Billy Hatcher and the Giant Egg (pc)

16.05.2006 00:00 | Miikka Lehtonen | 105

Konsoleilla tasohyppelypeleistä ei ole suoranaista pulaa, mutta pc-miehille tämä monien rakastama genre on jäänyt lähes täysin tuntemattomaksi. Aukkoa paikkaa Billy Hatcher jättimuniensa kanssa Billy Hatcher and the Giant Egg -pelissä.

Omaperäisyyden puutteesta pelin juonta ei voi syyttää. Aamumaassa on ikuinen yö, sillä korpinketaleet ovat vanginneet kuusi aamun tervetulleeksi toivottavaa kukkovanhinta kultaisiin kananmuniin. Billy-poika pääsee sankarin saappaisiin pelastettuaan kananpojan korpeilta. Katamari Damacya, Super Mario 64:sta ja monia muita tasohyppelypelejä lainaileva seikkailu voi alkaa!

Rytmimuna

Pelirunko on kuin suoraan Super Mario 64:stä repäisty. Pelin kuusi kenttää sisältävät lukuisia haasteita, joista aina yhden voi suorittaa kerrallaan. Tämän jälkeen palataan takaisin kartalle valitsemaan joko uusi kenttä tai palataan vanhaan tekemään lisähommia. Vähemmälläkin pääsee, sillä jokaisesta kentästä täytyy pelastaa vain kanavanhin ja kaataa loppupomo, jotta seuraava kenttä aukeaa.

Kentät ovat myös sitä tyypillistä tasohyppelysettiä. Alun kanakylän jälkeen pääsee merirosvosaarille, lumimaahan ja laavan täyttämiin kaivoksiin. Ihan kuin nämä olisi nähty ennenkin?

Pelattavuus itse tuo mieleen Katamari Damacyn tasohyppelyversion. Billy pyörittelee munaa ympäri maaseutua jyräten sen kanssa kumoon kaiken aidoista vihollisiin. Tasohyppelypelien kultaisen logiikan ehdoilla vihollisten ruumiit muuttuvat hedelmätertuiksi, joita munat syövät. Kasvaessaan muna muuttuu tehokkaammaksi aseeksi ja hautomiskelpoiseksi.

Suurin osa munista on täynnä tyhjää, mutta täyteen ruokitun erikoismunan voi hautoa hetkellisesti avustavaksi kaveriksi. Sininen muna sisältää tulta sammuttavan vesipingviinin, musta muna puolestaan kauko-ohjattavan kanapommin. Loogista.

Munat eivät kestä loputonta kuritusta, vaan parin osuman jälkeen lässähtävät omeletiksi. Osumaa tulee hieman epäloogisesti. Munalla voi kyllä jyrätä kumoon jumalattomia kivipaaseja, mutta väärästä kulmasta lähestytty korppi puhkaisee sen kerrasta.

Kerää koko sarja

Graafisesti peli on kuin japanilaisen tasohyppelypelin tiivistettyä esanssia. Billy on anime-henkinen pojankloppi, joka on verhoutunut legendaarisia supervoimia antavaan kanapukuun. Suuret tähtisilmät, musiikin tahtiin svengaava luonto ja räikeä väripaletti viimeistelevät yleisilmeen. Ei sillä, että tämä olisi mitenkään huono asia.

Iloisesta yleisilmeestään huolimatta Billyn jättimunat eivät välttämättä ole lasten juttu. Peli on täysin englanninkielinen ja vaatii monissa kohdissa yllättävän tarkkaa suoritusta. Kuolema tulee pääsääntöisesti helposti ja yllättävän usein.

Muuten peli sujuukin todella letkeästi. Kontrollit ovat selvät ja tarkat, kuten tasohyppelypelissä pitääkin. Sonic Teamin ikiaikaisia perinteitä noudattaen maastosta löytyy erilaisia turboahtimia, rengasratoja ja surffikouruja. Niillä saa munaan hirvittävän vauhdin, joka tuo hetkittäin mieleen Sonic-pelien kultaiset hetket.

Toisaalta peli on tautisen helppo. Se hurahti testisession aikana läpi yhdessä, noin nelituntisessa sessiossa. Tämän jälkeen toki jäljellä oli vielä reilusti yli puolet kerättävistä tilpehööreistä, joten keräilyfriikit saavat peliltään totuttuun tapaan enemmän vastinetta.

Konsolipuolella Billy Hatcher and the Giant Egg luultavasti jäisi suurempiensa varjoon ja tätä kautta kaupan hyllylle mätänemään, mutta pc-pelinä se erottuu iloisesti massasta. Hyviä tasohyppelypelejä ei markkinoilla ole liikaa, joten mikäli genre kiinnostaa eikä pelin hilpeä ulkoasu aiheuta uskottavuusongelmia, Billyn jättimunille kannattaa antaa tilaisuus.  

Tekijä: Sonic Team
Julkaisija: Sega
Testattu: pc
Saatavilla: pc, GameCube
Laitevaatimukset: Windows 2000/XP, 1 GHz prosessori, 256 MT keskusmuistia, 800 MT kiintolevytilaa, 32 MT DirectX 9.0c -yhteensopiva näytönohjain
Pelin kotisivu: sonicteam.com/giantegg