Arvostelu The Witcherin toisella kaudella Netflix-sarja pääsee kunnolla vauhtiin
Henry Cavill, Anya Chalotra ja Freya Allan palaavat tuttuihin rooleihinsa Geraltina, Yenneferina ja Cirinä Netflixin The Witcher -sarjan toisella tuotantokaudella, joka on ykköskautta suoraviivaisempi.
Kaksi vuotta sitten Netflix julkaisi ensimmäisen kauden puolalaisen Andrzej Sapkowskin fantasiaromaaneihin pohjautuvasta tv-sarjasta The Witcher. Sapkowskin tarina oli jo tuota ennen otettu käyttöön erityisen menestyksekkäästi pelipuolella, mutta Lauren S. Hissrichin luoman Netflix-sarjan myötä nämä hahmot tulivat tutuiksi myös suuremmalle, ei-pelaavalle yleisölle.
Sarja oli valtava menestys ja toinen kausi laitettiin heti tulille. Korona kuitenkin heitti kapuloita rattaisiin, ja ykkös- ja kakkoskauden välissä ehti hujahtaa kaksi vuotta. Nyt The Witcherin odotettu toinen kausi on vihdoin täällä.
Yleensä Netflix toimittaa toimittajille katsottavaksi ennakkoon kokonaisen kauden, samaan tapaan kuin sarjoista normaalistikin julkaistaan koko kausi kerralla. The Witcherin uudesta kaudesta tuli tarjolle kuitenkin vain kuusi ensimmäistä jaksoa, minkä vuoksi arvio ei yllä kattamaan aivan koko kautta.
The Witcherin kakkoskausi eroaa ykköskaudesta eniten rakenteellisesti. Siinä missä ensimmäinen kausi oli palapelimäinen, eri aikakausien välillä hyppelevä ja välillä vähän sekavakin rakennelma, on toinen kausi katsojan näkökulmasta huomattavasti selkeämpi ja suoraviivaisempi. Kun ensimmäisellä kaudella esitellyt hahmot ja yhteiskuntarakennelmat on saatu esiteltyä, voidaan toisella kaudella keskittyä toden teolla seuraamaan kolmen keskushahmon keskinäistä tarinaa.
Ensimmäinen kausi keskittyi sarjan nimestä huolimatta enemmän velhojen ja maagien ympärille, mutta toisella kaudella päästään vihdoin enemmän varsinaiseen asiaan eli noitureihin itseensä. Henry Cavillin ansiokkaasti esittämää Geralt of Rivian hahmoa syvennetään nyt sen suurisydämisen sankarin suuntaan, millaisena Cavill itsekin hänet kertoo näkevänsä. Hahmolle on myös annettu huomattavasti enemmän vuorosanoja kuin ykköskauden sarkastiset murahtelut.
Ensimmäisellä kaudella tärkeimmäksi hahmoksi nousi Anya Chalotran esittämä, traaginen Yennefer. Toisella kaudella keskiöön otetaan puolestaan toinen Geraltin elämän keskeinen nainen eli Ciri (Freya Allan).
Ykköskauden lopussa Geralt ja Ciri kohtasivat monen mutkan jälkeen vihdoin toisensa. Noituri sai tuon kohtaamisen myötä “yllätyksen lapsensa”.
LUE MYÖS ensimmäisen kauden arvostelu: Netflixin uusi The Witcher -fantasiasarja onnistuu mahdottomassa
Toisen kauden alussa Geralt luulee rakastettunsa Yenneferin kuolleen Soddenin taistelussa. Hän matkaa Cirin kanssa kohti Kaer Morhenia, noitureiden kotina tunnettua, nyt jo osin raunioitunutta linnoitusta. Perillä kaksikko tapaa joukon talvehtimaan tulleita noitureita, joiden joukossa nähdään nyt myös Geraltin oppi-isä Vesemir, jota esittää Silta-sarjastakin tuttu tanskalaisnäyttelijä Kim Bodnia.
Vesemirin ja Kaer Morhenin taustatarina kerrotaan Netflixissä julkaistussa The Witcher: Nightmare of the Wolf -animaatioelokuvassa, eikä niihin enää tartuta sivulausetta enempää. Tarinallisesti tärkeämmäksi nousee nuoren tytön kotiutuminen noituriäijien joukkoon ja kouluttautuminen suojellusta prinsessasta kestäväksi taistelijaksi – sekä jäyhän Geraltin sopetuminen isähahmon ja mentorin rooliin.
The Witcher jatkaa ykköskaudella tutuksi tulleelle tyylille uskollisesti, mutta onneksi myös uusia kulmia etsien. Geraltin, Cirin ja Yenneferin hahmot tukevat toisiaan tarinallisesti luoden suhteellisen tasavertaisen hahmokolmikon. Niille katsojille, jotka ovat tunnin jos toisenkin juosseet ympäri maailmaa Geraltinsa kanssa The Witcher -peleissä, varsinaista noiturimeininkiä tuntuu edelleenkin olevan liian vähän poliittisen valtapelin viedessä tarinassa tilaa.
Kaer Morhenin myötä kaudella nähdään noitureiden keskinäistä, oman, erityisen maailman yhdistämää veljeyttä, mutta ulkomaailman poliittinen vehkeily painaa voimalla päälle.
Olen itsekin pelin suuri ystävä ja kaipaan niitä kahta tuttua miekkaa Geraltin selkään myös Netflix-sarjassa. Monsterihahmoja uudella kaudella on sentään enemmän miekalla huidottavaksi, mutta silti jäin toivomaan näkeväni vaikkapa kokonaisen jakson puhdasveristä noiturimenoa öljyineen, myrkkyineen, miekkoineen ja monstereineen.
Sarjan fantasiamaailma on edelleen synkkä, täynnä sotaa, petosta ja vaaroja, monstereita ja myös ihmisen asuun pukeutuneita hirviöitä. Tuota synkkyyttä värittävät keskushahmojen keskinäisten suhteiden monimutkaisuus sekä lakoninen ja hieman myös äkkiväärä huumori, joka ei kuitenkaan hyppää liikaa silmille.
Ei edes Jaskierin (Joey Batey) muodossa.
The Witcher -sarjan toinen tuotantokausi on katsottavissa Netflixissä 17. joulukuuta.
