Rakkautta & Anarkiaa alkaa huomenna – Esittelyssä kiinnostavimmat elokuvat, osa 1: Vuoden kaunein scifi-elokuva, ninjavauva ja aikuisten animaatiot

Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalilla nähdään jälleen vuoden kiinnostavimpia elokuvia eri genreistä. Tarjolla on 130 pitkää elokuvaa ja 149 lyhytelokuvaa yhteensä 600 näytöksessä.

Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali alkaa huomenna Helsingissä ja jatkuu aina sunnuntaihin 26. syyskuuta asti.

Toimittajamme ehti katsoa ennakkoon sekä jo aiemmilla tämän vuoden elokuvajuhlilla yli 60 ohjelmistoon kuuluvaa täyspitkää teosta. Kiinnostavia elokuvia esitteleviä juttuja on siis luvassa lisää vielä festarin ollessa käynnissä.

1. Memoria

Thaimaalaisohjaaja Apichatpong Weerasethakulin Memoriassa yhdistyvät scifi, draama ja suunnilleen koko elämä. Denis Villeneuven ohjaama Dyyni voi olla vuoden odotetuin ja komein tieteiselokuva, mutta Tilda Swintonin tähdittämä Memoria on taatusti vuoden kiehtovin.

Elokuvan kantava idea on simppeli. Swintonin näyttelemä Jessica työskentelee Kolumbiassa orkidea-asiantuntijana. Eräänä yönä hän herää pamaukseen, matalaan bassosoundiin, joka kuulostaa orgaaniselta, mutta myös toismaailmalliselta. Ääni alkaa toistua, mutta muut eivät sitä kuule, joten alkuperä on saatava selville.

Memoria on mestariohjaajan vaikein teos, mutta myös yksi parhaista. Se on pakahduttavan kaunis ja hypnoottisen hidas, yksi vuoden upeimmista elokuvista, vaikka yhtään väsyneenä sen pariin nukahtaa taatusti. Memoria on jopa slow cinema -asteikolla todella hidas elokuva, joka kuitenkin herättää kuulemaan koko maailman ympärilläsi.

2. Absolute Denial

Ryan Braundin ohjaama ja käsikirjoittama Absolute Denial on vaatinut mielipuolisen työmäärän, sillä tekijä vastaa itse myös elokuvansa animaatiosta. Koronalockdownissa ei ollut muuta kuin aikaa ja 71 minuuttia pitkä elokuva koostuukin yli 30 000 käsinpiirretystä ruudusta.

Myös tieteiselokuvan päähenkilö on eristyksissä. Hän sulkeutuu varastoon rakentamaan supertietokonetta, joka tulee tietoiseksi itsestään. Omapäinen luomus ei kuuntele tai tottele luojaansa kovinkaan pitkään, vaan alkaa tehdä mitä lystää.

Animaation avulla tutusta aiheesta on saatu tehtyä omaperäinen elokuva, joka pohtii taitavasti vaikeita kysymyksiä. Näin pelottavaa, ahdistavaa ja äärimmäisen kiehtovaa teosta tuskin pystyisi toteuttamaan näytelmäelokuvana. Simppelin tyylikäs leffa uhkaa nyrjäyttää aivot jäädessään väkisinkin pyörimään mieleen.

3. Relic

Australialaisohjaaja Natalie Erika Jamesin Relic-debyytti on harvinaista herkkua, kauhuelokuva joka on oikeasti pelottava ja erityisen ahdistava, jopa aikuiskatsojalle.

Elokuvan keskiössä on yksi tosielämän kamalimmista kauhuista – muistisairaudet jotka muuttavat lähimmäisen ja rakkaan ihmisen joksikin aivan toiseksi.

Lähes ilman tietokonetehosteita tehty Relic näyttää upealta. Melkein kokonaan vanhan talon seinien sisäpuolelle sijoittuvan elokuvan tapahtumapaikka tuntuu niin aidolta, että tunkkaisen tönön ummehtuneen ilman voi melkein haistaa. Vanhan koulukunnan tehostein toteutetut karmeudet ja erityisesti muutama loppupuolen kohtaus syöpyvät taatusti mieleen. Relic todennäköisesti vain paranee toisella pyöräytyksellä, mutta en todellakaan tuijota sitä toistamiseen yksin.

4. Flee

Yksi vuoden parhaista dokumenteista on toteutettu poikkeuksellisesti animaationa. Tammikuussa Sundancen elokuvajuhlilla maailmanensi-iltansa saanut Flee on myös siitä harvinainen dokkari, että se teki toisella katsomiskerralla vielä suuremman vaikutuksen.

Flee kertoo lapsena Afganistanista pakolaisena Neuvostoliiton kautta Tanskaan saapuneen Amin Nawabin tarinan. Hän on menossa naimisiin poikaystävänsä Kasperin kanssa ja päättää avautua tälle lapsuudenkokemuksistaan.

Flee on paljon muutakin kuin vain kertomus pakolaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Ohjaaja Jonas Poher Rasmussen kertoo päähenkilö Aminin avulla tarinan ihmisyydestä, jonka hän on päättänyt toteuttaa omaperäisen vaikealla tavalla. Animaation väliin on leikattu arkistokuvia, jotka muodostavat jopa hämmentävän ehjän kokonaisuuden.

5. Ninjababy

Norjalaisohjaaja Yngvild Sve Flikken Ninjababy on lähtökohdiltaan melko perinteinen kasvukertomus, tarina nuoresta Rakel-sarjakuvapiirtäjästä, joka haluaa vain nauttia elämästä. Tyyliltään, tunnelmaltaan ja toteutukseltaan Ninjababy eroaa edukseen lukemattomista muista draamakomedioista, joissa nuori nainen tulee tahtomattaan raskaaksi.

Bilettävä Rakel saa kuulla olevansa kuudennella kuulla raskaana, jolloin aborttia ei voi enää tehdä. Vaihtoehtoina on joko alkaa äidiksi tai antaa lapsi adoptoitavaksi. Sikiö ei anna Rakelin tehdä päätöstä itse, sillä mahassa kasvaa Ninjababy, joka ilmestyy maailmaan sanavalmiina piirroshahmona.

Ninjavauva kertoo mielipiteensä kaikesta ja haastaa äitinsä monin tavoin, mutta selittää (ja näyttää) myös esimerkiksi miltä seksi tuntuu sikiön näkökulmasta. Ninjababy on hiton hauska, koskettava ja kahjoudessaan realistisempi elokuva vanhemmaksi tulosta kuin moni aihetta perinteisen hillitysti käsittelevä teos.

Muutaman festivaalin leffoista voi katsoa tänäkin vuonna online-näytöksissä. Laajempaan teatterilevitykseen pääsevät nämä elokuvat ja Ylen kanavilla myöhemmin esitettävät leffat löytyvät täältä.

Kaikki R&A:n elokuvat esitysaikoineen festivaalin kotisivuilla, josta voit ostaa myös pääsylippuja.