Uusimmat

Arvostelu: Netflixin Living with Yourself on harvinaisen hauska scifi-komedia, jossa Paul Rudd näyttelee tuplaroolin

16.10.2019 19:55 Aki Lehti

Paul Rudd on erinomainen esittäessään kahta versiota samasta hahmosta Netflixin mustaa komediaa, scifiä ja draamaa sekoittavassa uutuussarjassa.

50-vuotias Paul Rudd on ikäistään huomattavasti nuoremman näköinen ja taatusti monen mielestä oikein komea mies. Silti näyttelijä on usein parhaimmillaan rooleissa, joissa hän esittää perusjamppaa, yhtä meistä ihan tavallisista tylsistä ihmisistä.

Netflixin kahdeksasta jaksosta koostuvan Living with Yourself -genresekasikiön päärooli(t) on kuin luotu Ruddia varten. Hän esittää sarjassa keski-ikäistä Milesia, jolla on perinteisen keskiluokkaisen amerikkalaismiehen ongelmat. Miehellä on kupruja parisuhteessa, työ ei maistu tai suju, energiaa ei riitä entiseen tapaan, fyysinen kunto heikkenee ja huonon itsetunnon kanssa kamppailu on päivittäistä.

Täysin lopussa oleva Miles menee limanuljaskatyökaverinsa (Desmin Borges) ehdotuksesta Top Happy Spa -kylpylään jonkin sortin rentouttavaan hoitoon, kehon- ja mielenvirkistysoperaatioon. Kämäisessä ostarissa sijaitseva kylpylä on melko epäilyttävän näköinen pulju, mutta herätessään hoidon jälkeen Miles voi paremmin kuin koskaan aikuisiällään. Hän on kirjaimellisesti kuin uusi mies.

Milesin luovuus työpaikalla on huipussaan, karismaa on vaikka muille jakaa ja mies suorastaan säteilee onnellisuutta ja hyvää mieltä. Pian Miles kuitenkin tajuaa olevansa klooni, vastasyntynyt versio itsestään, jolla on kaikki alkuperäisen muistot. Ongelmana on vain se, että Top Happy Spa on töpännyt ja vanha Miles on yhä hengissä.

Alkuperäisen täytyy taistella saadakseen pitää vaimonsa (Aisling Bea), työnsä, identiteettinsä ja koko elämänsä itsellään. Se ei ole kovin helppoa, koska uusi versio on häntä kaikin tavoin parempi, mutta Milesit löytävät tilanteesta myös positiivisia puolia.

Living with Yourself on aiemmin esimerkiksi Daily Show’n käsikirjoittajana toimineen Timothy Greenbergin luoma ja rustaama sekoitus draamaa, mustaa komediaa, scifiä ja surrealistista fantasiaa, joka kuitenkin käsittelee erikoisen premissinsä kautta arkisia, mutta maailman tärkeimpiä asioita. Näppärän simppelistä kantavasta ideasta ja Ruddin tuplaroolista syntyy perhanan hyvä genrehybridi, joka toimii parhaiten ehkäpä meille keski-ikäisille katsojille. Tieteiselementit ja kaksi aivan erilaista Milesia kiehtovat taatusti vähän nuorempiakin katsojia.

Myös sarjan rakenne toimii todella hyvin, sillä se näyttää samoja tapahtumia molempien Milesien näkökulmasta, eikä katsoja osaa päättää kumman puolella olla, joten molempien toivoo onnistuvan.

Rudd on aivan liekeissä päästessään esittämään kahta roolia. Vanha Miles on se tuttu tavallinen kaveri ja toinen kuin Hollywood-versio näyttelijästä itsestään, se mies joka hymyilee punaisella matolla valkaistut hampaat hohtaen. Alkuperäisen Milesin mielestä suunnilleen kaikki elämässä on sietämätöntä ja uusi versio innostuu jokaisesta pikkuasiasta. Kloonin silmäkulma kostuu esimerkiksi vaimon pyytäessä häntä tekemään kotitöitä tullessaan kotiin, mutta sarja ei silti tunnu lainkaan imelältä muistuttaessaan kuinka suuri etuoikeus se on, että kotona ylipäätään on joku odottomassa.

Vain kahdeksasta vähän alle puolen tunnin mittaisesta jaksosta koostuva Living with Yourself on selvästi tarkoitettu tuijotettavaksi putkeen. Se on Netflix-sarjaksi oikein oivaltava, viihdyttävä, hauska ja synkkä tavalla, josta huomaa tulevansa hyvälle tuulelle. Kliseet ovat kliseitä, koska ne ovat totta, ja sarjan bingettämisen jälkeen huomaa arvostavansa elämän pieniä mutta tärkeitä asioita vähän enemmän. Mitään, varsinkaan rakkaita ihmisiä ei kannata pitää itsestäänselvyyksinä.

Se on melkoinen saavutus scifidraamakomedialta, joka on vähän kuin vanha Miles – tapaus joka ei halua tehdä itsestään liian suurta numeroa. Living with Myself tulee tarjolle Netflixiin ylihuomenna perjantaina 18. lokakuuta.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat