Kausittaisuus stressaa, läkähdyttää
Peliala. Sitä rakastaa, sitä vihaa. Etenkin erääseen aikaan vuodesta. Joulu. Tuo kulkusten ja posteljoonien aika.
Peliala on harvinaisen syklistä bisnestä. Suurin osa pelitaloista tähtää merkittäviä julkaisujaan joulukaudelle, aloittaen megapelien tykittämisen syyskuussa ja huipentaen propagandansa joulun alle. Se on myös uskomattoman stressaavaa pelialan toimijoille. Esimerkiksi viime joulunalunen, ne pari viimeistä kuukautta, olivat – taas tänäkin vuonna – välillä yhtä tuskaa. Postimies, jolle tässä muuten valtava kiitos hyvästä palvelusta, toi joka päivä valtaisia kirjekasoja, jotka oli jouduttu niputtamaan monella kumilenkillä. Uusia pelejä, ennakkoversioita ja arvostelukappaleita sun muuta krääsää.
Lopputulos on tietysti se, että kaikki pelitestaajat tuijottavat kauhuissaan testattavien pelien listoja ja toimistolla pelivuori kasvaa kasvamistaan, kun testiin tarjottujen pelien Himalaja kasvaa nopeammin kuin sitä ehtii purkaa. Ja sitten yhtäkkiä. Joulu on ohi ja posteljooni lopettaa vierailunsa. Propagandaa ei putoile sähköpostiin. Rauha on maassa. Ja sitten, ehkä tammikuun puolenvälin jälkeen, joulukrapula alkaa olla ohi ja ensimmäiset pelitalot virkistyvät julkaisujensa suhteen. Keskikesällä puolestaan saa välillä ihan oikeasti pyöritellä peukaloitaan, posteljoonin pärstäkin ehtii unohtua.
Vaikka jouluna tehdäänkin erittäin merkittävä osa vuoden pelimyynnistä, niin samaan parin kuukauden markkinarakoon tähtää hirmuinen määrä tuotteita. Se johtaa väistämättä siihen, että sen enempää pelaajat kuin pelilehdetkään eivät ehti likimainkaan tajuta mitä kaikkea kauppoihin saapuu. Se johtaa monen hyvänkin pelin hautautumiseen ja unohtumiseen, mikä on hirmuinen sääli ja vääryys.
Onneksi peliala on jo hieman oppinut. Vuosikymmen sitten pelejä julkaistiin nykyistäkin joulukeskeisemmin. Erityisesti huhti-toukokuu olivat totaalisen kuolleita. Käytännön syyt ovat kuitenkin pakottaneet pelitalot venyttämään julkaisukalenteriaan vuoden jokaiselle kuukaudelle. Pelitalotkin kun ovat nykyään laajoja kansainvälisiä korporaatioita, joiden on näytettävä tasaista ja voitollista liikevaihtoa vuoden jokaiselle neljänneksellä. Se helpottaa meidän pelaajienkin elämää. Pelejä julkaistaan muutenkin niin paljon aiempaa enemmän, että kyllä siinä itku tirahtaisi, jos joulun alla ilmestyisi parituhatta peliä kertarysäyksenä.
Ja mikä tärkeintä, pelitalot ovat lopulta oppineet yhden tärkeän läksyn. Hyvä peli myy, julkaistiin se vaikka keskikesällä. Ja joulumarkkinoille voidaan toki julkaista parannettu painos.
