Jak II: Renegade (PS2)
Viime vuonna kauppoihin tullut Naugty Dogin Jak & Daxter oli loistava tasohyppely. Se tiputti pelaajalta silmät päästä hienolla grafiikallaan, hahmojen animaatiot olivat upeita ja kaiken lisäksi valtavalla pelialueella pystyi liikkumaan ilman lataustaukoja. Pelin jatko-osaa on luonnollisesti odotettu hartaasti. Ensimmäisten peliminuuttien aikana Jak II näyttää hyvin samalta kuin edeltäjänsä.
Tämä on kuitenkin täyttä harhaa. Pelin tapahtumien keskipisteenä on kaupunki nimeltä Haven City, joka yllättää synkkyydellään. Kaupungin asukkaat ovat kireitä, kyynisiä ja hymy leviää harvoin kenenkään kasvoille. Urbaania ahdistusta siis ja herttaiset hahmot ovat vähissä. Löytyy uskomattoman lihavia rikollispomoja, vihaisesti mulkoilevia vastarintaliikkeen edustajia ja höperöitä tiedemiehiä. Viholliset, varsinkin metallipäät, ovat ilkeän näköisiä kiiluvine silmineen. Vaikkei ihan film noir -hengessä liikuta, niin edellispelin pienimpiä ystäviä voi paikka jo pelottaa. Ikäraja on jatko-osassa hilattu ylöspäin ja näinpä aina uskomattoman hauskoja letkautuksia heittelevä Daxter innostuu jopa juopottelemaan pelin yhdessä kohtauksessa.
Entä se tarina? En viitsi hirveästi paljastaa, mutta peli alussa Jak, Daxter, Samos ja Keira joutuvat tulevaisuuteen. Jak joutuu ilkeän paronin kokeisiin pariksi vuodeksi, jolloin häneen pumpataan suuret määrät dark ecoa. Jep, eli taas tämä mömmö on kuvioissa mukana. Daxter vapauttaa Jakin paroni Praxisin ”hoidosta” ja tässä vaiheessa peli niin sanotusti alkaa. Dark eco on tehnyt Jakille toisen persoonan, joka ei ole niin miellyttävä, mutta sen avulla Jak saa lisäpotkua voimiinsa ja uusilla liikkeillä lahjotaan pelin edetessä. Kokonaisuutena tarina on erittäin mielenkiintoinen ja yllättäväkin. Se kerrotaan erittäin ansiokkaan ääninäyttelyn saattelemana ja kerrankin ei tee mieli skipata mitään välidemoa. Tarinan lisäksi Jak II eroaa muutenkin muista tasopompinnoista, sillä se sulattaa monien eri genrejen elementtejä samaan peliin.
Jak 2 on saanut vaikutteita, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, GTA-sarjasta. Aivan kuten siinä, sankarimme varastavat ajoneuvoja käyttöönsä ja suorittavat saamantyyppisiä tehtäviä. Puhdista joku paikka pahiksista, kerää rahapusseja, tuhoa jotkut paikat ja niin edelleen. Asearsenaalista löytyy niin lyhyemmän kuin pidemmänkin kantomatkan asetta. Löytyy laser-tähtäintä ja muuta herkkua. Taitojaan voi harjoitella kätevästi ampumaradalla. Pelin sisältö ei ole yhtä arveluttavaa kuin GTA:ssa ja ajoneuvoilla ajaminen ei ole hauskaa. Liitävien ajoneuvojen fysiikat saavat tiukoissa kaahailutehtävissä pelaajan hakkaamaan päätään TV-ruutuun. Ahtailla, väen ja ajoneuvojen täyttämillä kaduilla viranomaiset perässä, nappi laudassa kaahaaminen tuntuu välillä arpapeliltä.
Reitin opetteleminen useiden yrityskertojen aikana tuo lopulta onnistumisen avaimet ja GTA-tyyppinen karttasysteemi (pieni kartta ruudun laidassa, jossa paikat on näytetty symbolein) jeesaa hyvin. Liitävät alukset eroavat myös ominaisuuksiltaan varsin vähän toisistaan.
Ainoa todellinen hupi, minkä näistä härveleistä irti saa on hyppääminen vauhdissa viereiseen alukseen. Leijuva lauta on sentään varsin veikeä. Vaikka Tony Hawk-pelattavuudesta ei voi puhua, pääsee sillä grindaamaan ja tekemään paria temppua. Kaupungin vaisu äänimaailma saa myös pieniä nuhteita.
Tästä huolimatta Jak II on mainio paketti ja vangitsee pelaajan takuuvarmasti pelin ääreen. Mielenkiintoinen tarina kerrotaan hyvien ääninäyttelijöiden toimesta ja itse kaupunki ympäristöineen on todella mielenkiintoisen näköinen. Pelaaja hämmästyy yhä uudestaan ja uudestaan, kun silmien eteen tuodaan mitä mielenkiintoisimpia paikkoja. Tasosuunnittelussa ei todellakaan voi puhua monotonisuudesta ja näin pelaaja ei pääse missään vaiheessa kyllästymään. Vaikka kaikkien pelityyppien sulattaminen samaan pakettiin ei ole sujunut saumattomasti, on kyseessä erinomainen peli, joka sopii myös vanhemmalle pelaajakunnalle. Tätä peliä ei kannata jättää kaupan hyllyille makaamaan, sillä kyseessä on kaikkea muuta kuin tylsä jatko-osa.
