Echelon -ennakko (PC)

eDomen esikatselussa Buka Entertainmentin Echelon.

Venäläinen Buka Entertainment nousee vauhdilla kohti pelikehittäjien raskasta keskisarjaa. Aikoinaan Rage of Mages ja Vangers-peleillään huomiota kerännyt Buka on sittemmin työskennellyt ahkerasti, ja noussut ylöspäin evoluution tikkailla. Nyt Bukalaiset ovat viimeistelemässä tuoreinta peliään, jonka lehdistön ennakkoversioon eDome tutustui.

Echelon on useamman vuosisadan päähän sijoittuva futuristisen lentelyräiskinnän ja simulaattorin risteymä. Pelaaja toimii Galaktisen Federaation hävittäjäpilottina, tehtävänään puolustaa kapinallisten hyökkäyksen alla olevaa planeettaa. Kapinallisilla on hallussaan muukalaisteknologiaa, jolla he toivovat saavuttavansa yliotteen Federaation joukoista ja voivansa näin valloittaa lähiplaneetat.

Uskottavaa lentoräiskintää

Echelon onnistui tekemään pienen testailun jälkeen varsin hyvän vaikutuksen. Vaikka peli onkin painotukseltaan kevyempi lentely on siinä myös yllättävän hyvä annos todentuntuisen lentämisen makua. Tosin ei tietenkään nykypäivän simulaattorien tapaan, pelin lentokoneet kun ovat erikoisia joka kulmalle tyrkättyjen suihkumoottoreiden varassa kelluvia teknohärveleitä. Koneiden ohjauksesta tuleekin ensin mieleen lähinnä ilmatyynyn varassa kelluva ufo, mutta järjestelmän logiikan löydettyään tuntuu lentotyyli täysin luonnolliselta. Hyväksymistä edesauttaa myös fiksu fysiikka, jonka ansiosta – vaikka tulevaisuuden ihmevehkeillä lennetäänkin – lentäminen on silti uskottavaa.

Vanha kunnon realistinen fysiikkamallinnus auttaa aina paljon pelin uskottavuuteen. Vaikka varsinainen ohjausjärjestelmä muistuttaakin lähinnä X-Wingien kontrollointia on itse lentomalli paikallaan. Vaikka koneen voikin kiepauttaa, mallista riippuen, nopeastikin ympäri kesken lennon pitää moottoreiden jyristä aikansa ennen kuin ne alkavat vaikuttamaan koneen suuntaan tai nopeuteen. Inertia on siis vahvasti mukana. Niinpä etenkin matalalla suurilla nopeuksilla lennettäessä on aina muistettava varoa maata, koska liian myöhään tai alhaalla suoritettu manööveri saattaa hyvinkin jatkua mullan alle.

Myös eri koneet käyttäytyvät selvästi eri tavoin. Kaikkiaan lennettävänä on 14 erilaista lentokonetta, kevyestä yhden miehen tiedusteluhävittäjästä useamman pilotin ohjastamiin raskaisiin monimoottorisiin rynnäkkökoneisiin. Täyteen lastattua raskasta juggernauttia saakin kääntää hiki hatussa, ja viholliskoneiden ilmestyessä paikalle on luvassa lähinnä tiiraamista takamonitorista kun nämä jyskyttävät omaa konetta pirstaleiksi, ellei ehdi karata paikalta tai huutaa siipimiehiä apuun.

Aseistuspuolella käytettävissä on hyvä valikoima erilaista kalustoa ilma- ja maamaaleja vastaan. Valinnanvaraa riittää tiheästi nakuttavista konetykeistä energia-aseisiin ja hakupäällä varustettuihin/tyhmiin ohjuksiin. Aseilla on vaihteleva määrä ammuksia (tai loppumaton jos lasereista puhutaan) sekä erilaiset kantomatkat, ja niitä voi pultata koneeseensa vapaasti käytettävissä oleviin asepaikkoihin. Tehtäviä voi näinollen suorittaa melko lailla oman halunsa mukaan ja kokeilla eri vaihtoehtoja, jos homma ei meinaa ottaa sujuakseen. Painotus näyttäisi kuitenkin olevan useimmiten ilmataistelussa viholliskoneiden kanssa.

Koska mistään raskaasta simulaattorista ei kuitenkaan ole kyse ei pelaaminen vaadi sen kummempaa kalustoa. Näppäinohjaustakin tuetaan ja hiirelläkin lentely sujui hyvin. Lentäminen sujuu siltikin parhaiten edes jonkinlaisella joystickillä, ja aina parempi jos kaasuratti tai polkimet löytyvät. Kontrollit ovat täysin säädettävät, herkkyydestä yksittäisiin näppäimiinkin. Vaikka kaikkineen toimintoja riittääkin useampi kymmenen pystyy peliä pääpiirteittäin hallitsemaan ohjaimen ja muutaman tärkeimmän näppäimen avulla. Näin vaikeusaste ei nouse millään kohdalla liialliseksi keskivertopelaajallekaan.

Kaksi kampanjaa, paljon tehtävää

Lopullisessa pelissä tulee olemaan kaksi kampanjaa, kummassakin noin 30 tehtävää. Tehtäviä kuvataan epälineaarisiksi, mutta ainakaan testatun esiversion perusteella niiden toiminnasta on mahdoton sanoa mitään.

Täytyy siis tyytyä kehittäjän vähäiseen infopakettiin: ”tehtävät tapahtuvat vaihtelevissa sääolosuhteissa ja eri vuorokaudenaikoihin. Pelaajan toimenpiteet vaikuttavat oman uran ohella myös koko sodan kulkuun.”

Esiversiosta päätellen luvassa vaikuttaisi olevan monenlaista lentäjän perusjopia: saattamista, hyökkäilyjä ja puolustamista. Valtavankokoista taistelualuetta (jonka läpilentämiseen väitetään kuluvan kahdeksan tuntia tosiaikaa pelin nopeimmallakin lentokoneella) täyttävät monenlaiset laitteet, erilaisista hävittäjistä, lentokoneista ja helikoptereista rahtialuksiin ja hanakasti ampuviin maayksiköihin. Kokeillun mukaan pelin tehtävät vaikuttivat asiallisesti suunnitelluilta. Tosin niiden skriptaus tuntui ikävän vahvalta. Jää nähtäväksi kuinka lopullinen versio hoitaa samanlaisena toistuvien tehtävien linkityksen dynaamiseksi väitettyyn kampanjaan.

Grafiikka miehen tiellä pitää

Pelin visuaalinen anti osoittautui todella vaikuttavaksi, joskin esiversio ei ollut vielä kaikissa suhteissa viimeistelty. Erityisesti matalalento vuoristomaastossa oli henkeäsalpaava kokemus, kun tähän vielä yhdisti koneiden todenmukaisen lentomallin. Jännitystä piisasi sauvasta vedettäessä, ”oikene oikene NOUSE lotja, PUMM, mission failed”. Peli hyödyntää uusien näytönohjainten ominaisuuksia melkoisella antaumuksella. Graafiset kikkailut ja efektit sivuuttaen täytyy ehdottomasti mainita, että suurimman vaikutuksen ainakin allekirjoittaneeseen teki aluksen moottoreiden matalalennossa maaperästä nostattamat pölypilvet.

Kannattaa mainita myös moottorien toimintaa kuvaavat efektit, sekä kuinka ohjaussuuttimet syttyvät ja sammuvat sitä mukaa miten pelaaja ohjaimiaan käyttelee. Vauriomallinnus oli tässä versiossa vielä olematonta, mutta vähän rysäytellessä koneista lähti irti paloja jos toisiakin – mikä vaikutti myös lento-ominaisuuksiin.

Scifiä, räiskettä ja simulaattoria samassa paketissa

Echelon vaikuttaa esiversionsakin perusteella lupaavalle scifi-simulaattorin, räiskinnän ja lentosimulaattorin yhdistelmältä. Tekijät ovat saaneet ainekset hyvin kasaan, ja ennen kaikkea ne näyttäisivät olevan toisiinsa nähden tasapainossa.

Koska myös pelattavuus ja tekniikka vaikuttavat olevan kohdallaan voi olla, että Bukalaiset ovat luoneen potentiaalisen voittajan. Jos pelikansa vain jaksaa luoda sille huomiotaan tänä hypettämisen aikakautena. Lopullisessa pelissä pitäisi olla pelattavaa pitkäksi aikaa kahden kampanjan, tehtävien suuren määrän, dynaamisuuden ja mukana tulevan tehtäväeditorin ansiosta.

Muita tietoja Bukan mukaan:

* 14 lentotokonetyyppiä, 16 erilaista asetta.
* Yli 200 erilaista sotilasajokkia ja rakennusta.
* Valtava pelimaailma.
* Realistinen ja detaljoitu 3D-grafiikka. Pelaajan ohjaamissa lentokoneissa 1000-2000 polygonia, joissakin maasto-objekteissa jopa 20 000 polygonia.
* Dynaamiset varjo- ja valaistusefektit.
* Todellinen lentofysiikka ja reaaliaikainen vauriomallinnus.
* Moninpeli lähiverkossa ja modeemilla enintään 16 pelaajalle.

Laitevaatimukset:

Perusvaatimus: PII266, 64 Mt, 650 Mt kiintolevy, 3D-kiihdytin, 8xCD
Laitesuositus: PII 450, 128 Mt, 750 Mt kiintolevy, 3D-kiihdytin, 32xCD