Uusimmat

Ensituntumat: Iron Sky The Coming Race on nyt nähty – kannattiko melkein seitsemän vuoden odotus?

02.01.2019 09:00 Muropaketin toimitus

Timo Vuorensolan ohjaama Iron Sky -jatko-osa saapuu Suomen elokuvateattereihin parin viikon päästä. Muropaketti otti varaslähdön ja kävi katsomassa Iron Sky The Coming Racen jo ennakkoon.

Iron Skyn (2012) jatko-osan piti alkujaan saada ensi-iltansa jo pari vuotta sitten, mutta elokuvan julkaisua on jouduttu lykkäämään toistuvasti. Iron Sky The Coming Racen viimein saapuessa elokuvateattereihin, on ensimmäisestä elokuvasta tullut kuluneeksi jo melkein seitsemän vuotta.

Kannattiko odotus vai onko vitsi jo väljähtänyt?

Alla kolme Muropaketin elokuvakriitikkoa kertoo oman näkemyksensä siitä, miten hyvin Iron Sky The Coming Race toimi. Virallinen arvio on luvassa lähempänä ensi-iltaa.

”Iron Sky 2 on kokonaisuutena niin valtava – on avaruusmatkailua, Kuuta ja onttoa maapalloa, dinosauruksia, alieneita, Hitler ja Margaret Thatcher – että olin yllättynyt, miten hyvin elokuva lopulta pysyy kasassa. Kunnianhimoinen suhtautuminen tekemiseen näkyy, mutta suuri budjetti olisi pitänyt olla vieläkin hieman suurempi, jotta kaikki nämä kunnianhimoiset ideat olisi saatu toteutettua täydellisesti. Salaliittoteorioita keskenään sekoittelevaan seikkailuun kun on yhdistetty aineksia Star Warsista, Jurassic Parkista ja Indiana Jonesista.

Iron Skylle tuttuun tapaan elokuvassa irvaillaan niin poliitikoille kuin uskonnoillekin – uskontoon katsomatta. Huumoria, ja etenkin meille suomalaisille suunnattuja silmäniskuja, on runsaasti, mikä varmasti viihdyttää monia katsojia. Minua henkilökohtaisesti myös viehätti maanläheinen suhtautuminen toimintaan, tehdään eikä meinata -tyyliin, minkä vuoksi tykkäsin kovasti Lara Rossin esittämästä, topakasta keskushahmosta. 

Ei tällaista elokuvaa ole ennen Suomessa tehty, joten pisteitä ropisee jo kovasta yrityksestä.”

Päivi Laajalahti

”Englanninkielisissä arvosteluissa käytetään joskus sanaa tone-deaf, eli sävelkuuro, kuvaamaan elokuvia, jotka eivät hallitse omaa sävyään ja poukkoilevat sokeasti tunnelmasta toiseen. Tämä termi tuli mieleen monesti Iron Sky: The Coming Racea katsoessa. Elokuvan suurin ongelma lienee, kuten osin ensimmäisenkin osan kohdalla, että tekijät yrittävät tehdä montaa asiaa yhtä aikaa onnistumatta yhdessäkään. Onko tämä kieli poskella tehty komedia kuunatseista, koko perheen avaruusseikkailu vai synkkä tulevaisuuskuva ydinsodan jälkeisestä ihmiskunnasta?

Genrehybridin tekeminen on vaikeaa, ja se näkyy siinä, ettei The Coming Race onnistu millään saralla. Se ei oikein naurata, ei pidä otteessaan, eikä onnistu puhuttelemaan. Tehosteet näyttävät välillä erinomaisilta, mutta etenkin dinosaurukset olisivat olleet epärealistisen halpoja jo Jurassic Park 3:n aikana, ja osa green screen -kohtauksista näyttää juuri siltä mitä ovatkin. Eikä tarinaa kannata tarkastella yhtään lähemmin.

Ehkäpä kritiikit voi tiivistää siihen, että minulla oli lähes koko elokuvan lyhyehkön keston ajan tolkuttoman tylsää. Niin tylsää, että aloin jo teatterissa pohtia, kuinka okei on viime kädessä normalisoida natsikuvastoa tällaisen potaskan varjolla. Sitten alkoi ärsyttää.”

Tuukka Hämäläinen

”Todetaan heti kätellyssä, ettei Iron Sky The Coming Race ole elokuva, jota olen varsinaisesti odottanut. Yllätyin itsekin, kun sen alku vaikutti mielestäni aika lupaavalta. Uusi päähahmo Obi Washington (Lara Rossi) voitti nopeasti puolelleen, ja kuunatsien entiseen tukikohtaan sijoittuvat kohtaukset toimivat ihan hyvin. Tuotantosuunnittelu oli taas kohdillaan ja visuaalinen puoli muutenkin hanskassa.

Iron Sky The Coming Racen ongelmat alkavat kuitenkin kertyä pian alun jälkeen, ja mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä tuskallisemmaksi sen seuraaminen käy. Vaikka pituutta on vain noin puolitoista tuntia, joutui lopussa pinnistelemään pitääkseen katseen valkokankaalla. Puolitiehen jääneet erikoistehosteet voi antaa anteeksi (ihan hyviltä ne näyttivät, kun huomioi leffan budjetin), samoin haparoinnin genren ja tarinan suunnan suhteen ja turhankin älyvapaat juonenkäänteet. Vaikeampi oli sulattaa auttamattoman väsyneitä vitsejä.

Steve Jobsin suuntaan kumartava Apple-uskonlahko olisi voinut naurattaa 10 vuotta sitten, mutta ei enää nykyään. Sama ongelma koskee monia muita Iron Sky The Coming Racen vitsejä ja ideoita. Ne ovat kuluneita ja loppuun kaluttuja tai yksinkertaisesti huonoja. Elokuva on liian monta kertaa nolo, kun se koettaa olla hauska. Komedialle se on tietenkin iso ongelma.”

Tatu Junni