UUSIMMAT

Guild Wars 2 -matkapäiväkirja – osa 3: Kehitys kehittyy

05.09.2012 16:30 | Miikka Lehtonen

Tervetuloa Guild Wars 2 –matkapäiväkirjamme tuoreimman osan pariin. Rempseä syysflunssa ja muut kiireet ovat pitäneet minut viime aikoina sen verran tehokkaasti pelin parista, ettei sisältöä ole juuri kertynyt. Niinpä nytkin mennään vähän matalalla profiililla, mutta ehkä se siitä.

Tämänkertaisessa päiväkirjassamme tutustumme Guild Wars 2:n maailmaan, joka on yllättävän laadukkaasti suunniteltu, sekä pureudumme pelin nykytilanteeseen, jota olen aiemmissa päiväkirjoissa valitellut.

Vajaan parin viikon testijakson aikana olen pelaillut pääasiassa elementalisti-kisuani, mutta siinä sivussa myös varasta, taistelijaa, necromanceria ja rangeria. Mesmer ja engineer olivatkin jo betasta tuttuja, mutta molemmissa oli ongelmansa, joiden takia hahmoluokat eivät liveservereillä kiinnostaneet. Pidin engineerin ”istu turretin takana ja ammu” –pelattavuutta turhan tylsänä ja toivoin, että turreteista olisi tehty liikuteltavampia.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, eikä todennäköisesti tapahdukaan, sillä engineerillähän on rinnalla tarjolla myös asekittejä, joilla voi turretin pudottamisen sijaan napata käteensä vaikka liekinheittimen tai säkillisen kranaatteja. Ihan hauska idea sekin, joten ehkä pitäisi taas kokeilla?

Mesmer taas vaikutti pitkään siltä minun classiltani kiitos monipuolisten ja hauskojen kykyjensä. Kukapa ei halua manata ilmoille magiasta tehtyjä aseita tai kopioita vihollisista, jotka sitten räimivät näitä turpaan samalla kun mesmer itse harrastaa järeää CC:tä? No, minä. Sen jälkeen kun huomasin, että monet illuusioista tekevät vahinkoa yhteen kohteeseen ja sitten lähtevät pitkälle cooldownille. Tai kestävät niin vähän vahinkoa, että ne eivät edes pääse viholliselle asti. Turhauttavaa, kun monet Guild Wars 2:n matsit ovat suuria AOE-helvettejä, joissa vihollisia riittää kahden käden sormille.

Niinpä päädyin lopulta elementalistiin ja olenkin classista suuresti pitänyt. Mielestäni juuri elementalistissa kiteytyy se Guild Wars 2:n filosofia: erilaisia kykyjä ei välttämättä ole paljon, mutta ideana onkin osata käyttää niitä kykyjään oikeissa paikoissa. Tosin elementalistilla niitä kykyjä vieläpä on, koska jokaiselle asekombinaatiolle löytyy omat skillinsä jokaiselle neljästä elementistä. Niinpä vaihtoehtoja riittää ja minä olen aina tykännyt niistä.

Hyvä maailma, vaihtelevat questit

Olen jo aiemminkin puhunut siitä, miten Guild Wars 2:n maailma oikeasti kannustaa seikkailemaan. Kun questeja ei haeta mistään keskushubista vaan löydetään pitkin maailmaa, pääpaino ei ole niinkään jojottamisella kaupungin ja questialueiden välillä, vaan luonnollisemmalla kiertelyllä. Ja se on hyvä asia.

Hyvä asia on myös se, että mukaan mahtuu paljon oikeasti oivaltavia ja hauskoja questeja, eikä vain pelkkää karhunanusten keräilyä. Tässä videoesimerkki viinkinkihenkisten nornien aloitusalueelta, jossa pelaaja pääsee muun muassa vastailemaan korppihengen arvoituksiin, sekä muuttumaan lumileopardin ruumiillistumaksi ja sitten pätkimään pataan alueella pyöriviä kommunistimyyriä.

 

Kyllä, kommunistimyyriä. Eräs Guild Wars 2:n maailman hauskimmista oivalluksista on se, että monilla aloitusalueilla palloilee savuiseen teknologiaan erikoistuneiden myyrämiesten kansa, jotka puskevat maan alta tekemään omia pahojaan. Eräässä eventissä tunkeudutaan myyrien pääkaupunkiin, Molenskiin, jossa vedetään pataan paikallista myyräkomissaaria.

 

Hauskaa settiä! Tällaiset pienet oivallukset pitävät pelaamisen oikeasti hauskana, kun tunnelma vaihtelee laidasta laitaan ja joka kulman takana tuntuu odottavan jotain uutta ja ihmeellistä.

WvWvW, HV?

Eräs Guild Wars 2 –matkapäiväkirjojen tähänastisista teemoista on ollut se, miten peli on ollut enemmän tai vähemmän vaiheessa. Ilokseni voin ilmoittaa, että nyt se on astetta vähemän keskeneräinen, sillä pelaajien välinen kauppapaikka nousi vihdoin pystyyn yskimisen ja viikon kumossaolon jälkeen.

Guild Wars 2:n trading post –huutokauppa ei myöskään ole samanlainen kuin esimerkiksi World of Warcraftin vastaava. Sen sijaan että pelaajat selailisivat pitkiä esinelistoja, he voivat suoraan inventorystaan nappia painamalla tehdä ostotarjouksen vaikka jostain craftausraaka-aineesta. Peli tarkistaa tarjolla olevat valikoimat ja ilmoittaa, että vaikka juuttikangasta irtoaisi 52 kuparirahan kappalehintaan 500 erää.

Tiedon saatuaan pelaaja voi sitten ilmoittaa haluavansa ostaa vaikka 200 kangasta 40 kuparirahalla tai tarttua suoraan tarjoukseen. Tämä tieto taas päivittyy myyjille: joku haluaa ostaa 200 kangasta tähän hintaan. Myykö joku? Jos myy, systeemi hoitaa automaattisesti tavaroiden välityksen ja rahojen siirtelyn. Suurin valituksen aihe on se, että tavaroita ei suinkaan toimiteta suoraan pelaajan postilaatikkoon, vaan ne pitää hakea pääkaupungeissa sijaitsevista kauppapaikoista.

Tämä on ongelma lähinnä sen takia, että Guild Wars 2:n kaupungit kärsivät MMO-mammutismista. Ne kun ovat aivan törkeän kokoisia. Juoksemista riittää ennakkoon kymmeniksi minuuteiksi ennen kuin kaikki kaupungin kiintopisteet on löydetty. Tämän jälkeen voi toki sitten matkustaa kiintopisteestä toiseen pientä maksua vastaan, tai kaupungin sisällä kokonaan ilmaiseksi. Mutta olo on silti sellainen, että pienemmätkin kaupungit olisivat kyllä riittäneet. Varsinkin kun korkeammilla tasoilla matkustuskulut nousevat aika suuriksi: matka yhden alueen päästä päähän maksaa enemmän kuin pelaaja saa yhden eventin tekemisestä. Mitään ratsuja tai muita matkustamista nopeuttavia menetelmiä pelistä ei löydy, joten jos et halua pistää rahaa palamaan, juokset.

Entä sitten WvWvW, eli Guild Wars 2:n eeppinen kolmen serverin välinen ja satoja, ellei tuhansia pelaajia käsittävä PVP? No, sitä kokeilisin kovin mielelläni. Mutta kun ei onnistu. Joka ilta sisään logatessani heitän itseni WvWvW-jonoon, enkä ole vielä pari-kolmetuntisten sessioideni aikana jonosta sisään päässyt. Hauskaa siis tuntuu olevan, mutta kyllähän se hieman turhauttaa, kun pelin keskipisteessä olevaa pelitilaa kokeillakseen pitäisi varata useiden tuntien jonotusaika.

Hyvältä näyttää ja paremmaksi menee

Guild Wars 2:n kehitystiimi on jo nyt tehnyt vajaan parin viikkonsa ajan peliliikkeitä. On toki valitettavaa, että peli alunperinkään julkaistiin niin rikkinäisenä kuin julkaistiin, mutta ainakin sen jälkeen ongelmien parissa on tehty selvästi töitä.

Niitä riittää toki edelleen. Ryhmien muodostaminen on turhauttavaa pelin heitellessä pelaajia satunnaisille overflow-servereille, joista ei pysty bugien takia liikkumaan samalle serverille ennen kuin kaikki lopulta – joskus parin tunnin jonotuksen jälkeen – pääsevät omalle serverilleen. Instanssit bugaavat yhä enemmän tai vähemmän, jotkut pelin rahallista mikromaksusysteemiä käyttävät eivät ole saaneet ostamiaan gemejä ja niin edelleen. Työtä siis riittää yhä ja reippaasti.

Mutta ongelmista huolimatta huomaan vain pelaavani. ArenaNetillä on siis käsissään hyvä peli.

 

Lisää aiheesta

Guild Wars 2 -matkapäiväkirja – osa 2: Taistelun huumaa

Guild Wars 2 -matkapäiväkirja – osa 1: Päästäkää sisään!

Lue myös

Remember Me – ensikosketuksessa kyberpunkin seuraava sukupolvi

Roccat Kulo 7.1 USB – ristiriitaiset pelikuulokkeet

Borderlands 2 – näin syntyvät hirviöt ja bandiitit

Muropaketin uusimmat