Uusimmat

Arvostelu: Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin Good Omens -kirjaan perustuva fantasiakomedia toimii tv-sarjana yllättävän hyvin

09.06.2019 11:47 Aki Lehti

Good Omens -sarja lepää pääosissa nähtävien David Tennantin ja Michael Sheenin harteilla.

Neil Gaimanin ja Terry Pratchettin vuoden 1990 Good Omens: The Nice and Accurate Prophecies of Agnes Nutter, Witch -kirja kääntyy jopa hämmästyttävän hyvin tv-sarjaksi. Syitä on lähinnä kaksi – pääosiin on buukattu juuri oikeat näyttelijät ja maailmanloppu on aiheena nyt vähintään yhtä hyvin toimiva kuin melkein 30 vuotta sitten. Gaimanin ja Pratchettin kirja naurattaa sanailullaan ja kielellisellä kikkailullaan ääneen suunnilleen joka sivulla. Tv-versio saa lähinnä hymyilemään, mutta se riittää.

Good Omensin tarina on varmaankin melkein kaikille meille nörteille tuttu. Harmageddon on tulossa ja sitä varten tarvitaan tietysti Antikristus. Demoni Crowley (David Tennant) töpeksii Saatanan pojan väärille vanhemmille ja yhdessä vihollisensa / ystävänsä enkeli Aziraphalen (Michael Sheen) kanssa he yrittävät 11 vuoden ajan vaikuttaa väärään kakaraan. Molemmat ovat tykästyneet elämään ihmisten parissa, eikä maailmanlopun jälkeinen elo kaltaistensa seurassa kiinnosta. Parivaljakko päättää estää Harmageddonin, jonka on ennustanut todella tarkasti noita Agnes Nutter yli 300 vuotta aiemmin. Nutterin kirjan ainoa kappale on hänen jälkeläisensä Anatheman (Adria Arjona) hallussa.

Mukana on melkoinen kööri sekalaista sakkia taistelemassa sekä maailmanlopun puolesta että sitä vastaan. Gaimanin itsensä käsikirjoittaman kuusiosaisen minisarjan paras oivallus on kertoa tarina lähinnä Crowleyn ja Aziraphalen kautta, vaikka sivuosahahmoja on tässäkin versiossa mukana melkoinen määrä. Tapahtumia selittää auki myös kertojaääni, joka on tässä tapauksessa pakollinen ratkaisu.

Kertojana on itse Jumala, jonka roolissa kuullaan Frances McDormandia. Hänen rauhallisen toteava äänensä tuo tarinaan samaa tunnelmaa kuin kirjassa. Syvällisempi filosofinen ja teologinen pohdinta ja niiden kanssa hassuttelu on silti jäänyt osittain kirjan sivuille, mutta sitä on aiheen puolesta mukana pakostakin ihan riittävästi. Tällaisenaan Good Omensin keskiössä on kirjaa enemmän kertomus demonin ja enkelin ystävyydestä

Tennant ja Sheen ovat juuri oikeat valinnat rooleihin, sillä heidän välisensä kemia todellakin toimii. Enkelin ja demonin sanailu on täynnä repliikkejä suoraan kirjan sivuilta. Käsikirjoitus on muutenkin täynnä pätkiä suoraan kirjasta, joista erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvät lainit toimivat erinomaisesti, vaikka moista termiä ei edes käytetty vuonna 1990.

Jokainen jakso leviää jossain vaiheessa totaalisesti käsiin, mutta tarkoituksellisesti. Vaikka sarja on kirjaa huomattavasti suoraviivaisempi, niin kertomus päätyy jatkuvasti sivupoluille, joista jotkin toimivat näppärästi ja toiset vähän kehnommin, kietoutuen kuitenkin lopuksi yhteen. Adam-Antikristuksen ja hänen esiteini-ikäisten kavereidensa kertomus on pääosin hauska, mutta esimerkiksi Michael McKean on aivan väärässä roolissa viimeisenä noidanmetsästäjä Shadwellinä.

Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa ovat sarjassakin motoristeja, mutta heidän kohtauksiaan on mukana liian monta. Kuolema, Nälänhätä, Sota ja Saastuminen eivät naurata kuin ensimmäisissä kohtauksissaan. Jos joku ihmettelee, että mikä hiton Saastuminen, niin Rutto jäi eläkkeelle kun antibiootit keksittiin.

Gaiman on myös lisännyt tarinaan juttuja, joista parhaiten toimii melkein puolen tunnin mittainen montaasi Crowleyn ja Aziraphalen tapaamisista vuosituhanten aikana ja heidän vaikutuksistaan historiaan. Crowleylla on esimerkiksi oma osansa William Shakespearen Hamletiin, ja näemme miksi yksisarvisia ei ole enää olemassa.

Good Omens toimii loistavasti keskittyessään Tennantiin ja Sheeniin. Muiden hahmojen kohtauksista turhan monet ovat valitettavasti epätasaisia, ja varsinkin kahden viimeisen jakson aikana kertomus laahaa.

Good Omens on silti oikein onnistunut adaptaatio, josta tuskin saa kovinkaan paljon irti jos lähdemateriaali ei ole tuttua. Sarja tuli kokonaisuudessaan tarjolle Amazonin Prime Video -suoratoistopalveluun 31. toukokuuta.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat