Arvostelu: Ricossa potkitaan ovia ja ammutaan vihollisia kyllästymiseen saakka
Rico on erittäin uskollinen “kick doors and shoot bad guys” -sloganilleen. Räiskintäpelissä todellakin potkitaan alas ovia, tyhjätään huone pahiksista ja toistetaan samaa uudestaan yhä uudestaan ja uudestaan, käytännössä maailman tappiin saakka.
Julkaisu: 21.6.2019
Studio: Ground Shatter
Julkaisija: Rising Star Games
Pelaajia: 1-2
Ikäraja: 3
Peliä pelattu: Noin 15 tuntia
Ricon takakannen ja pelaajaa tervehtivän alkuvideon perusteella Ricoa voisi luulla eräänlaiseksi käänteiseksi Pay Dayksi. Siinä missä Pay Dayssa pelaajat ottivat ryöstäjien roolin, palkataan pelaajat Ricossa poliisin nopean toiminnan yksikköön, jossa huumejengejä laitetaan matalaksi kovin keinoin tilanteissa joissa “tavallinen lakipykälien mukainen toiminta on liian hidasta”. Käytännössä jokainen lain väärällä puolella tallaava saa siis napin otsaansa.
Rico on kuitenkin kaukana tarinapohjaisesta seikkailusta. Alkuvideon jälkeen tarinaa ei kerrota käytännössä enää lainkaan, vaan kyse on ennemminkin roguelite-räiskinnästä.
Pelaaja, tai co-op-muodossa pelaajat, lähtevät aina alussa uuden rikollisliigan perään. Pelaaja valitsee tarinapuusta itselleen sopivalta kuulostavan tehtävän, joka vastaa rikollisjengin miehittämää rakennusta.
Rakennusta tyhjätään huone kerrallaan. Kuten pelin slogan antaa ymmärtää, on ovien perinteinen avaaminen kahvaa käyttämällä auttamattoman vanhanaikaista. Sen sijaan jokainen ovi potkaistaan alas.
Yksin pelattaessa potkua seuraa muutaman sekunnin Max Payne -henkinen “adrenaliiniryöppy” jolloin aika hidastuu ja huoneessa olevia pahiksia voi tähtäillä tarkemmin. Mikäli vihollisia jäi vielä henkiin, tulee nämä päästää päiviltä, kunnes huone on tyhjä. Sen jälkeen huoneesta etsitään mahdollinen todistusaineisto tai muut tarvikkeet kuten lisäammukset.
Huoneisiin tunkeutumista jatketaan niin kauan, että talosta on kerätty tarpeeksi todistusaineistoa. Kun todisteet on kerätty, tulee agentin poistua paikalta hippulat vinkuen ennen kuin roistot saavat apuvoimia. Todistusaineiston keräämisen lisäksi tarjolla on myös muita haasteita, kuten pommien purkua. Lisäpisteitä voi kerätä myös esimerkiksi ampumalla tarpeeksi monta vihollista päähän.
Koska kyse on “poliisien kokeellisesta yksiköstä”, on sen rahoitus ja sen myötä aseistus alussa puutteellista. Pahiksia joutuukin räiskimään aluksi pelkän pistoolin voimin. Tuhotut viholliset kylvävät kyllä talot täyteen rynnäkkökiväärejä ja muuta aseistusta, mutta agentille ne eivät syystä tai toisesta kelpaa, vaan uusia aseita voi ostaa itselleen vain tasojen välillä.
Mikäli viholliset ovat agenttia kovempia luita, voi itsensä pelastaa hätäpakkauksen avulla tai toisen pelaajan tuella. Mikäli kuolema pääsee avusta huolimatta korjaamaan, menettää pelaaja kaikki kerätyt aseet ja koko kampanjan joutuu aloittamaan alusta. Ansaitut lisäkyvyt siirtyvät onneksi myös uuteen kampanjaan, joten aivan nollasta pelaamista ei joudu aloittamaan uudelleen.
Toisaalta mikäli kampanjassa etenee tarpeeksi pitkälle, voi lopussa haastaa itse rikollisliigan pääjehun.
Kehittäjät lupaavat Ricon olevan vahvaan co-op-kokemukseen nojaava räiskintä jonka satunnaisesti generoitujen tasojen pitäisi teoriassa tarjota loputtomasti pelattavaa. Käytännössä lupaus jää kuitenkin lunastamatta, sillä ovien potkiminen ja pahisten ampuminen alkaa toistaa itseään erittäin nopeasti. Vihollisten lanaaminen ja uusien aseiden testaaminen on kyllä pienissä erissä kohtuullisen viihdyttävää, mutta samalta istumalta Ricoon ei tee mieli pelata useampia tunteja.
Myös co-op-osuus on pettymys. Ovista voi kulkea läpi vain yksi pelaaja kerrallaan, joten käytännössä vain yksi pelaaja saa kokea sisään hyökkäämisen hauskuuden. Pelaajat voivat toki jakautua myös eri huoneisiin, mutta tällöin kokemus ei juuri eroa yksinpelistä. Hyvänä puolena co-op on mahdollista myös lokaalisti jaetulla ruudulla.
Graafisesti Ricon Borderlandsiä muistuttavat cel-shadingilla toteutetut grafiikat näyttävät ihan hyviltä myös Nintendo Switchillä. Peli pyörii hyvin eikä isompia bugeja tai kaatumisia tullut vastaan ainakaan testijakson aikana. Nintendon konsolilla tähtäystä voi halutessaan helpottaa liikekontrollien avulla, mikä voi tehdä osumisesta helpompaa.
Lyhyistä, muutaman minuutin tehtävistä koostuva Rico sopii sinällään hyvin Nintendo Switchille. Liikuteltavan pelikonsolin voi kaivaa esiin esimerkiksi bussissa ja matkalla ehtii hyvin pelata pari erää Ricoa. Peli soveltuukin parhaiten arjen kiireen keskeltä löytyviin lyhyisiin pelisessioihin.
RICO
”Ricon ovien potkiminen ja pahisten lahtaaminen alkavat toistaa itseään liian nopeasti.”
