Uusimmat

Mikä on Qanon ja missä saatanaa palvovat pedofiilit lymyävät? HBO Nordicin uusi dokumenttisarja Q: Into the Storm alkaa hyvin, mutta jumittuu jaaritteluun jo toisessa jaksossaan

22.03.2021 19:53 Aki Lehti

Kuusiosainen QAnon-dokumentti on toteutettu kuin true crime -murhamysteeri, eikä se pääse kestostaan huolimatta tarpeeksi syvälle käsittelemäänsä aiheeseen.

HBO:n uusi kuusiosainen QAnon-dokumentti lupaa selvittää juurta jaksain, mistä miljoonat ihmiset salaliittoteorioista innostumaan saaneen Q:n ja niihin kritiikittä uskovien seuraajien touhussa oikein on kyse. Ohjaaja Cullen Hoback vihjaa jopa paljastavansa sarjassa kuka mystinen, kryptisiä viestejä kirjoittava Q oikeasti on.

Mysteeri on tietysti kiinnostava, mutta The Jinx -true crime -sarjan tyyliin toteutettuna Q: Into the Storm on aivan liian pitkä jaarittelu. Se ei juurikaan avaa Q:n seuraajien ajatusmaailmaa ja syitä uskoa salaliittoihin, vaan on toteuttu salapoliisikertomuksena, jossa ohjaaja yrittää selvittää Q:n viestejä ja saada salaliittoteorioihin läheisesti liittyvät ihmiset puhumaan sivu suunsa ja paljastamaan liikaa. Sarjaa on kuvattu noin kolme vuotta, jonka aikana QAnonista on tullut huomattavasti enemmän valtavirran kamaa.

Sarjan ensimmäinen jakso lupaa paljon ja sen 8Chan-saitin moderaattoreiden, omistajien ja ylläpitäjien haastattelut ovat kiinnostavia. Kakkosjaksosta alkaen sarja alkaa jumittaa toinen toistaan pienempien yksityiskohtien ympärillä ja tuntuu menevän lähes yhtä sekavaan solmuun kuin koko salaliitto.

Q: Into the Storm ei siis selitä mikä saa ihmiset uskomaan esimerkiksi Donald Trumpin johtavan taistelua vauvansyöjäliberaaleja ja Hollywoodin saatanallisia eliittipedofiilejä vastaan tai syitä miksi äärioikeistolainen QAnon-seuraaja Marjorie Taylor Greene äänestettiin kongressin edustajainhuoneeseen. Hän uskoo vakaasti QAnonin olevan mahdollisuus riisua vallasta saatanaa palvovien pedofiilien salaliitto.

Hoback suuntaa valokeilan esimerkiksi 8Chan-kuvalaudan ylläpitäjä Ron Watkinsin, jonka hän yrittää todistaa olevan Q. Suuressa roolissa on myös ylläpitäjän isä ja laudan omistaja Jim Watkins. He eivät ole kertomansa mukaan kiinnostuneita politiikasta, mutta ovat selvästi todella syvällä QAnon-touhuissa, selittäen innoissaan kaikesta asiaan liittyvästä.

Q: Into the Storm tekee selväksi ainakin sen, että 8chan-kuvalauta ja -keskustelufoorumi ja sen jatkajat ovat yököttäviä paikkoja, täynnä uusnatseja, antisemitistejä, rasisteja, vihapuhetta- ja rikoksia, rasismia ja useamman joukkoampujan manifestejä. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa 51 ihmistä kahdessa moskeijassa murhannut mies julkaisi manifestinsä siellä.

Q:n seuraajilleen lähettämät kryptiset viestit löytyvät myös pääasiallisesti 8Chanista.

Laudan luoja Fredrick Brennan tuntuu olevan ainoa sarjan päähenkilöistä, joka katuu osuuttaan 8Chanin pyörittämisessä. Hän muutti Manilaan tekemään töitä yhdessä Watkinsien kanssa. Yhteistyö päättyi kuitenkin kiistaan siitä, mitä laudalla saa ja mitä ei saa julkaista. Touhuun kuuluu tietysti sananvapauskuvio, jossa Ron Watkins ja muut paasaavat Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisestä lisäyksestä, joka oikeuttaa sanomaan ja julkaisemaan heidän mielestään suunnilleen mitä tahansa.

Sarja ei onnistu sanomaan aiheesta tarpeeksi, vaikka sukeltaa ties kuinka syvälle. Naruista vetelevän Q:n henkilöllisyys on loppupeleissä toissijaista, sillä sarja ei tarkastele aihetta tarpeeksi laajasta perspektiivistä tai kulttuurihistoriallisessa kontekstissa. Q-mysteerin lisäksi sen toivoisi keskittyvän enemmän siihen miten salaliitot vaikuttavat niihin uskoviin ihmisiin ja maailmanmenoon ylipäätään.

Hoback itse tuntuu olevan liian lähellä haastateltaviaan ja hänestä tulee melkein osa narrativiia. Haastateltavat eivät halua paljastaa liikaa, mutta vaikuttavat myös nauttivan huomiosta, jota tekijät tarjoavat. Tästä syntyy itseään ruokkiva kehä.

Tarinaan tuodaan mukaan Q-ehdokkaiksi tietysti myös tunnettuja hahmoja kuten Steve Bannon ja presidentti Trumpin entinen neuvonantaja Roger Stone, jonka tämä armahti. Väliin on leikattu myös Trumpin puheita, jotka sopivat Q-seuraajien tarinaan.

Hobackin johtopäätös ei ole kovin kummoinen tai syvällinen hänen todetessaan, että Q-uskovaiset ovat niin syvällä salaliittoteorioidensa maailmassa, ettei heitä saa enää uskomaan muuta. Sen toteamiseen ei todellakaan tarvitsisi tuhlata kuutta tuntia. Uuden-Seelannin moskeija-ampujasta todetaan sivulauseessa, että tutkinnassa saatiin selville hänen radikalisoituneen ennemminkin Facebookin ja YouTuben algoritmien ansioista kuin 8Chanin takia. Silti Hoback tonkii tuntikausia lähinnä 8Chania.

Jonkin sortin harmittomana seikkailuna Q-viestien tutkiminen on ehkä jännää, mutta kaninkoloon tipahtaa aivan liian helposti todella syvälle, jolloin kahjoimmatkin asiat alkavat tuntua faktoilta. Kaikki on asiaan uskoville pelkkää salaliittoa, eikä yksikään fakta mene enää perille, koska kaikki ovat Q-seuraajia vastaan ja eliitin koukerot ulottuvat joka paikkaan.

Q: Into the Storm tuntuu olevan osittain sitä mieltä, että QAnon-seuraajat ovat kahjoudessaan jotenkin viihdyttäviä. Esimerkiksi viime lauantaina Helsingissä järjestetyssä koronarajoituksia vastustaneessa mielenosoituksessa oli mukana myös QAnon-porukkaa, rokotevastaisia, joide touhu maailmanlaajuisen pandemian jyllätessä on hengenvaarallista muillekin kuin heille itselleen.

Moisesta on hankala löytää yhtikäs mitään viihdyttävää.

Jos QAnon kiinnostaa, niin suosittelen sarjan sijaan lukemaan esimerkiksi tämän viime syksynä julkastun New York Magazinen pitkän jutun, jossa on huomattavasti enemmän sisältöä ja fiksuja huomioita asiasta kuin koko kuuden tunnin mittaisessa sarjassa.

Q: Into the Storm -sarjan kaksi ensimmäistä jaksoa saivat ensi-iltansa HBO Nordicissa tänään. Loput neljä jaksoa julkaistaan aina maanantaisin, kaksi jaksoa kerralla.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat