Uusimmat

Megaman X7 (PS2)

30.04.2004 00:00 Muropaketin toimitus

Aikoinaan Super Nintendolla alkunsa saanut Megaman X sarja on edennyt jo seitsemänteen osaan. Sininen oikeuden palvelija Megaman on yhä kehissä ja samoin hänen punainen kumppaninsa Zero. Suurimpia muutoksia pelisarjan viimeisin on kokenut visuaalisella puolella että hiotummassa pelattavuudessa. Lisäksi mukaan on tuotu täysin uusi hahmo nimeltä Axl.

Megaman sarjalle, kovin tyypilliseen, tuttuun tapaan maailmaa uhkaa taas suurempi paha. Tällä kertaa Megamania ja Zeroa työllistää terroristi joukko nimeltä Red – Alert. Aikaisemmin Red – Alert joukkoon kuulunut Axl jättää moraalisyistä vanhan tiiminsä ja päätyy liittymään Megamanin ja kumppaneiden puolelle jakamaan oikeutta.

Sarjalle uutuutena Megaman X7 vie pelattavuuden kolmanteen ulottuvuuteen jo PsOne:lla nähdyn Megaman Legends:in tavoin. Täysin vapaata liikkumista peli ei kuitenkaan tarjoa, vaan tutut 2D osiot ovat yhä mukana. Vaikeustasoa on nostettu huomattavasti, mikä näkyy varsinkin kenttien loppupäissä käytävissä pomotaisteluissa. Korkeaa vaikeustasoa kuitenkin kompensoi mahdollisuus liikkua kahden hahmon tiimeissä. Tämä on välttämätöntä, sillä pelin edetessä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa tarvitaan eri hahmojen erikoiskykyjä.

Pelin englannin kielinen ääninäytteleminen ansaitsee kyllä erikoismaininnan, sillä se kuulostaa aivan kauhealta. Amatöörimäinen näytteleminen ei istu hahmojen suuhun, eikä varsinkaan tee kunniaa itse pelisarjalle. Onneksi mokoman riesan saa vaihdettua japanilaiseen vastikkeeseen, mikä tekee pelaamisesta ja juonen seurannasta kaikin puolin nautittavampaa.

Valitettavasti kokonaisuutta jää vaivaamaan puolitiehen jäänyt kamerasysteemi, joka ei aina osaa päättää mistä suunnasta hahmoa tulisi seurata sekä silloin tällöin iskevät ruudunpäivitys ongelmat. Kaikilta muilta osin Megaman X7 on Megaman saagalle uskollinen jatko – osa, jonka sarjan fanit luonnollisesti haluavat kokoelmiinsa mutta muiden on parasta suhtautua peliin varauksella, sillä markkinoilta löytyy kyllä parempiakin toimintaseikkailuja.

– Tuomas Oja