Persona 3 FES (PS2)
PlayStation 2 on japanilaisten roolipelien luvattu konsoli. Sille ilmestyi niitä luultavasti enemmän kuin pelihistorian muille alustoille yhteensä. Tähän monituiseen legioonaan mahtui niin hyviä kuin huonojakin pelejä, mutta valtaosa niistä oli geneeristä fantasiahuttua.
Mikäs siis sen ilahduttavampaa kuin peli, joka rikkoo täysin muotit ja lähtee aivan uusille ja uskaliaille radoille. Miltä kuulostaisi vaikkapa kyseisen pelin entisestään paranneltu versio, joka korjaa alkuperäisen ongelmat ja tarjoilee täysimittaisen pelin pituisen lisäseikkailun?
Hämärästi nimetty Persona 3 FES ei ole niinkään alkuperäinen peli, vaan pikemminkin remix-versio maailmalla suurta suosiota saavuttaneesta Persona 3 –roolipelistä. Aihepiiriltään peli on kuin sitä parempaa animea, tuoden tyyliltään mieleen vaikkapa mainion Hellsingin. Siis animen, ei kaupungin.
Saako tästä opintopisteitä?
Pelin keskipisteessä toikkaroi lauma japanilaisteinejä, jotka lajitoveriensa ikiaikaisten perinteiden mukaan pelastavat maailman demonien hyökkäykseltä. Pelastustyyli on kuitenkin mitä omaperäisin. Persona 3 FES yhdistää rohkeasti kaksi pelityyppiä, joita ei olisi välttämättä ihan heti kuvitellut toisiaan täydentäviksi. Sen voi jakaa roisisti kahtia, päivä- ja yöpuoliskoihin.
Päivisin koululaisemme tekevät kouluasioita: he istuvat oppitunneilla, osallistuvat kerhoihin tai vaikka käyvät treffeillä tai pelihallissa. Tämä osio pelistä tuo vahvasti mieleen perinteiset kouluroolipelit, joissa pelaajan valinnat kehittävät hänen hahmonsa ominaisuuksia ja sosiaalisia suhteita. Tällä kertaa tähtäimessä ei kuitenkaan ole pääsy kenenkään pöksyihin, vaan sota demoneita vastaan.
Yöllä teinimme jättävät päivän askareensa taakseen. Personan maailmassa jokainen yö pitää sisällään taianomaisen tunnin, jonka vain harvat ja valitut pystyvät havaitsemaan. Tämä pimeänä tuntina pidetty hetki on täynnä epätoivoista taistelua, kun pakon edessä sotaan joutuneet valitut yrittävät pitää maailmaan tunkevat pimeyden voimat poissa viattomien ihmisten kimpusta.
Täysin halluiselta kuulostava taustatarina kiteytyy tähän: kaupungin keskipisteessä on huisin korkea torni, jonka huipulta sankarimme voivat toivottavasti löytää pelastuksen, tai ainakin vastauksia kysymyksiinsä. Väliin mahtuu kuitenkin kymmeniä kerroksia, jotka ovat täynnä aarteita, salaisuuksia ja pimeyden demoneita. Tämä torni muodostaa pelin toisen puoliskon.
Nethackin jäljillä
Tornia tutkitaan kuin missä tahansa japanilaisessa roolipelissä konsanaan, joskin huomattavasti tusinapelejä tyylikkäämmin ja sujuvammin. Persona- ja Shin Megami Tensei –pelien tyylitelty grafiikka ja avokätiset lainaukset eri maiden kansantaruista tuovat touhuun aivan omanlaistaan tyyliä. Eteerinen tunnelma, outo musiikki ja häiritsevät viholliset luovat mitä mainioimmat puitteet seikkailulle.
Mikäs siinä on seikkaillessa, kun pelattavuuskin toimii mainiosti. Taistelu on vuoropohjaista mallia, mutta pelisarjan tapaan sisältää paljon pieniä tärppejä. Esimerkiksi vihollistensa heikkouksia hyödyntämällä voi ostaa omalle tiimilleen ylimääräisiä vuoroja. Pelaaja ohjaa taistelussa vain omaa päähenkilöään, pystyen vaikuttamaan muiden touhuihin vain antamalla näille ensin ylimalkaisia ohjeita (”puolustaudu”), myöhemmin tarkempiakin käskyjä.
Tiimikaverit taistelevat itse fiksusti ja osaavat etsiä vihollisten heikkouksia ja sitten hyödyntää niitä. Todellisena kuningasideana pelaaja voi halutessaan kytkeä päälle pikataistelun, jolla vastaan tulleen triviaalin vihollisporukan voi piestä hetkessä automaattisesti. Pelimies tosin kiertää moiset mosat kaukaa, sillä kaikki viholliset näkyvät suoraan kartalla pelaajan ohella.
Pelattavuutensa osalta Persona 3 onkin japanilaisten roolipelien kirkkainta kärkeä.
Mutta mitä uutta?
Koska kyse on eräänlaisesta remix-versiosta, FES-painos tuo peliin kaikenlaista uutta ja mukavaa. Uudistuksista merkittävin on pelin loppuun sijoittuva, kokonaan uusi seikkailu. Alkuperäinen peli kun loppui tarpeettoman mystisesti, eikä antanut pelaajille paljon vastauksia. Nyt niitä saa, samaten kuin parikymmentä tuntia uutta pelattavaa.
FES-painos sisältää myös paljon uusia aseita, pukuja ja kutsuttavia demoneita. Niin todellakin, pelihahmomme taistelevat vihollisiaan vastaan kutsumalla esiin sisäisiä demoneitaan. Kirjaimellisesti ja graafisesti, sillä kutsuminen tapahtuu kohottamalla erikoisvalmistettu pistooli ohimolle ja vetämällä liipasinta. Tämäkös sai amerikkalaismoralistit kakkimaan housuihinsa!
Demoneita löytyy joka lähtöön, kuten pelisarjassa yleensäkin. Tällä kertaa niitä ei tosin isketä mukaan maastosta, vaan avataan pelin sosiaalisen koulupuuhastelun avulla. Kun demoni on kerran avattu, sitä voi yrittää risteyttää muiden demonien kanssa. Tulokset voivat yllättää!
Persona 3 FES on mitä mainioin roolipeli. Siitä riittää pelattavaa kymmeniksi ja taas kymmeniksi tunneiksi. Paketti on vieläpä toteutettu niin tyylikkäästi ja niin mainiolla pelattavuudella, että jopa japanilaisia roolipelejä vierastava peliparta jaksoi innostua japanilaisteinien seikkailuista.
FES-painos on vieläpä sen verran mainio, että sen hankkimista uskaltaa suositella pelaajille, jotka omistavat jo alkuperäisen pelin. Mikäli Persona 3 taas jäi kokonaan välistä, kannattaa peli napata ehdottomasti mukaansa.
Tekijä: Atlus
Julkaisija: Koei
Testattu: PlayStation 3
Saatavilla: PlayStation 2
Pelaajia: 1
Pelin kotisivu: http://www.atlus.com/persona3
Miikka Lehtonen
Lisää aiheesta
Shin Megami Tensei: Digital Devil Saga 2 (PS2)
Shin Megami Tensei: Persona 3 (PS2)
Lue myös
Fire Emblem: Shadow Dragon (DS)
Shaun White Snowboarding (PS3, 360)
TT SUPERBIKES Real Road Racing Championship (PS2)
