaa. Se näyttää ja tuntuu kaikin puolin Fortniten karsitummalta versiolta, eikä se jaksa viihdyttää muutamaa iltaa pidempään. Siksi on vaikea nähdä, miksi omaa aikaansa tuhlaisi ennemmin tähän kuin Epicin menestystarinaan. Etenkin, kun molemmat ovat pelattavissa ilmaiseksi.

PROJECT DARWIN

”Omista ideoista karsittu battle royale -peli on nätti lisä joukkoon.”

 

Muropaketin uusimmat