Girl Fight (PS3, Xbox 360)

20.11.2013 14:00 Muropaketin toimitus

Tekijä: Kung Fu Factory
Julkaisija: Majesco Entertainment, Microprose
Testattu: Xbox 360
Saatavilla: PlayStation 3, Xbox 360
Pelaajia: 1,2 (samalla konsolilla ja internetissä)
Muuta: Ladattava peli. Hinta 9,49 €
Pelin kotisivu: Girl Figth
Arvostelija: Elisa Wiik

Scifiä ja seksikkäitä naisia vetämässä toisiaan turpaan? Kuulostaa viihdyttävältä! Pahat aavistukset heräsivät kuitenkin jo ennen pelin käynnistystä, sillä jo logossa keimailee naisen siluetti rintaliiviensä nauhoja venyttelemässä. Ei näytä lupaavalta.

Salainen organisaatio nimeltä Foundation on kaapannut seitsemän naista tutkimuslaitokseensa, jossa heille tehdään pahaenteisiä kokeita. Foundation epäilee, että erikoisia kykyjä omaavien naisten erikoisten taitojen taustalla ovat psyykkiset kyvyt. Organisaatio suunnittelee myös naisten värväämistä, kunhan kokeita on tehty tarpeeksi. Foundationin kehittämällä naispuolisella tekoälyllä, Chromella, on kuitenkin omat salaiset suunnitelmansa. Niiden toteuttaminen vaatii kuitenkin sitä kaikken tärkeimmän kysymyksen ratkaisua: kuka naisista on paras taistelija? Vastausta etsitään Chromen ikiomalla leikkikentällä, virtuaalitodellisuudessa.

Arcade -tilan alussa pelaaja voi valita vain yhden hahmon, Warchild -nimisen sotilaan. Kun pelaaja on voittanut ensimmäisen turnauksensa, avautuu seuraava hahmo pelattavaksi. Turnauksen kahdeksas ja yhdeksäs vastustaja on aina Chrome, joka kuiskii naisten korviin sulosanoja pakenemisesta. Jokaisen taistelun alussa Chrome paljastaa tietävänsä jotain kyseisestä hahmosta ja lopulta lupaa vapauttaa naisen todelliseen maailmaan tutkimuslaitoksessa opittujen kykyjen kera. Mutta mikä on Chromen motiivi? Onko tekoälyllä puhtaita jauhoja pussissaan? Tämä selviää vasta siinä vaiheessa, kun pelaaja saa hänet ohjattavakseen.

Scifi-idis

Turnauksen eri taistelut tapahtuvat scifi-henkisissä ympäristöissä, joita ei valitettavasti hyödynetä ollenkaan, ne ovat vain nättejä taustoja. Peliin olisi tullut huomattavasti enemmän vaihtelua ja kiinnostavuutta, jos ympäristö olisi ollut interaktiivinen. Eräässä kentässä huomioni varastivat taustalla tallustelevat mechat. Voi pojat kun niillä olisi päässyt mätkimään!

Pelaaja voi ostaa kauppapaikasta hahmoille taustatarinoita. Tämä tapahtuu pistevaluutalla, jota tienataan pelaamalla. Jokaisesta hahmosta on kuusi dokumenttia, jotka syventävät sekä hahmoa että pelin taustatarinaa. Tämä on ideana mielenkiintoinen. Hahmot ovat taustoiltaan hyvinkin erilaisia. He ovat sotilaita, salamurhaajia, insinöörejä ja johtajia. Jokainen on omalla alallaan erinomainen ja erikoislaatuinen.

Toteutustapa tarinoissa on kuitenkin äärimmäisen tylsä. Ne ovat poliisiraportteja, lääkäreiden ja psykologien lausuntoja sekä tutkimuspäiväkirjoja. Osaan on laitettu mustia palkkeja salaamaan yksityiskohtia mikä tekee lukemisesta hankalaa. Vaikka olin kiinnostunut taustatarinoista, en vain jaksanut lukea niitä kaikkia läpi. Jos tarinat olisi toteutettu äänitiedostoina ja videopätkinä, olisi tulos ollut paljon parempi.

Tylsää mäiskettä

Kontrollit ovat yksinkertaiset: lyönnille, potkulle, torjunnalle ja heitolle on jokaiselle oma nappinsa. Liikkeisiin saa vaihtelua samaan aikaan suuntaa painamalla. Erikoiskyky aktivoituu liipaisimista, jos siihen tarvittavia pisteitä on tarpeeksi. Erikoiskykyjä ovat erilaiset psyykkiset voimat, joita on alussa tarjolla vain muutama. Jokaisella voimalla on kolme voimakkuustasoa ja niitä pystyy ostamaan turnauksista saatavilla pisteillä. Omat suosikkini olivat terveyspisteitä lisäävä Life Leech ja maanjäristyksen tuottava Seismic Fist.

Näin aloittelevalle tappelupelien pelaajalle yksinkertaisuus oli aluksi hyvä asia, taistelu oli helppo oppia ja hallita. Huomasin kehittyväni tasaiseen tahtiin, mutta tappeleminen muuttui nopeasti itseään toistavaksi. Normaalilla vaikeustasolla pelatessa vastustajat olivat liiankin helppoja, vain Chrome antoi kunnolla haastetta.

Tissit tiskiin

Hahmosuunnittelu on aivan kamalaa. Jokaisella naisella on yllään hyvin paljastavat asut, jotka eivät jätä juuri mitään mielikuvituksen varaan. Seksikäs pukeutuminen ja tissit ovat iloisia asioita, mutta tässä mennään jo naurettavuuden puolelle. Pomppivat tissit vievät huomiota taistelusta ja pikkupöksyjäkin vilkkuu vähän väliä hahmojen kaatuessa. Pelaaminen tuntui kuin tirkistelyltä. Ihan sama vaikka hahmot ovatkin paperilla vahvoja ja pystyviä naisia. Pelitilassa heidät on typistetty tisseiksi ja perseiksi, esineellistetty.

Muutenkin hahmot on veistetty aivan samasta puusta. Kaikki rinnat ovat samankokoisia, vartalotyypit samanlaisia. Jopa kasvot ovat yhtä kauniita ja unohdettavia. Vaihtelua tulee ainoastaan hiustyyleistä, ihonväristä ja niukoista asuista. Positiivista sentään on ihonvärin lievä vaihtelu, ihan kaikki eivät ole valkoihoisia. Tämänkin ilon peli tosin pilaa taisteluiden lopussa. Kun turnaus on ohi, ruudulle ilmestyy osa naisen kasvoja. Hahmosta riippumatta naisen silmä on aina sininen ja ihonväri hyvin vaalea.

Pelaaja saa turnauksen voitosta palkinnoksi ruudulleen pin-up -kuvan, jossa hahmon niukat vaatteet on riisuttu minimiin. Osa on toteutettu hyvällä maulla, osa vähemmällä. Ja jos häviät? Ei haittaa. Tappion kärsinyttäkin pelaajaa hemmotellaan seksikkäällä kuvalla, joka on erilainen kuin voitosta saatava. Jos ne eivät riitä, niitä voi ostaa lisää kauppapaikalta. Seksikkäiden poseerausten sijaan pelaajaa kuitenkin kannattaisi palkita enemmänkin hahmojen tarinapaloilla, sillä nyt suuri osa peliin sijoitetusta tarinasta jää piiloon paljaan pinnan taakse.

Pahat aavistukseni osuivat oikeaan, Girl Fight ei ole mikään peliteollisuuden helmi. Siitä on vaikea sanoa mitään positiivista eikä se ole edes viihdyttävästi huono. Kokonaisuutena Girl Fight jättää mitäänsanomattoman olon. Sen tylsää taistelua ja tirkistelyä ei jaksa viikonloppua pidempään.

Lisää upeita pelivideoita (e)Domen videokanavalta osoitteesta https://www.youtube.com/user/wwweDomenet