Arvostelupäivitys: Saint Seiya: Brave Soldiers ja Blackguards

Taas lisää jatkavia ja jakavia mielipiteitä peliarvosteluihin! Domen vekkulit maakarit kun eivät malta pitää sormiaan erossa hyvistä peleistä, eivätkä aina huonoistakaan. Niinpä arvosteluja täydentäviä mielipiteitä on tarjolla peleistä  Saint Seiya: Brave Soldiers  ja Blackguards.

Testaajina Julius Jämsén ja Juho Anttila.

Arvosteluihin lisätyt mielipiteet löydät varsinaisen peliarvostelun leipätekstin jälkeen.

Saint Seiya: Brave Soldiers (PS3) 

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Saint Seiya tekee monia asioita hieman keskinkertaisesti. Useat ”ongelmista” korjautuvat, mikäli sarja on tuttu jo entuudestaan ja japaninkielinen ääniraita on varmasti myös fanien mieleen. Sarjaan tutustumattomienkin kannattaa antaa Saint Seiyalle mahdollisuus.

Pelin yksinpelikampanja on positiivinen yllätys. Antiikin mytologiasta ammentava tarina on kiinnostava, joskin tarjoaa lähinnä hataran motiivin mättämiselle. Tappelupeleille tyypilliset hahmokohtaiset kampanjat olisivat käyneet nopeasti tylsäksi mutta yhteinen kampanja tuo tarpeeksi vaihtelua ja samalla hahmovalikoima tehdään tutuksi.

Julius Jämsén

Lue koko arvostelu: Saint Seiya: Brave Soldiers (PS3) 

Blackguards (PC) 

Lainaus toisesta mielipiteestä:

Pienellä budjetilla tehdään paljon omaperäisiä pelejä, sellaisia, joihin laskelmoivat isommat firmat eivät tahdo rahojaan sijoittaa. Samanaikaisesti pieni budjetti aiheuttaa kuitenkin pelin menestysmahdollisuuksia kampittavia rajoituksia. Blackguardsin kohdalla käy juuri niin.

Vuoropohjainen taktinen roolipeli on lähtökohdiltaan hieno, mutta samalla vaikeasti lähestyttävä. Pelaajalle tarjottavan informaation vähäisyyttä on valitettu ylempänäkin, enkä aio poiketa teemasta. Etenkin alussa sormi menee suuhun, kun kokemuspisteitä voisi sijoittaa kymmeniin eri paikkoihin, eikä kukaan kerro, mitä kautta toimivan hahmon rakentaminen kannattaa aloittaa.

Kankea ääninäyttely ja hieman kömpelö tarina on annettavissa anteeksi. Umpisurkea tekoäly ei niinkään. Kritiikki pätee niin omien hahmojen reitinvalintaan kuin myös erityisesti vihollisten liikkumiseen. Jos ruudulla palaa, ei yksikään järkevä pelaaja juoksuta hahmojaan suoraan läpi liekkien. Tekoäly tekee juuri näin, joka kerta. Voitto tällaista hyödyntämällä tuntuu halvalta.

Juho Anttila

Lue koko arvostelu: Blackguards (PC)