Arvostelu: Jurassic World: Evolution -peli on parasta, mitä Jurassic Parkin tiimoilta on julkaistu vuosikausiin
Simulaatiopeli Jurassic World: Evolution päästää pelaajat hallitsemaan omaa dinosauruspuistoaan. Katastrofin ainekset olivat käsissä, mutta lopputulos on erittäin viihdyttävä peli, joka on Jurassic Park -sarjan ja dinosaurusten ystäville todellista herkkua.
Julkaisupäivä: Julkaistu / Kehittäjä: Frontier Developments / Julkaisija: Frontier Developments / Testattu: PlayStation 4 Pro / Saatavilla: PC, PlayStation 4, Xbox One / Pelaajia: 1 / Ikäraja: 16 / Peliä pelattu arvostelua varten: 24 tuntia
Elokuvien ja pelien avioliitto on aina ollut kivinen: peleistä tehdään korkeintaan keskinkertaisia elokuvia ja elokuviin pohjaavat lisenssipelit taas ovat useimmiten suoranaista roskaa. Eikä Jurassic Park -sarja ole tässä suhteessa mikään poikkeus.
Sitäkin positiivisempi yllätys on brittistudio Frontier Developmentsin kehittämä Jurassic World: Evolution. Se on nimittäin oikeasti toimiva, näyttävä ja hävyttömän koukuttava peli.
Useille alustoille kehitetty Evolution ajoitettiin ilmestymään Jurassic World: Kaatunut valtakunta -elokuvan ensi-illan aikoihin, mutta kyseessä ei ole mikään perinteisin elokuvapeli. Evolution on nimittäin simulaatiopeli, joka perustuu koko elokuvasarjan keskeisimpään ajatukseen. Pelissä rakennetaan ja hallitaan omaa Jurassic World -teemapuistoa, ja yritetään tietysti välttää elokuvissa kuvatut katastrofit.
Puisto on avattu
Jurassic World: Evolution on selvästi Sim-sarjan ja monien huvipuistosimulaattoreiden perillinen, ja Frontier-studiollakin on tilillään koko joukko genren pelejä RollerCoaster Tycoonista (2003) lähtien. Peli ei kuitenkaan edellytä kokemusta tyylilajista, ja väittäisin, että Evolutionilla on myös oma, selkeä identiteettinsä.
Löyhästi tarinallisessa pelissä lähdetään rakentamaan dinosauruspuistoja useammalle saarelle.
Jo Michael Crichtonin Kadonnut maailma -romaanista tutun Las Cinco Muertes -saariryhmän viisi saarta muodostavat jatkumon, jossa yhdellä saarella menestyttyään saa avattua seuraavan. Lisäksi jo ensimmäisellä saarella on mahdollisuus avata Jurassic Parkin ja Jurassic Worldin tapahtumapaikka Isla Nublar, joka toimii vapaana sandbox-moodina. Isla Nublarilla ei ole kustannuksia eikä tarinallista sisältöä, mutta merkittävän osan muusta sisällöstä (kuten dinosauruslajeista) saa auki vain muita saaria pelaamalla.
Evolutionin keskeiset mekaniikat ovat yksinkertaiset. Rahalla tuotetaan dinosauruksia ja rakennetaan rakennuksia, joilla on eri toimintoja. Tavoitteena on tietysti luoda dinosauruksia ja pitää ne hengissä, houkutella asiakkaita ja pitää heidät tyytyväisinä. Siinä sivussa pitää louhia fossiileja, tutkia uusia lajeja, parannella niitä geenitekniikalla ja pitää puisto kaikin puolin toiminnassa.
Las Cinco Muertesin saarilla puistossa on kolme osastoa: tiede, viihde ja turvallisuus. Osastoille, joilla jokaisella on omat johtajansa, voi suorittaa erilaisia sopimuksia, ja lisäksi kullakin osastolla on jokaisella saarella yksi suurempi tehtävä. Tehtäviä ei ole pakko suorittaa saadakseen puiston toimimaan ja edetäkseen, mutta pelin tarina on käytännössä kiinni näissä tehtävissä. Sopimusten ja tehtävien suorittamisesta saa myös erittäin hyödyllisiä palkintoja, kuten uusia rakennuksia ja dinosauruslajeja.
Vaikka simulaatio- ja strategiapelit osaavat olla pökerryttävän monimutkaisia, on Evolutionin aloituskynnys tehty todella matalaksi. Ensimmäisillä saarilla pelihahmot opastavat melkein kädestä pitäen, tempo ei ole turhan nopea ja pelaajalla on varaa myös virheisiin. Kullakin saarella on tosin myös omat haasteensa, kuten myrskyisä ilma tai erittäin rajattu rakennustila. Ja Isla Sornalla on tietysti jo valmiiksi dinosauruksia vaeltamassa viidakoissa.
Vaikka alku on helppo, riittää pelimekaniikoissa mukavasti syvyyttä, ja lopulta homma menee tietenkin monimutkaiseksi.
Kun on samaan aikaa hautomassa uusia Pachycephalosauruksia, lähettämässä retkikuntaa etsimään fossiileja, pyydystämässä karannutta Struthiomimusta, korjaamassa sabotoitua voimalaa, suunnittelemassa uutta aitausta Gigantosaurukselle ja tutkimassa uutta geenimuunnosta, alkaa lautanen olla aika täynnä.
Ja tietenkin juuri silloin Velociraptorit tulevat aidasta läpi…
Jurassic Parkin jalanjäljissä
Kuten hyvälle lisenssipelille sopiikin, on Jurassic World: Evolution ottanut omakseen elokuvasarjasta sen parhaat puolet. Jos olet kanssani samaa mieltä siitä, että itse dinosaurukset, sekä tiedekeskustelut ja puistojen suunnittelu, ovat Jurassic-elokuvissa parasta, tämä peli on tehty sinulle. Jos sen sijaan tuoreimman Jurassic World -elokuvan tulivuorikohtaus oli mielestäsi parasta ikinä, voit suosiolla jättää pelin ostamatta.
Ei sillä, etteikö Evolution tarjoaisi välillä toiminnallisempiakin hetkiä. Rellestävän Tyrannosauruksen tainnuttaminen keskellä myrskyä on oikeasti intensiivistä, etenkin kun helikopteria ja metsänvartijan jeeppiä pääsee itse ohjailemaan, ja ampumaan myös nukutusnuolia.
Elokuvista on saatu mukaan myös joukko näyttelijöitä, ja uusien hahmojen ohella pelissä kuullaankin myös Bryce Dallas Howardia, BD Wongia ja Jeff Goldblumia, jolla on muuten pelissä moninkertaisesti enemmän dialogia kuin Kadonnut valtakunta -elokuvassa. Chris Pratt on valitettavasti joukosta poissa, ja hänen rooliaan paikkaa mukiinmenevästi kokenut ääninäyttelijä A.J. LoCascio.
Pienempiäkin viittauksia elokuviin tietysti riittää Trophy-palkintojen nimistä ja suorista lainauksista aina jeeppien tuttuihin maalauksiin. Ääniraidallakin kuullaan tietysti Jurassic Parkin ikonisia sävellyksiä, ja myös visuaalinen ilme on kaiken velkaa elokuville – ja hyvä niin.
Tutut dinosauruslajit näyttävät ja kuulostavat pelissä samalta kuin elokuvissa, ja uudet on suunniteltu samaan linjaan sopiviksi. Peruspelissä on mukana 40 lajia, Deluxe-versio tuo viisi lisää, ja ilmainen Fallen Kingdom -päivitys toi äskettäin vielä kolme lajia, joten tutkittavaa ja kasvatettavaa todellakin riittää.
Dinosaurusmallit ovat pelin visuaalisesti komeinta antia, mutta myös luonto sekä puistojen infrastruktuuri on komean ja hiotun näköistä. Evolution onkin myös visuaalisesti vaikuttava peli, enkä ole löytänyt PlayStation 4 -versiosta vielä ensimmäistäkään bugia.
Dinosaurusten etiikkaa
Jurassic Park -sarjan keskeisiä teemoja on alusta alkaen ollut tieteen ja edistyksen eettiset ongelmat: onko dinosaurusten luominen, tarhaaminen ja viihteenä pitäminen oikein, ja mihin raja vedetään? Sarjassa on myös uusimpiin elokuviin asti viitattu dinosauruksiin ”eläiminä”, ja koko homma toimii tietysti allegoriana eläintarhaukselle ja eläinten oikeuksille.
(Erityisesti Kadonneen valtakunnan eläinoikeuskeskustelu oli todella alleviivattua.)
Ilokseni sain todeta, että nämä elokuvien eettiset ulottuvuudet on tuotu mukaan myös Jurassic World: Evolutioniin, vaikka se voisi hyvin pitäytyä pelkässä puistorakentelussa. Ei näitä teemoja mitenkään syvällisesti käsitellä, mutta on tärkeää, ettei elokuville tärkeää juonnetta sivuuteta kokonaan.
Pelin tarinallisissa tehtävissä pelaaja laitetaan tukalaan asemaan, tekemään selvästi epäeettisiä asioita, kuten usuttamaan dinosaurukset taistelemaan kuolemaan asti tai ajamaan niitä tarkoituksella huonovointisiksi. Koska nämä asiat ”joutuu” itse tekemään, ne tuntuvat erityisen ikäviltä.
Vaikka kyseessä on viime kädessä pelkkä pikselidinosaurus, tekee vähän pahaa laittaa olento tieten tahtoen kärsimään. Väittäisin, että Frontier-studion kehittäjät asettavat pelaaja tarkoituksella hankalaan paikkaan ja käyttävät näin hyväksi pelien erityislaatuista tekijyyden kokemusta. Tämä tuo eettisetkin ongelmat enemmän iholle.
Kelpo peli myös konsolilla
Jurassic World: Evolution tarjoaa kiitettävän paketin pelattavaa. Oman tallennukseni parissa olen viihtynyt yli 24 tuntia ja saanut kaikki saaret auki, mutta en ole vielä suorittanut kaikkia tehtäviä, saati avannut kaikkia dinosauruslajeja tai nostanut eri saarilla olevia puistoja viiden tähden tasolle. Arvioisin, että kaiken suorittamiseen saa helposti kulumaan 40-50 pelituntia, vaikka olisi määrätietoinenkin pelaaja.
Erityisen hatunoston ansaitsee konsolikäännös. Simulaattori- ja strategiapelit ovat yleensä parhaimmillaan PC:llä, mutta PlayStation 4 -version käyttöliittymä on hämmästyttävän intuitiivinen. Tämä on toteutettu sivupalkilla, parilla pikanäppäimellä ja kiinnittämällä kursori pysyvästi ruudun keskelle, jolloin pelaaja ohjaa aina koko kuvaa, ei pelkkä nuolta. Vaikka odotin jotain aivan muuta, ei PS4-version parissa tule hiirtä ja näppäimistöä ikävä.
Eniten huolta aiheuttaa pelin ”endgame”, eli se, jaksaako paketti enää viihdyttää sitten, kun kaikki kortit ovat pöydässä. Isla Nublarin hiekkalaatikko ei oikeastaan juuri houkuttele, koska pelaamisen haaste syntyy juuri rajallisten tulojen ja kustannusten tasapainottelusta. Sandbox-moodissa kaikki on mahdollista ja mikään ei maksa mitään, joten onko millään enää väliä?
Evolution on kuitenkin viime kädessä niin viihdyttävä peli, että Jurassic Parkin fanille se on melkeinpä viiden tähden kokemus. Kaikkien arvostelemieni pelien pariin en ole todellakaan palannut arvostelusession jälkeen, mutta Jurassic World: Evolutionin tulen tahkoamaan viimeiseen tähteen, dinosaurukseen ja Trophyyn asti. Jatkon kannalta ei voi muuta kuin toivoa mahdollisten päivitysten ja laajennusten tuovan lisäominaisuuksia ja uusia pelialueita.
JURASSIC WORLD: EVOLUTION
”Jurassic World: Evolution on koukuttava ja kaunis simulaattori dinosaurusten ystäville.”
