Top Spin (Xbox)
Tennis on mielenkiintoinen laji. Olen jo vuosia pitänyt sitä erittäin tylsänä, mutta jostain syystä olen huomannut useamman kuin kerran tiiraavani televisiosta tulevaa tennislähetystä silmä tarkkana. Tiedä sitten, johtuuko se kauniista naispelaajista vai Jarkko Niemisen nostattamasta pienestä tenniskuumeesta, mutta alan vähitellen ymmärtää, mistä lajissa on kyse. Ja vielä enemmän Top Spinin jälkeen.
Top Spin on Microsoftin pelistudioiden luomus Xboxille. Tennispelejä on ollut iät ja ajat, mutta muutama vuosi sitten julkaistua Segan Virtua Tennistä ei ole onnistuttu lyömään. Top Spinin kehittäjä Power and Magic Development on Virtua Tenniksensä pelannut, ja Top Spin ottaa haasteen vastaan tosissaan.
Tuotantoarvot ovat korkeat. Top Spinistä on tehty TV-tennistä muistuttava kokemus, jota katsoo mielellään. Silmiin pistävät heti ensimmäisenä todella upeat pelaajahahmot, joissa ei ole polygoneja tai animaatiotunteja säästetty. Pete Sampras, Lleyton Hewitt, Anna Kournikova, Martina Hingis ja muut aidot tennistähdet näyttävät hyviltä ja mikä parasta, myös liikkuvat sulavasti ja arvokkaasti. Dead or Alive Xtreme Beach Volleyballin fysiikoita tai korkealle hulmuavia hameenhelmoja toivoneet joutuvat pettymään, sillä Top Spinissä on keskitytty olennaiseen: pelattavuuteen.
Top Spinin kanssa on helppo päästä sinuiksi. Vaikka ”Tennis school” -tutoriaali onkin käsittämättömän huono, ei pelaaminen vaadi manuaalin lukemista tai tenniksen sääntöjen opettelua. Pelimekaniikka on kuitenkin monipuolista, eikä peli jää pelkäksi pallotteluksi, vaan taktikointiakin oppii. Kaikille lyönneille on käyttötarkoitus, mutta pelissä pärjää myös oikealla sijottumisella ja turvallisella perusläimäyksellä. Kontrollit ovat hyvät, vaikka eivät aivan täydellisen sulavat.
Pelaajalle annetaan kuusi tapaa lyödä palloa. Neljään päänappulaan sijoitetut lyönnit ovat aika samankaltaisia, mutta niiden oikeaoppinen käyttö erottaa tennisässän rivipelaajasta. Liipasimilla pystyy läiskimään todella riskialttiita palloja. Vasemmasta liipasimesta tehdään verkkoa hipova stoppari ja oikeasta erittäin vaikeasti tähdättävä superlyönti. Onnistuneista suorituksista täyttyvän In The Zone -mittarin vilkkuessa liipasinlyönnit onnistuvat paremmin, mutta varsinkin superlyönnin onnistuminen on harvinaista ilman todellista taitoa ja tuuria.
Jokaisen pallon ei ole tarkoitus ratkaista pistettä, mitä on aluksi hankala tajuta. Aina ei kannata tehdä voimakkaita lyöntejä, sillä niiden valmistelu kestää kauemmin. Hitaammat mutta nopeammin toteutettavat pallot ovat avainasemassa. Tietokoneen juoksuttaminen on olennainen osa peliä ja taidokkaimpia tietokonepelaajia vastaan voi joutua pallottelemaan pitkäänkin deuce-tilanteessa (40/40), jolloin pitää ensin saavuttaa Advantage ja vasta sen jälkeen erän voi ratkaista.
Yksinpelissä Top Spinin selkäranka on uramoodi, jossa pelaaja voi tehdä oman hahmon pätevällä pelaajaeditorilla. Hahmonluonti on monipuolista ja kaikkea voi muokata kasvonpiirteistä lähtien, mutta esimerkiksi erilaisia kampaustyylejä olisi saanut olla vieläkin enemmän. DNA-valinta ja lukuisat kasvosäädöt kuitenkin tekevät pelaajan luomisesta mielenkiintoista. Oman hahmonsa näkeminen kentällä on aina hauskaa.
Ura etenee maailmankartalla, jossa pelaaja pystyy liikkumaan lentokoneella mantereelta toiselle. Turnaukset ovat aluksi heikkotasoisia, mutta pian pääsee osallistumaan suurempiinkin turnauksiin. Kaiken huipentuma ovat tietenkin Grand Slam -turnaukset. Pelaaja voi myös seikkailla maailman muotisalongeissa ja tenniskaupoissa tai metsästää uusia sponsoreita, mutta ne eivät loppujen lopuksi tarjoa paljon iloa, vaikka uudet vaatteet ja sponsoreiden haasteet piristävätkin hetkellisesti. Esimerkiksi eri mailoilla ei tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta pelisuoritukseen.
Virtua Tenniksestä tuttuja minipelejä ei ole, mutta hahmon ominaisuuksia parannetaan harjoitusosioilla, joiden vaikeustaso ei ole kovin korkea. Pelaajalle annetaan 14 tähteä, joista yhden voi vastaavan harjoituksen jälkeen sijoittaa syöttöön, kämmenlyöntiin, rystylyöntiin tai verkkopeliin. Uuden pelaajastatuksen (young gun, pro, legend) saavuttamalla voi lisäksi valita yhden uuden taidon. Taitovaihtoehdot vaihtelevat tähtien mukaan, joten hyvä syöttäjä voi napata itselleen esimerkiksi ässätaidon, kun taas kämmenlyönnin hallitseva voi valita lisää voimaa.
Top Spin ei ole täysin realistinen, vaan turnaukset aloitetaan suoraan neljännesfinaaleista, joten yhden turnauksen aikana pelataan enintään kolme ottelua. Otteluissakin on vain kolme erää, ja nekin ratkeavat kolmella pelillä. Vastustajien taso vaihtelee turnauksen arvostuksesta riippuen, mutta korkeallekin sijoitetut huippupelaajat saattavat joskus kamppailla myös pienemmistä voittopokaaleista.
Pelaajien taitotaso elää koko ajan. Minulla oli suuria vaikeuksia 39. sijoitetun kanssa, mutta saman turnauksen seuraavassa matsissa maailman paras pelaaja kukistui aika helposti. Lisäksi maailman parhaimmatkin pelaajat voivat tippua tietokoneen käsittelyssä, joten turnaukset eivät tunnu skriptatuilta.
Suomalaisen tenniksen uusin toivo, Adidaksen sponsoroima hunajainen punapää Nea nousi maailmanlistan ykköseksi voittamalla yhdeksän turnausta. Tiukin matsi oli ehdottomasti Daniela Hantuchovaa vastaan. Tähtipelaaja vei ensimmäisen erän 3-1. Toisessa erässä tilanne venyi tasatilanteeseen 3-3 ja päättyi vasta tie-breakissa Nean voittoon 3-4 (8-10). Kolmas erä oli kutkuttavan jännittävä ja joutui sekin tie-breakille. Hermoja raastavalla tavalla Nea löysi punaisista kutreistaan tai Adidaksen peliasusta vielä yhden puristuksen suomalaista sisua ja väänsi numerot väkisin 7-5-voittoon.
Tunnin kestänyt ottelu oli voitettu. Ymmärsin miltä tuntuu voittaa tenniksessä ja minkä takia pelaajat notkahtavat polvilleen. Grand Slam -voitto ja legendan statuksen saaminen odottivat. Jotain hienompaa olisin toivonut kovan uurastuksen jälkeen, esimerkiksi jonkinlaista palkintovideota, mutta tyydyn uskomattomaan voitontunteeseen. Kenties jotain extraa tulee, kun voittaa kaikki pelin turnaukset, joita on yhteensä 24. Kovin vaikeaa maailmanlistan ykköseksi nouseminen ei ole, vaikka pahoja vastuksia silloin tällöin asettuukin kentän toiseen päähän. Ykköseksi nousun jälkeen peli muuttuu vähitellen tylsemmäksi.
Otteluissa ei ole selostusta, ainoastaan turnauksen alussa ja lopussa höpistään parin sekunnin ajan. Nais- ja mieskuuluttajat kertovat pelitilanteet tennismäisellä äänellä, ja tennikseen olennaisesti kuuluvat ähkimiset ja lyöntiäänet on toteutettu vakuuttavan hyvin. En omista 5.1 -kaiutinjärjestelmää, mutta kuulemma peli kuulostaa erittäin todentuntuiselta sen avulla. Musiikit ovat ok, mutta custom soundtrackia ei valitettavasti tueta. Tällaisena Top Spin tavoittaa oikean tenniksen tunnelman erinomaisesti, mikä on varmasti ollut tekijöiden tarkoituskin.
Asetuksia olisi kuitenkin toivonut paljon enemmän. Custom soundtrackin lisäksi pelistä puuttuvat kaikki yksinpeliin liittyvät asetukset. Vaikeustasoa tai turnauksessa pelattavien otteluiden tai erien määrää ei voi säätää, eikä esimerkiksi pitemmän päälle puuduttavaksi käyvää tilannekameraa voi ottaa pois käytöstä. Kesken turnausta ei voi tallentaa, mutta onneksi kisoihin voi aina mennä uudelleen, ja muistakin kuin ykkössijasta saa rahaa.
Asetuksia olisi kuitenkin toivonut paljon enemmän. Custom soundtrackin lisäksi pelistä puuttuvat kaikki yksinpeliin liittyvät asetukset. Vaikeustasoa tai turnauksessa pelattavien otteluiden tai erien määrää ei voi säätää, eikä esimerkiksi pitemmän päälle puuduttavaksi käyvää tilannekameraa voi ottaa pois käytöstä. Kesken turnausta ei voi tallentaa, mutta onneksi kisoihin voi aina mennä uudelleen, ja muistakin kuin ykkössijasta saa rahaa.
Suurin murhe koskee latausaikoja. Peli lataa monissa valikkokohdissa kymmenisen sekuntia, mikä alkaa käydä nopeasti hermoille. Pientä hiomista olisi tarvittu latausaikojen ja tilannekameran kurissapitämiseksi. Kuvakulmia on vain kaksi, mutta onneksi ne ovat molemmat käyttökelpoisia. Jostain syystä pelini tuntui sujuvan huonommin Far-kameralla yläpuolella pelattaessa, mutta onneksi Zoom-kameralla saa oman hahmonsa aina kentän alapuolelle.
Pelissä on paljon pieniä yksityiskohtia, joita ei helposti huomaa. Esimerkiksi kentällä on nopeusmittari, joka päivittyy jokaisen syötön jälkeen. Pallot voivat myös kadota stadionin pimeyteen. Pallo voi jopa pompata verkosta, vaikka omissa peleissäni näin kävi vain ja ainoastaan yhden kerran. Pelialustat vaikuttavat pallon käyttäytymiseen jonkin verran. Kentät ovat ikävän staattisia, vaikka grafiikat muuten ovat todella hyvää jälkeä. Pallopojat seuraavat katsellaan palloa ja yleisö nousee pitkän pallorallin päätteeksi hurraamaan seisaaltaan, siinäpä se.
Sisäareenoilla kattolamput luovat upeat, jopa neljään suuntaan lähtevät varjot. Ilmeisesti varjot lasketaan reaaliajassa, sillä ne muuttuvat pelaajan sijoittumisen mukaan. Kenttien graafinen ulkoasu on muutenkin hieno ja yllättävän vaihteleva. Minkäänlaista harjoituskenttää ei valitettavasti ole, joten harjoittelu pitää hoitaa uramoodin ulkopuolella.
Yksittäisiä matseja tai custom-turnauksia voi säätää hieman monipuolisemmin. Esimerkiksi turnaukseen voi osallistua jopa 16 ihmispelaajaa, mikä tekee Top Spinistä oivallisen pelin isommalle porukalle. Ottelut voi pelata kaksin- tai nelinpelinä, joten myös tiimipeli onnistuu. System link -tukikin on, mutta pelin valttikortti on kuitenkin moninpeli Xbox Liven kautta.
Xbox Livessä on kolme pelimuotoa: Exhibition, Official ja XSNsports.com. Exhibitionissa pelaaja valitaan olemassaolevista maailmantähdistä, Officialissa puolestaan käytetään vain itsetehtyjä hahmoja, Kournikovat ja Samprakset on kielletty. XSNsports.com-ottelut käyttävät PC:tä hyödyntävää XSN-systeemiä. XSN-ominaisuuksista on hankala sanoa mitään, mutta niiden pitäisi olla käyttövalmiina marraskuun 18. päivä. Sekä Official- että Exhibition-matsit on jaettu miesten ja naisten peleihin, mikä on aika typerä ratkaisu. Pelaajalle mielekkäämpää olisi ollut tehdä kunnon lobby, josta näkee kaikki avoinna olevat pelit suoraan.
Live-toteutuksessa on pieniä puutteita, kuten se, ettei kanssapelaajan ranking-sijoitusta näe suoraan. Lagia tai suuria ongelmia ei testipeleissäni ollut. Pelaajien löytäminen on kohtuullisen helppoa ja suomalaisiakin pelaajia on mukavasti. Ottelut kavereita vastaan ovat erittäin hyvää viihdettä. Livessä voi pelata myös kahden pelaajan voimin (2vs2) ja myös siihen tuntui löytyvän kohtuullisen helposti. Valitettavasti netin yli ei voi pelata nelinpeliä siten, että jokainen pelaaja olisi omalla konsolilla.
En ole Virtua Tennistä pelannut, valitettavasti, mutta muiden kommenttien perusteella yleinen käsitys on, että Top Spin on vähintään yhtä hyvä kuin VT tai parempi. Se on helppo uskoa. Pelissä on jonkin verran pieniä puutteita, mutta kokonaisuutena Top Spin on yksi parhaimpia tennispelejä, luultavasti jopa paras. Top Spin onnistui lumoamaan minut – enpä muista edellistä peliä, joka olisi aiheuttanut vastaavaa paniikkia ja tunnekuohua. Hyvän pelin merkki.
