Lovecraft-seikkailu The Sinking Cityä esiteltiin Gamescomissa – Olimme paikalla ja nälkähän pelistä jäi

E3-messujen aikoihin kiitettävästi huomiota kerännyt Lovecraft-seikkailupeli The Sinking City on esillä myös Gamescomissa. Muropaketti piipahti Saksan-reissullaan kuulemassa The Sinking Cityn tekijöitä, jotka esittelivät pelistä tiiviin maistiaisen.

”Sori, peli on vielä sen verran vaiheessa, että sitä ette nyt itse pääse pelaamaan”, pahoitteli Frogwaresin ja Big Ben Interactiven väki ennen puoli tuntia kestäneen esittelytilaisuuden alkua.

Harmillista, mutta ymmärtäähän tuon. The Sinking City ehtii kauppoihin vasta maaliskuussa 2019, eli yli puolen vuoden päästä.

Gamescomissa esitelty parinkymmenen minuutin mittainen demo tarjosi vain pintaraapaisun mystisestä pelistä, jota tekijät kuvailevat termillä ”open world investigation game”. Tarkemmin sanoen kyse oli Silence is Golden -sivutehtävästä, jossa yksityisetsivä Charles Winfield Reed yrittää selvittää, mitä hänen ystävänsä Joyn kotona on tapahtunut.

Mysteeri on myös se, mitä Joylle itselleen on tapahtunut: alati säikyn ja pahasti järkyttyneen naisen suu on ommeltu groteskilla tavalla kiinni hänen puhuttuaan asioita, joista tulisi vaieta.

The Sinking Citystä on liian varhaista sanoa mitään pitävää, mutta näkemäni ja kuulemani perusteella peli nojaa pitkälti maailmaansa, tarinaansa ja mysteereihinsä.

Yliluonnollisen tulvan peittämä kaupunki on hieno miljöö mystiselle seikkailulle, joka tarjoaa selvästi aimo annoksen ”Lovecraftia”, vaikkei Cthulhu saapunut (ainakaan vielä) lonkeroitaan heiluttelemaan. The Sinking Cityn ulkoasu on pelin genreen ja teemaan sopivan tummanpuhuva, ja oikealla tavalla itäeurooppalaisen ankea. Kaupunkimaisema oli paikoin hieman turhan eloton, mutta samalla on helppo ymmärtää, miksi kukaan ei halua liikkua Oakmontin kaduilla…

Tekijöiden kertoman ja esittelemän mukaan ratkaistavat salapoliisitehtävät eivät ole turhan yksioikoisia, vaan niissä pitää oikeasti käyttää päättelykykyä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana pelin tekijät kertoivat myös, etteivät he ole korostaneet pelin maailmasta olennaisia esineitä tai reittejä, koska haluavat pelaajan kokeilevan ja etsivän asioita itse. Tätä linjausta arvostaa varmasti moni kunnon haastetta kaipaava seikkailupelien ystävä.

Lisämausteensa The Sinking Cityn keitokseen tuovat pelin päähahmon näkemät mielipuoliset visiot, joiden merkitystä tai syntyperää jäimme vielä arvailemaan. Kaikkiaan The Sinking City tuntuu tulvivan mystereejä, joita saadaan selvittää alusta loppuun loputon määrä.

Tarinankerronnallisesti The Sinking City luottaa perinteiseen kaavaan. Välillä luetaan kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä, välillä taas käydään keskusteluita erilaisten valmiiksi annettujen vaihtoehtojen perusteella.

Paikasta toiseen voi liikkua jalan tai kiikkerän veneen avulla.

The Sinking Cityn keskustelukohtausten myötä esille nousi yksi pelin suurimmista ongelmista: hahmojen animointi on nykystandardeilla korkeintaan keskinkertaista, eikä aika apaattista ääninäyttelemistäkään voi juuri kehua.

Hieman puolitiessä tuntuivat olevan yhä myös toiminnallisemmat kohtaukset, joissa ammuskeltiin pelin hirviömäisiä olentoja. Arvatenkin tätä puolta The Sinking Cityn tekijät koettavat vielä hioa ennen ensi kevään julkaisua.

Puolen tunnin esittelytilaisuuden pohjalta The Sinking Citystä jäi kuva kunnianhimoisena ja mielenkiintoisena pelinä. Uskallan väittää, ettei kyseessä tule olemaan mikään genrensä mullistaja tai koko kansan suosikki, mutta jos Frogwares suinkin saa hiottua peliään riittävästi, voi siitä hyvinkin tulla uusi kulttisuosikki. Toivotaan parasta, sillä hyvää Lovecraft-viihdettä ei ole koskaan maailmassa liikaa.