Arvostelu Kätyrit: Grun tarina on tylsän tuttu elokuva, mutta juustosuikeropöhelöiden kohellus naurattaa yhä

Itse ilkimys -elokuvien viidennessä osassa keltaiset Kätyrit ovat löytäneet isännäkseen esiteini-ikäisen rikollisenalun, Grun. 70-luvulle sijoittuva, värikäs animaatio toistaa tuttua kaavaa superrikollisten keskinäisestä kilpailusta.

Ensi-ilta: 29.6.2022
Alkuperäisnimi: Minions: The Rise of Gru
Ohjaus: Kyle Balda
Käsikirjoitus: Brian Lynchl & Matthew Fogel
Englanninkielisissä ääniosissa: Steve Carell, Pierre Coffin, Taraji P. Henson, Michelle Yeoh & Alan Arkin
Pituus: 88 minuuttia
Ikäraja: K7

Kätyrit: Grun tarina on Itse ilkimys -animaatioiden sarjassa viides ja Kätyreiden “omana” elokuvana toinen. Siinä missä edellinen Kätyrit-elokuva kertoi keltaisten höpöttäjien taustatarinan, uusin elokuva ei käytännössä ole lainkaan Kätyreiden oma elokuva vaan se toimii esiosana Itse ilkimys -elokuville.

Uusimmassa animaatiossa Gru (englanninkielisenä äänenä Steve Carell, suomenkielisenä Ville Haapasalo) on nuori, 70-luvun Kaliforniassa äitinsä kanssa asustava poika, joka haaveilee superroistoudesta. Erityisenä haaveenaan hänellä on pääsy osaksi legendaarista Konnakuusikkoa (engl. Vicious Six), joka on erottanut perustajajäsenensä (äänenä Alan Arkin/Jukka Voutilainen).

Konnakuusikon uusi johtaja Disco Jonna (äänenä Taraji P. Henson/Hanna Pakarinen) kuitenkin vain nauraa nuoren pojan haaveelle, minkä jälkeen Gru päättää näyttää heille olevansa iästään huolimatta nokkela roisto – ja saa itsensä todelliseen pulaan. Apunaan Grulla on Kevinin, Stuartin, Bobin ja uutena hahmona esiteltävän Otton (kätyreiden äänenä jälleen Pierre Coffin) johtama kätyrijoukko, joka palvoo uutta isäntäänsä varauksetta.

Tarina jakautuu useampaan linjaan, missä Konnakuusikko janoaa kostoa, Gru joutuu kaapatuksi ja Kätyrit matkaavat läpi maan pelastamaan tätä. Nämä tarinalinjat yhdistyvät San Franciscon värien yltäkylläisyydessä. Kaikki tämä näyttää perinteiseen Illumination-tapaan visuaalisesti todella hyvältä ja väliin heitetyt vitsit uppoavat varmasti edellisten elokuvien ystäville.

Kätyrit: Grun tarina toistaa edellisistä Itse ilkimyksistä tuttua kaavaa, missä Gru haluaa olla maailman mahtavin roisto ja joutuu siksi vastakkain kilpailuasetelmaan muiden roistojen kanssa. Vaikka Kätyrit ovat elokuvan nimessä ensimmäisenä, ne jäävät useimmiten sivuosaan, kun keskiössä mellastavat ihmishahmot.

Toki ne perinteiseen tapaan onnistuvat usein pelastamaan tilanteen – vahingossa.

Kyle Baldan (Kätyrit, Itse ilkimys 3) ohjaama animaatio on vauhdikas ja 70-luvun värikkyys discoineen, musiikkeineen ja James Bond -viitteineen tekee siitä viehättävän retroa. Toisaalta visuaalista tyylikkyyttä etsitään myös aasialaisesta estetiikasta Konnakuusikon rosvotessa salaperäisiä voimia sisältävän riipuksen ja sen voimien päästessä valloilleen San Franciscon Chinatownissa. Myös Kätyrit pääsevät kokeilemaan taistelutaitoja legendaarisen akupunktio- ja kung fu -mestarin (äänenä Michelle Yeoh/Jaana Saarinen) johdolla.

Käsikirjoituksensa osalta Kätyrit: Grun tarina luottaa niin vahvasti tuttuun ja turvalliseen, että se ei enää onnistu missään käänteessään yllättämään. Kätyreiden kohellus on toki aina herttaista, koska kukapa näistä juustosuikeromaisista pöhelöistä ei pitäisi.

Grusta itsestään animaatio ei kuitenkaan paljasta elokuvan nimestä huolimatta paljoakaan uutta. Hahmon tausta ja perhesuhteet sekä rikolliseen elämään johtava tausta jäävät edelleen pimentoon.

Helteessä sulahtaneiden aivojen kesäviihteenä Kätyrit: Grun tarina toimii kertakatselun verran, mutta mikäli Itse ilkimys -tarinat eivät ole kolahtaneet aiemminkaan, eivät ne kolahda nytkään. Vauhdikkaaseen viihteeseen kiedotusta animaatiosta on vaikea löytää mitään aidosti uutta ja omaperäistä.

KÄTYRIT: GRUN TARINA

”Itse ilkimys -elokuvien esiosana toimiva Kätyrit: Grun tarina on vauhdikas kesäseikkailu, joka luottaa tuttuun ja turvalliseen juoneen sekä keltaisten Kätyreiden vitsikkääseen viehätykseen.”