Pellemäistä joukkotuhoa: arvostelussa Twisted Metal
Eric Hartin pisti pellet riviin ja ajoi heidän päältään autolla. Ihan totta. Näin siinä kävi:
Twisted Metal on parhaimmillaan, kun kilpa-ajamisen sijaan pelaaja heitetään areenalle, jossa tarkoitus on aiheuttaa mahdollisimman paljon tuhoa. Tällöin korostuu pelihallifiilis: se on tapa tai tule tapetuksi. Mitä syvemmälle peliin kaivautuu, sitä mielenkiintoisempia strategioita löytää. Taistelupelityylisiä comboja, FPS-tyylistä karttahallintaa ja Wipeout-tyylinen mälläily yhdistyy erittäin toimivaan pakettiin.
Yksinpeli sisältää näiden lisäksi muutaman pomotaistelun. Nämä ovat variaatioita areenataisteluista ja ovat parhaimmillaan hyvää vaihtelua.
Vaan ne ajoittaiset ajokisat… periaatteessa homma toimii niin, että areenoille on ripoteltu kasa portteja, joiden läpi pitää kulkea järjestyksessä voittaakseen kisat. Portteihin voi kulkea mitä kautta tahansa, kunhan vain ajat siitä läpi. Jos missaa tietyn määrän portteja, räjähtää oma auto alta. Valitettavasti tietokone ei pelaa voittaakseen vaan varmistaakseen, ettei pelaaja pääse loppuun. Kyseessä ajokisat ovat siis areenoita, jossa kaikki ovat pelaajaa vastaan eikä muita kiinnosta pätkääkään kilpailun voittaminen.
Lue koko arvostelu: Twisted Metal (PS3)
Lisää aiheesta
Twisted Metal: Black Online (PS2)
Lue myös
Devil May Cry HD Collection (PS3, Xbox 360)
