UUSIMMAT

Driv3r (Xbox)

29.06.2004 00:00 | Muropaketin toimitus

Nyt se on täällä, kauan odotettu Driver-pelisarjan kolmas osa. Tämä uutuus tullaan muistamaan kovista ennakko-odotuksista ja elokuvamaisesta toteutuksesta, mutta monien kardinaalimokien takia Driv3r jättää miettimään, että tätäkö me olemme tosiaan odottaneet?

Pelin päähenkilönä nähdään jälleen FBI-agentti Tanner, joka tällä kertaa pyrkii selvittämään eksoottisten autovarkauksien sarjaa. Juonta pusketaan eteenpäin ihan näppärien CG-pätkien avulla ja tietty elokuvamaisuus on jatkuvasti läsnä. Sääli vain, että alkuhuuma katoaa nopeasti. Peli on ihan kohtalaisen näköinen, kaupunki on iso, autot hajoavat näyttävästi ja näin pois päin, mutta näppärän ulkokuoren alta paljastuu karu totuus. Driv3rin pelilliset ansiot ovat B-luokkaa.

Kampanja on jaettu useisiin pieniin tehtäviin, joiden välillä näytetään välipätkä. Tämä katkonaisuus on häiritsevää, muttei läheskään niin fataalia kuin ne hetket, jolloin päähenkilömme hyppää pois autostaan. Jaloitteluosuudet olisi voinut suosiolla jättää suunnittelupöydälle, sillä räiskiminen ja juoksentelu on nätisti sanottuna kankeaa. Reflections kyllä tietää miten tehdään hyviä kaahailupelejä, sen myös Driv3r osoittaa, mutta miksi tähän piti tunkea kaikkea ylimääräistä roskaa?

Myös vaikeustaso on viritetty rasittavaksi. Yksikin törmäys pilaa usein tehtävän ja kävelyosuuksien kankeat kontrollit pitävät huolen siitä, että verisuoni uhkaa katketa. Lisäksi voidaan kysyä miksi hitossa pelin kaupungit ovat näin laajoja, kun niitä ei hyödynnetä juuri yhtään pelin aikana?

Alkuperäinen Driver sisälsi aikanaan pelkkää kaahailua ja kaahailupelinä myös tämä uutuus toimisi hyvin. Uudet lisukkeet kuitenkin tuhoavat kokonaisuuden ja hermoja raastava vaikeustaso ei ainakaan nosta viihdearvoa. Bugisuus ja huonot kävelykontrollit ovat viimeiset naulat Driv3rin arkkuun. Minipelit ja muut pienet bonukset eivät Driv3riä pelasta. Kyseessä on todennäköisesti vuoden suurin floppi.

— Mikko Matilainen