Uusimmat

The Lord of the Rings: The Return of the King (PS2)

29.11.2003 00:00 Muropaketin toimitus

Tällä hetkellä maailmalla jylläävä Sormusten herra -mania on jälleen nousussa, kun The Lord of the Rings: The Return of the King -elokuva on saapumassa teattereihin vajaan kuukauden kuluttua. Elokuvatrilogiaan pohjautuvien pelien oikeudet itselleen napannut EA takoo tulikuumaa rautaa julkaisemalla elokuvan nimeä kantavan pelin, jossa taistelut Sauronin voimia vastaan jatkuvat.

The Lord of the Rings: The Return of the Kingissä ei suotta käytetä aikaa turhuuksiin, vaan pelaaja heitetään taistelun keskelle suoraan alkuintrosta. Peli pitää sisällään lyhehkön örkkienteurastuskampanjan, päähenkilöinään Gandalf, Aragorn, Legolas, Gimli, Sam ja Frodo, joilla kaikilla pääsee pelaamaan. Mukaan on ahdettu myös pari yllätyshahmoa, jotka saa lukittua pelin edetessä. Päähenkilöt taistelevat tietenkin Sauronin voimia vastaan, ja nyt ovat edessä ne viimeiset koitokset. Trilogia lähestyy siis loppuaan Frodon ja Samin matkatessa kohti Tuomiovuoren uumenia ja muiden sankareiden puolustaessa Keskimaata vihollisen hyökkäyksiltä. Juonen kerronta on toteutettu välinäytöksin, joissa elokuvapätkät ja pelimoottorilla toteutetut klipit yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. On kuitenkin varoitettava, että peli paljastaa etukäteen joitakin elokuvan merkittäviä tapahtumia, joten ns. spoilereita pelkäävien kannattaa ostaa peli vasta elokuvan katsomisen jälkeen.

Jokaisella hahmolla on persoonaansa sopiva taistelutyyli. Kun Gimli on tankkimainen, kaiken tieltään tuhoava tehopakkaus, pienet hobitit luottavat nopeuteensa. Hahmovalinnalla on siis kovasti merkitystä, ja peliin onkin rakennettu eräänlaiset polut, joilta löytyy varta vasten tiettyjä sankareita varten suunniteltuja kenttiä. Tämä on mahdollistanut sen, että esimerkiksi hobitit eivät joudu taistelemaan jatkuvia vihollisvirtoja vastaan, vaan pääsevät hyvällä tuurilla hiippailemaan örkkiarmeijoiden ohi. Hobiteilla pelatessa taisteluiden vältteleminen kannattaa muutenkin, sillä pikkumiehet eivät kestä vahinkoa juuri sen enempää kuin itse aiheuttavat. Hahmot myös kehittyvät pelin aikana. Kokemuspisteillä saa ostettua uusia komboja, enemmän energiaa ja muita pieniä lisukkeita, joiden avulla örkkien lahtaaminen on entistä helpompaa.

Itse pelaaminen on varsin yksinkertaista, mutta aivoja ei silti kannata jättää kovin kauas parkkiin. Vastaan tulee nimittäin muutamia kohtia, joissa joutuu oikeasti miettimään etenemistä. Esimerkiksi luolapeikkojen kaltaisten jättiläismonstereiden kimppuun hyökkääminen on lähes varmaksi itsemurhaksi luokiteltava teko, mutta mikäli lähistöltä löytyy jotain tehokkaampaa asetta, kannattaa isoa möykkyä ensin vähän pehmentää ja käydä vasta sitten viimeistelemässä vihollinen.

Pelin vaikeustaso on yllättävän korkea. Jo helpoimmalla vaikeustasolla saa tottua useisiin game overeihin ja kenttien puhki kuluttamiseen. Eniten harmaita hiuksia aiheuttavat kohdat, joissa ei oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta on kuitenkin selvää, että pelkällä örkkien lahtaamisella peli ei etene mihinkään. Ongelma kärjistyy vielä sen takia, että pelaajalle on annettu mahdollisuus tallentaa vain kenttien välissä, eikä aina löydy checkpointtejakaan. Näin ollen ainoaksi mahdollisuudeksi jää tahkota kenttää alusta loppuun uudestaan ja uudestaan. Tuntuukin siltä, että ratkaisullaan EA on pyrkinyt nostamaan pelin elinikää, mutta pelaajien kannalta ratkaisu on ollut lähinnä turhauttava.

Itse olin hieman pettynyt vihollisten määrään. Niitä on kyllä paljon, muttei siltikään riittävästi. Tällaisenaan pelin viholliset kestävät melko hyvin vahinkoa, yhteen viholliseen joutuu kiinnittämään liikaa huomiota, eikä varsinaista suurhyökkäyksen tuntua pääse syntymään. Yksittäisten vihollisten kanssa taistelu olisi luonnollisesti hajottanut koko LOTR-taisteluiden hengen, mutta ehkä vielä isommat, fyysisesti heikommat vihollismassat olisivat parantaneet tunnelmaa entisestään. Kenttäsuunnittelukin on hieman epätasaista. Muutamissa kentissä on kyllä kovasti menoa ja meininkiä, mutta toista ääripäätä edustavia tasojakin löytyy.

The Return of the King on näyttävä peli. Etenkin taustoilta löytyy reilusti pieniä yksityiskohtia, eikä muussakaan ulosannissa ole valittamista. Äänimaailma ja kuvanlaatu on työstetty niin, että ne täyttävät korkeat THX-laatuvaatimukset. Pelin musiikista vastaa Howard Shore elokuvasta tuttuine teemoineen, ääninäyttelemisestä vastaavat elokuvan näyttelijät, joten Gandalf ja kumppanit kuulostavat samalta kuin elokuvissakin. Muutkin äänet on toteutettu ensiluokkaisesti. Mukavana lisänä peliin on lisätty co-op-moodi, joka toimii erinomaisesti. On todella hauskaa taistella Sauronin armeijoita vastaan kaverin kanssa.

Vaikka The Return of the King onkin eräänlainen markkinointikikka ja EA:n rahastuspeli, kyse on kuitenkin kohtuullisen viihdyttävästä markkinoinnista ja rahastuksesta. Tiukasta hack’n’slashistä pitäville tämä on must, niin myös Lord of the Rings -fanaatikoille. Muiden kannattaa kokeilla ennen ostopäätöstä.

— Mikko Matilainen