Uusimmat

Onimusha 3 (PS2)

24.07.2004 00:00 Muropaketin toimitus

1500-luvun lopun Japanissa asuvan samurai Samanosuken taistelu Genma-demoneja vastaan on lähestymässä loppuaan. Onimusha 3:n on puhuttu olevan pelisarjan viimeinen osa, mutta mistäs sitä koskaan tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyvin menestyneen ja rahaa tuottavan pelisarjan lopettaminen sen kulta-aikana voi osoittautua vaikeaksi. Tuskinpa pelin tuottaneella Capcomillakaan hirveästi ylimääräistä rahaa on. Toisaalta on hyvä tietää milloin paketti pistetään kasaan ja siirretään katse uusien pelien kehittämiseen. Sen enempää pelisarjan tulevaisuudella spekuloimatta voi todeta, että Onimusha 3 on sellainen peli, jonka jälkeen Onimushat tullaan muistamaan pelimaailman historiassa pyhänä kolminaisuutena, joka kiehtoi pelaajia ensi hetkistä katkeraan loppuun.

Varsinainen peli koostuu edelleen demonien paloittelusta ja pääpahiksena toimii jälleen demonikuningas Nobunaga kätyreineen. Vaikka peruspalikat pysyvät ennallaan, tuo Onimusha 3 mukanaan myös paljon uutta. Samanosuke Akechin rinnalle taisteluun demoneja vastaan liittyy näyttelijä Jean Renon (mm. Gozilla ja Ronin) olemuksen omaava ranskalainen poliisi Jacques Blanc, joka viettää verraten rauhallista elämää vuoden 2004 Pariisissa. Koska Samanosuke elää vuoden 1582 Japanissa, tarvitaan tähän väliin jotain, jolla hahmojen tiet saadaan kohtaamaan. Se jokin on aikakone.

Kieltämättä komean intron ja pienen alkuhässäköinnin jälkeen selviää, että demonimaailman ykköstiedemies Guildenstern on rakentanut aikakoneen, jonka avulla demonit pyrkivät valtaamaan maailman. Ensimmäinen hyökkäys tehdään 2000-luvun Ranskaan, jossa paikalliset poliisit ja armeija ottavat demoneilta pataan 6-0. Jälleen taistellaan vähän ja sen jälkeen Samanosuke ja Jacques ovatkin jo vaihtaneet paikkojaan ajassa ja paikassa. Kumpikaan ei uhraa montaa ajatusta sille mitä tapahtui, ja miten selvitä tässä oudossa ympäristössä, vaan demonien silpominen pitää molemmat miehet kiireisinä. Vaikka vähän väliä puhutaan siitä miten miehet pääsevät takaisin omaan aikaansa, on kyse loppupeleissä hyvän ja pahan välisestä taistelusta.

Aikamatkailun lisääminen Onimushan kaltaiseen pelisarjaan tuntuu kieltämättä varsin kammottavalta idealta, jonka pitäisi olla tuhoon tuomittu. Alussa koko konsepti tuntuukin oudolta, mutta onneksi tarina ei revittele liikaa sillä, että päähenkilöt ovat joutuneet heille outoihin ympäristöihin. Nykytilanne yksinkertaisesti hyväksytään faktana ja jatkuva toiminta jättää tarinan epäkohdat vähälle huomiolle. Myöskään pelillisiä ominaisuuksia ei ole lähdetty muuttamaan aikamatkailun vuoksi. Samanosuke ei siis nappaa mukaansa kaiken singon ja pistoolin väliltä kattavaa asearsenaalia, eikä muinaiseen japaniinkaan ole ilmestynyt rekkalastillista moderneja tussareita. Sen sijaan Samanosuke pitäytyy tutuissa miekoissaan ja Jacques rankaisee demoneja erilaisten ruoskien avulla.

Vaikka sankarimme ovat kaukana toisistaan, on heidän välillään pientä yhteistyötä. Silloin tällöin molemmat nähdään jopa samassa kuvassa taistelemassa demoneja vastaan, mutta pääosa yhteistyöstä hoituu Ako-keijun avustuksella. Ako pystyy nimittäin kulkemaan ajan ja paikan halki yhtä nopeasti kuin PS2 lataa uudet ympäristöt ruudulle. Keiju voi myös kuskata tavaraa hahmolta toiselle. Tätä elementtiä käytetäänkin hyväksi ongelmaratkaisussa, joka ei tosin kovin suurta aivokapasiteettia vaadi. Yleisimmillään nämä kahden hahmon väliset puzzlet toimivat periaatteella, jossa hahmo 1 hakee tavaran ja siirtää sen Akon avulla toiselle päästäen tämän etenemään. Sankarin vaihto lennossa ei onnistu, vaan siihen tarvitaan joko erityinen aikaportaali tai juonenmukainen vaihto toiseen hahmoon.

Se mikä erottaa Onimusha 3:n ja sen edeltäjät muista markkinoilla olevista hack’n’slash-peleistä on rautainen pelattavuus. Hahmot tottelevat kontrolleja juuri niin kuin pitääkin ja vihollisten paloittelu on ennen kaikkea hauskaa. Vaikka koko toiminta koostuu pääosin yhden hyökkäysnapin hakkaamisesta, ei yksitoikkoisuus pääse yllättämään. Tästä pitää huolen hahmojen aseet ja jonkinmoisen tekoälyn omaavat, oikeasti äkäisen näköiset viholliset. Pelkkä silmitön huitominen ei siis aina riitä, vaan vihollisten heikkouksia on osattava hyödyntää. Kun samassa rytäkässä on sitten useita erilaisia demoneja, saattaa kokenutkin pelaaja olla lievissä vaikeuksissa, vaikkei pelin vaikeustaso järin korkea olekaan. Suurimman vaikeuden tuottavat välipomot, jotka tekevät ja kestävät paljon enemmän vahinkoa kuin tavalliset rivimiehet.

Eteenkin välipomoja vastaan taistelussa onkin syytä miettiä mitä tekee, eikä erilaisten strategioiden käyttö normaaleja vihollisia vastaan taisteltaessa ole huono idea. Samanosuken kakkosaseena toimiva jousipyssy on hyvä apuväline ja magiat sekä muut erikoishyökkäykset kannattaa ehkä säästää niihin kaikkein pahimpiin tilanteisiin. Torjuntanappiakin on syytä käyttää, muuten henki lähtee liian halvalla. Myös jatkuvasti pelaajan mukana piipertävä Akio tuo mukanaan oman pienen erikoisuutensa. Hahmon voi nimittäin varustaa puvuilla, jotka tuovat pääpelihahmolle erilaisia bonuksia.

Pelisarjan edellisistä osista tuttuun tapaan viholliset jättävät jälkeensä sieluja, jotka voi imuroida talteen. Sielut tuovat mukanaan mm. lisäenergiaa, lisää taikavoimia tai eräänlaista kokemusta, jonka avulla voi päivittää aseita ja varusteita.

Onimusha 3:n myötä myös valmiiksi piirretyt taustat ovat vain muisto – nyt koko maailma on kolmiulotteinen. Kamerat ovat kuitenkin edelleen paikalleen pultattuja. Ne osaavat seurata hahmoa jonkin verran, mutta täysin ongelmatonta pelaaminen ei tältä osin ole. Silloin tällöin kamerakulmien vaihtelut sekoittavat matkantekoa ja huono kamerakulma voi pahimmillaan jättää koko pelihahmon vihollislauman taakse. Toinen tekninen murhe on pelin pätkiminen. Isot vihollismassat eivät välttämättä vedä PS2:sta polvilleen, mutta taikojen kaltaiset erikoisefektit voivat laskea ruudunpäivityksen dianäytöksen tasolle.

Tähän on hyvä lopettaa
Onimusha 3 ei muuta edellisten osien peruspilareita niin paljon, kuin ennakkotietojen perusteella olisi voinut olettaa. 3D-maailmasta ja aikamatkailusta huolimatta taustalta huokuu edelleen se tuttu ja turvallinen Onimusha, johon monet pelaajat ihastuivat. Paketti pysyy kasassa seikkailun alusta loppuun, eivätkä juonen pienet epäloogisuudet häiritse pelikokemusta. Onimusha on saanut arvoisensa päätöksen.

— Mikko Matilainen