Deus Ex: Invisible War (Xbox)

11.04.2004 00:00 | Muropaketin toimitus

Muutama vuosi sitten PC:lle ilmestynyt Deus Ex toi uusia ulottuvuuksia ammuskelupelien maailmaan. Erinomainen juoni ja hyvä yhdistelmä henkilönkehitystä ja vapaata liikkumista tekivät tästä futuristisesta seikkailupelistä eräänlaisen klassikon jota monet vieläkin kaihoisasti muistelevat. Toimintapainotteisia ampumapelejähän on saatavilla joskus liikaakin, mutta vain harva on onnistunut yhdistämään monipuolisen toiminnan ja hyvän juonen pelattavuutta uhraamatta.

Vuoden alusta Deus Ex sai jatko-osansa, joka nyt on ilmestynyt myös Xboxille. Ensimmäisen osan tarinasta on hypätty 20 vuotta eteenpäin. Useampikin ryhmittymä taistelee maailmanherruudesta. Tavallaan kiven ja kannon välistä löytää itsensä Alex D., Tarsus-akatemian nuori biomodattu oppilas. Pelin kuluessa Alex voi omilla valinnoillaan ohjata maailman kohtaloa. Vaikka tarinan syvyys aukeaa paremmin niille, jotka kokivat sarjan ensimmäisen osan, pääsevät ensikertalaisetkin hyvin juoneen kiinni.

Kuten alkuperäisessä Deus Exässä, on nytkin henkilönkehitys pääsijalla. Asentamalla biomodeja saa Alex uusia kykyjä, kuten hakkerointitaitoja tai väliaikaisen näkymättömyyden. Lisäksi pelimaailmasta löytyy erilaista aseistusta ja tietenkin puhdasta käteistä, joka tulee usein tarpeeseen. Mikään ei ole ilmaista, ja monet turhat taistelutkin voi välttää pienellä lahjoituksella.

Biomodeja, kuten muutakaan tavaraa ei kuitenkaan löydy ihan joka nurkasta. Etenkin alussa biomodeja on todella harvassa, ja niiden käyttö on hankalaa. Alex pystyy kantamaan mukanaan vain rajoitetun määrän tavaraa, ja aseita kannattaa käyttää erittäin harkitusti. Pelin edetessä erikoiskyvyt alkavat hahmottua, ja pelaaminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. Jos tehtävät vaikuttavat ylettömän vaikeilta, johtuu se yleensä siitä, että on yrittänyt suorittaa ne liian suoraviivaisesti.

Kentät ovat hyvin suunniteltuja, ja yleensä samalle alueelle löytyy useampi reitti. Esimerkiksi huoneistoihin voi murtautua etuovesta aseet paukkuen tai hiipiä takaovesta. Salareittejä ei ole piilotettu mahdottomiin paikkoihin, joten niiden etsiminen on mielekästä. Niitä ei ole pakko käyttää, vaan yleensä on ihan pelaajasta kiinni, millainen tyyli soveltuu parhaiten.

Graafisesti peli on ikävä kyllä tylsännäköinen. Kentät ovat ahtaita, eikä tunnelmaa synny. Avoin tila puuttuu, eikä kaupungista toiseen liikuttaessa ole edes välianimaatioita. Pienten kenttien väliset latausajat ovat jokseenkin pitkiä. Pelin luonteesta johtuen tulee usein palattua edelliseen tallennukseen, mutta pitkät latausajat tekevät tästä turhauttavaa.

Kontrollit toimivat erittäin hyvin. Etenkin valikot ovat hyvin suunniteltuja. Biomodit, aseet ja tehtävät ovat yhden napinpainalluksen takana. Tämä mahdollistaa biomodien ja aseiden vaihdon kesken kiivaidenkin taisteluiden. Eri aseiden ikonit ovat kylläkin tuhruisia. Sama ongelma esiintyy pelikentissä. Esineet näyttävät pimeissä huoneissa kaikki samanlaisilta, ja ne menevät sekaisin helposti.

Pienistä vioistaan huolimatta Deus Ex: Invisible War on rautainen tieteisseikkailu. Vaikka grafiikkapuoli latistaakin tunnelmaa, pitävät erinomainen tarina ja hyvät ääninäyttelyt pelimaailman hengissä. Kiinnostus uudelleen pelaamiseen on taattu monipuolisen henkilönkehityksen ja tehtävien vapauden ansiosta.

Tero Taipale