Uusimmat

Pika-arvio: HBO Nordicin esittämän Jim Carreyn Kidding-sarjan kakkoskauden alku lupaa tason pysyvän korkealla

12.02.2020 13:59 Aki Lehti

Jim Carrey saa jälleen esitellä osaamistaan monipuolisena näytelijänä Kidding-draamakomediassa.

Syyskuussa 2018 HBO Nordicilla alkanut Jim Carreyn tähdittämä Kidding-sarja sai Muropaketin arvostelussa kunnon kehut. Sen todettiin olevan neljän jakson perusteella Eternal Sunshine of the Spotless Mind – Tahraton mieli -elokuvan ohella parasta mitä Carrey on urallaan tehnyt. Draamaa ja paikoittain mustaakin komediaa yhdistelevän sarjan lastenohjelman juontajana Mr. Picklesinä Carrey pääsi esittelemään osaamistaan monipuolisessa roolissa.

Jos et ole vielä katsonut ensimmäistä kautta, niin kannattaa ehkä lopettaa lukeminen tähän, sillä tämä teksti spoilaa jonkin verran sen tapahtumia.

Pelkkään hyvään pyrkivä Mr. Picklesin, eli Jeff Piccirillon elämä oli kriisissä. Mr. Picklesin toinen poika oli kuollut vuosi ennen sarjan esittämiä tapahtumia, jonka johdosta hänen vaimonsa Jill (Judy Greer) oli jättänyt miehensä ja Mr. Picklesin mielenterveys alkanut järkkyä.

Ensimmäinen kausi sisälsi kymmenen jaksoa, mutta sen arvio kirjoitettiin vain neljän jakson pohjalta, sillä medialle ei jaettu enempää katsottavaksi ennakkoon. Arvostelussa todettiin muun muassa seuraavaa:

”Niin kiltti kuin Jeff onkin, niin hänen vajotessaan yhä syvemmälle alkaa esiin nousta myös synkkiä puolia. Ne sarja esittelee fiksusti näyttämällä lähinnä raivonpuuskien jäljiltä rikottuja esineitä, eikä itse hahmoa aggressiivisena. Täysin psykoottista Jeffistä ei ainakaan neljän jakson aikana tule, sillä hän tajuaa yhä itse käytöksensä muuttuvan, säikähtää sitä mitä saattaa sisältään löytää ja yrittää olla mahdollisimman pitkälle sama pelkkää hyvää tekevä mies kuin aina ennenkin.”

Sarjan taso ei laskenut kauden loppua kohti, mutta Jeffin syöksykierre ja raivokohtaukset näytettiin myöhemmässä vaiheessa kuitenkin aivan avoimesti ja kunnolla. Kausi päättyi hänen totaaliseen kilahtamiseensa, miehen ajettua tahallaan autolla vaimonsa poikaystävän, Justin Kirkin esittämän Peterin päälle.

Sarja lähti siis todella synkkään suuntaan, mutta draama ja komedia pysyivät silti mainiosti tasapainossa. Sama meno näyttää jatkuvan myös kakkoskaudella, josta saimme valitettavasti katsottavaksi vain kaksi jaksoa ennakkoon. Parin jakson perusteella ei tietenkään voi kirjoittaa kunnon arvostelua, eli siksi tämä on ns. pika-arvio, vain muutamia mieleen nousseita mietteitä.

Ensimmäinen jakso The Cleanest Liver in Columbus, Ohio alkaa suoraan siitä mihin ensimmäinen kausi loppui, eikä se onneksi sisällä mitään älytöntä ideaa tai kiertotietä, jonka avulla Jeffin väkivallanteko sisättäisiin syrjään. Hän ajoi Peterin päälle ja sillä selvä.

Ennen kuin sen seurauksia aletaan käsitellä, niin sarja kertaa fiksulla tavalla sen miten tilanteeseen on päädytty. Se näyttää tietysti myös perinteisen minuutin mittaisen montaasin ensimmäisen kauden tapahtumista, mutta synkkä jakso sisältää useita takaumia parempiin aikoihin. Esimerkiksi heti aluksi pakitetaan Jeffin ja Jillin häihin. Rakenne toimii loistavasti, sillä se muistuttaa katsojaa siitä miten hyvä ihminen Jeff oikeasti on. Elämän vastoinkäymisten ansiosta sekaisin oleva aivokemia ei tietenkään oikeuta tapon yritystä, mutta vakavasta masennuksesta, ahdistuksesta ja jopa jonkin sortin psykoosista huolimatta Jeff on edelleen myös oikean elämän Mr. Pickles, yltiöempaattinen hyväntekijä.

Asioiden oikea laita selviää myös Jill-vaimolle ja muille miehen läheisille, mutta jo sitä ennen Jeff on päättänyt yrittää pelastaa Peterin hengen ja luovuttaa tälle osan maksastaan.

Kakkosjaksossa Up, Down and Everything in Between Mr. Pickles kohtaakin kirurgin ja tämän veitsen. Jakso vie sarjan omaperäisen kerronnan uudelle tasolle. Myös ensimmäinen kausi oli täynnä maagista realismia ja surrealistisia kohtauksia, sillä tarinaa kuljetettiin eteenpäin esimerkiksi Jeffin lastenohjelman nukkehahmojen ja animaatioiden avulla. Kakkosjakso tapahtuu melkein kokonaan ”oikeassa” Pickleberry Fallsissa, Jeffin huuruisen lastenohjelman maisemissa ja sen sisällä.

Todellisuudessa Jeff on leikkauspöydällä nukutettuna, jonka aikana hän näkee ja kokee päänsisäisessa nukkemaailmassa asioita, jotka kuljettavat juonta enemmän eteenpäin kuin monet aiemmista jaksoista ja auttavat Jeffiä muistamaan alitajuntaansa hautautuneita tärkeitä asioita.

Kiddingiä esittää Suomessa HBO Nordic, mutta se on kilpailevan Showtime-kaapelikanavan ohjelma. Uuden kauden kaksi ensimmäistä jaksoa ovat erinomaisia, mutta niiden tunnelma tuntuu hieman aiempaa erilaiselta. Onneksi vastaavana tuottajana edelleen toimiva Michel Gondry on myös ohjannut kaksi kauden myöhempää jaksoa, joten sarjan tyyli tuskin muuttuu radikaalisti.

Showtimen sarjojen kohdalla on usein valitettavasti niin, että ensimmäinen ja / tai toinen kausi ovat loistavia, jonka jälkeen alkaa alamäki. Sarjat muuttuvat katsomiskelvottomaksi kuonaksi, jolla ei lopulta ole oikein mitään tekemistä alkuperäisen ohjelman kanssa. Vaikka Kiddingin toinen kausi osoittautuisi ensimmästä paremmaksi, niin silti toivon ettei sarjaa pitkitetä liikaa.

Kahden ensimmäinen jakson perusteella se on edelleen oikein omaperäinen yhdistelmä melankolista komediaa, fantasiaelementtejä ja kaunista draamaa.

Kidding-sarjan toisen kauden kaksi ensimmäistä jaksoa saivat ensi-iltansa HBO Nordicilla toissa päivänä 10. helmikuuta. Uudet jaksot tulevat tarjolle aina maanantaisin.

Aki Lehti

”Olen Muropakettia vuodesta 2010 asti avustanut freelancetoimittaja, jonka ominta alaa on popkulttuuri – musiikki, elokuvat ja kirjallisuus. Muroon rustaan lähinnä elokuva- ja tv-arvosteluja sekä niihin liittyviä uutisia ja haastatteluja. Kirjoitan säännöllisesti myös Keskisuomalaiseen, Savon Sanomiin, Karjalaiseen ja Etelä-Suomen Sanomiin. Tekstejäni on julkaistu myös esimerkiksi Helsingin Sanomissa, HS Metrossa ja useissa asiakaslehdissä. Levyarvosteluja olen kirjoittanut reilun 20 vuoden aikana lähes 1500 kappaletta ja henkilöhaastatteluja myös melkein nelinumeroisen määrän. Lempparielokuvani ovat usein niitä, jotka eivät Suomessa pääse laajempaan levitykseen, eli leffafestarikama laidasta laitaan. Lähellä sydäntä ovat esimerkiksi amerikkalainen indie-elokuva ja korealaistuotannot. Vapaa-aikani kuluu elokuvien lisäksi musiikin, kirjojen ja sarjakuvien parissa kyynelehtiessä.”

Muropaketin uusimmat