Uusimmat

Prosessoricoolerit – Syksy 2006

31.10.2006 19:01 Muropaketin toimitus

Muropaketin edellisestä prosessoricoolerivertailusta on ehtinyt vierähtää jo kokonainen vuosi, joten nyt on jälleen lokakuun lopun kunniaksi aika nostaa muutama cooleri pöydälle ihmeteltäväksi ja testattavaksi. Tämänkertainen testijoukkio on vuodentakaista suppeampi, sillä mukana on prosessorin ilmajäähdytysratkaisu kolmelta eri valmistajalta. Mukaan otettiin tällä kertaa coolerit Akasalta, Asukselta ja Scytcheltä.

 

Akasa EVO 98 (AK-921)

Ensimmäiseksi tarkasteltavaksi otetaan Akasan EVO 98 –cooleri, joka toimitetaan mustassa kiiltävän hopeisin kirjaimin koristellussa pahvipakkauksessa. Merkkinä yhteensopivuudesta AMD:n uusien AM2-kantaisten suorittimien kanssa kannessa komeilee pyöreä punainen ”AMD Socket AM2”-tarra. EVO 98:n mukana ei toimiteta tuuletinta ja hinta pyörii noin 50 euron tienoilla. Samaa cooleria myydään tuulettimen kanssa nimellä EVO Blue, ja sillä on hintaa vajaa kymmenen euroa enemmän.

Pakkauksen sisältä löytyy coolerin ja asennusohjeiden ohella melkoinen määrä erinäisiä asennustarvikkeita. Onneksi aivan pienikokoisimmilta muttereilta ja ruuveilta on säästytty käytännössä kokonaan. Kiinnitysruuvit löytyvät sekä 25 mm:n että 38 mm:n korkuisille tuulettimille. Asennustarvikkeet on varattu kaikille nykypäivän prosessorikannoille (Socket 940, -754, -939, -AM2 ja -775).

Akasa EVO 98 on rakenteeltaan tornimallisen koulukunnan edustaja. 570 gramman painoinen cooleri (mitat 101,7 x 93,6 x 67,8 mm) koostuu alumiinisesta rivastosta, sekä kuparisista heatpipe-putkista ja pohjasta. 80- ja 92 mm tuuletinpaikat löytyvät rivaston molemmin puolin.

Jäähdytysrivastoa kehystää huurteisen läpikuultava muovinen ilmanohjain, jonka päältä löytyy metallinen EVO-logo. Muovikehikon tehtävänä on ilmavirran ohjaamisen ohella ulkonäön parantaminen, sillä kehikko on valaistu alakulmistaan sinisillä ledeillä.

Muovikehikko irtoaa muutaman ruuvin avaamalla, jonka jälkeen sen saa nostettua pois rivaston päältä. Kuvassa näkyvät muovikehikkoa valaisevat siniset ledit, joita löytyy yksi kappale jokaisesta alanurkasta. Valitettavasti testiyksilössä ledien virtajohto oli jostain syystä poikki, eikä valoja saatu yhtä lukuunottamatta toimimaan. Ledit saavat virtansa kuvassa näkyvästä pienestä valkoisesta liittimestä, joka puolestaan kytketään mukana toimitettavaan molex-liittimellä varustettuun jatkojohtoon.

EVO 98:n jäähdytysrivasto ei ole suorakaiteen muotoinen, joka käy selville edellisen ohella yllä olevasta kuvasta. Rivaston päätyjen erikoisen muotoilun tarkoitus jäi testaajalle epäselväksi. Suht tiheä alumiininen rivasto koostuu 52 ohuesta alumiinilevystä, jotka ovat yhteydessä pohjaan kuuden kuparisen lämpöputken välityksellä. Tämän lisäksi pohjaan on kiinteästi yhteydessä pienempi alumiinisiili, joka sijaitsee päärivaston ja pohjan välissä.

Kuparisen pohjan kontaktiosa on muodoltaan pyöreä ja asennusrautojen kiinnitys hoidetaan sen ympärille neljällä ristipääruuvilla. Työstöjäljeltään pohja on suora ja varsin tasainen, vaikkakin erittäin pieniä uria on havaittavissa kynnen avulla.

EVO 98:n asennus on toteutettu AM2-kantaiselle emolevylle, jolloin kiinnitys tapahtuu prosessorikannan ympäriltä löytyvien reikien kautta neljällä jousella varustetulla sormiruuvilla. Ruuvit tarraavat emolevyn selkäpuolelle asetettavan taustalevyn kierteisiin, ja niiden kiertäminen on siinä määrin kevyt toimenpide, ettei ruuvimeisseliä välttämättä tarvita. Myös Socket 939-, 940- ja 754-kantojen kanssa käytetään jousitettuja ruuveja, mutta Socket 775:n tapauksessa cooleri kiristetään paikalleen taustalevystä löytyvien kierretappien sekä sormimutterien avulla. Väliin pistetään muutamat kumiset eristeprikat estämään emolevyn vaurioitumista.

Kokonaisuutena kiinnitys on yksinkertainen ja tukeva, eikä viimevuotisen cooleritestin Akasa-mallissa esiintyneistä kontaktiongelmista ollut tietoakaan. Muotoilultaan EVO 98 on sen verran kapea ja rivasto-osa siinä määrin korkealla, että yhteensopivuusongelmia prosessorikannan ympäristön komponenttien kanssa ei pitäisi syntyä. Cooleri on mahdollista asentaa puhaltamaan ilmaa niin virtalähteen- kuin kotelon takapaneelin suuntaan.

 

Scythe Infinity

Vertailun massiivisimpana osanottajana toimii tällä kertaa Scythen Infinity –cooleri, joka toimitetaan hieman sekavin printtauksin varustetussa tummanpuhuvassa pahvipakkauksessa. Tarkemmalla tutustumisella pakkaus tarjoaa varsin mukavan määrän informaatiota. Infinityn toimitti testiin Jimm’s PC-Store, jonka valikoimista se heltiää noin 55 euron hinnalla.

Infinityn pakkauksen sisältö vakuuttaa selkeydellään, sillä käyttäjän harmiteltavaksi ei löydy ainuttakaan ruuvi- tai mutteripussia. Jäähdytyssiilen lisäksi pakkauksesta löytyy 120 mm:n tuuletin, asennusohjeet, lämpötahnaa, tuulettimen kiinnitysraudat sekä pikakiinnitteiset asennustarvikkeet eri prosessorikannoille (Socket 478, 775, 754, 939, 940 ja AM2).

Mukana tuleva seitsenlapainen tuuletin on kooltaan 120 x 120 x 25 mm ja pyörii valmistajan tietojen mukaan 1200 kierrosta minuutissa. 23,5 dBA melutasolla ilmaa pitäisi siirtyä 46,5 kuutiojalkaa minuutissa.

Tuuletinta voi kutsua suht hiljaiseksi, muttei missään nimessä äänettömäksi. Päällimmäisenä kuuluu roottorin lapojen ilmaa repivä ääni ja läheltä on havaittavissa moottorista kantautuva vaimea surina. Täysin hiljaisessa huoneessa tuulettimen ääni on havaittavissa useamman metrin päähän.

Scythe Infinity on ehdottoman mammuttimainen ilmestys ja kiistatta testijoukon suurin cooleri. Runsaasta alumiininkäytöstä huolimatta painoa on kertynyt massiiviset 960 grammaa, eikä fyysisissä mitoissakaan ole häpeilemisen aihetta (125 x 116 x 160 mm).

Akasan tavoin Infinity siirtää lämmön alumiinisiin jäähdytysripoihinsa kuparisten lämpöputkien avulla. U:n muotoisia pohjan kautta kiertäviä pitkiä lämpöputkia löytyy kaikkiaan viisi kappaletta. Jäähdytysrivasto on siitä erikoinen, että lämpöputkien kohdalla se koostuu kahdesta lomittaisesta rivastosta, jolloin myös rivaston tiheys on tuulettimen tehokkaimmalla puhallusalueella kaksinkertainen. Scythe kutsuu tätä rakennetta IIFS:ksi (Infinity Interleave Fin Structure).

Infinityn pohja on muutaman millin paksuinen kuparilevy, joka on suorassa yhteydessä lämmön siirtymisestä vastaavien lämpöputkien kanssa. Pohjan viimeistely on niin ulkonäöllisesti kuin teknisestikin erinomaista. Pohja on erittäin tasainen ja sileä, eikä edes perinteisellä kynsitestillä ole havaittavissa minkäänlaisia epätasaisuuksia.

Pohjan ja lämpöputkien alaosan päältä löytyy pienempi jäähdytyssiili, johon kiinnitetään myöskin pikakiinnitteiset prosessorikantakohtaiset kiinnityspalat. Palat yksinkertaisesti painetaan kiinni kuvassakin näkyviin koloihin ja ne lukittuvat paikoilleen ilman työkaluja.

Tuuletin kiinnittyy mukana toimitettavilla rautalankatyyppisillä kiinnitysraudoilla, jotka eivät ole aivan helpoimmasta päästä asentaa, mutta takaavat varmasti tukevan tuulettimen kiinnityksen. Tuuletin on mahdollista kiinnittää mille tahansa Infinityn neljästä kyljestä, mutta valmistaja suosittelee asennusta pidemmille kyljille. Jäähdytysrivaston massiivisen koon ansiosta 120 mm tuulettimen lähes koko puhallusteho saadaan hyödynnettyä.

Infinityn asennus on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi, ja valmistaja mainostaakin ”työkaluvapaata helppoa asennusta”. Aluksi valitaan käytettävään emolevyyn sopivat kiinnitysosat, jotka napsautetaan paikalleen pohjan yläpuolella sijaitsevan pienemmän jäähdytyssiilen kylkeen. Tämän jälkeen AMD-alustoilla kiinnitys tapahtuu yksinkertaisesti alkuperäiseen asennuskehikkoon helppokäyttöisen vipulukituksen avulla. Myös Socket 478 -kannan kohdalla kiinnitys hoituu vakiokehikkoon, kun taasen Socket 775 –emolevyille asennus toteutetaan identtisesti Intelin vakiocoolerin kanssa.

Emolevylle asennettuna Infinity on massiivinen näky. Järkäle peittää lähes viidesosan emolevyn pinta-alasta ja joissain tapauksissa yhteensopivuusongelmat voivat olla valitettava tosiasia. Monissa emolevyissä esimerkiksi muistipaikat jäävät osaksi Infinityn alle. Tavalliset muistikammat mahtuvat juuri paikoilleen, mutta tavallista korkeammilla heatspreadereilla varustettujen palikoiden kanssa tulee varmasti ongelmia. Coolerin asennussuuntaa ei ole mahdollista valita, mutta asiaa voi kompensoida sillä, että tuuletin on mahdollista kiinnittää mille sivulle tahansa.

Sisältö

  1. Prosessoricoolerit - Syksy 2006
  2. Asus Silent Square, Testikokoonpano & Testitulokset
  3. Loppusanat