Dungelot: Shattered Lands – hirviöitä, ansoja ja yllätyksiä (PC)
Tekijä: Red Winter Software
Julkaisija: TinyBuild
Testattu: Windows 10, Intel Core i5-4670k, 16 Gt muistia, GeForce GTX 970
Saatavilla: PC
Laitevaatimukset: Windows XP tai uudempi, 1 GHz prosessori, 1 Gt muistia
Pelaajia: 1
Muuta: ladattava peli, hinta 9,99 euroa (Steam)
Pelin kotisivu: http://www.dungelot.com
Arvostelija: Miikka Lehtonen
Dungelot oli aikanaan minulle sangen erityinen peli. Se oli ensimmäisiä pelejä, joita iPadillani pelasin ja sen simppeli, mutta koukuttava pelattavuus pelasti useammankin bussimatkan – tai muun istuskelun.
Jos peliala on jotain opettanut niin sen, että se mikä toimii mobiililla, ei välttämättä toimi tietokoneilla. Dungelot testaa nyt tätä teoriaa, sillä vanha mobiilihitti tulee taas tietokoneversiona.
Tabletilla pelattuna Dungelot oli mitä mainiointa viihdettä. Kyseessä on äärimmäisen simppeli onnipeli, jossa teknisesti ottaen putsataan luolastoja. Kukin luolaston kerros koostuu kivien peittämästä ruudukosta. Kukin ruutu voi sisältää jos jonkinlaista kamaa: aarteita, rahaa, hirviöitä, tai kenties vaikka sen avaimen, joka pitäisi löytää, ennen kuin tie seuraavalle kerrokselle ja kovempiin haasteisiin aukeaa.
Kun suunnilleen koko pelillinen sisältö todellakin oli siinä, on aika selvää, että Dungelotin olisi syytä tarjota tietokoneversiossaan vähän enemmän vaihtelua ja pelattavuutta. Mahtaako näin kuitenkaan olla?
Töks töks
Dungelotin pelaaminen on todellakin niin simppeliä kuin olla ja voi. Kunkin luolastokerroksen tavoitteena olisi löytää avain, joka avaa portaat seuraavaan kerrokseen. Käytännössä tämä tapahtuu naputtelemalla ruudukossa olevia kiviä, jolloin ne murtuvat ja paljastavat salaisuutensa.
Kiven alla ei välttämättä ole mitään, sillä monet niistä ovat tyhjiä. Mutta useiden takana piileekin sitten hyviä tai huonoja yllätyksiä. Erilaiset aarteet, rahat, parannusesineet ja loitsukääröt ovat niitä kivoja juttuja, hirviöt ja ansat taas vähän vähemmän kivoja.
Jos kiven alta paljastuu hirviö, sitä vastaan kannattaa aika usein taistella, mutta ei toki aina. Hirviöt eivät sinänsä tee mitään muuta kuin estävät pelaajaa tökkimästä niitä ympäröiviä ruutuja. Jos avainta ei ole vielä löytynyt, edessä on todennäköisesti taistelua, ennen kuin sen voi löytää.
Taistelukin on niin helppoa, että. Tökkää hirviötä, pelaaja ja hirviö tekevät toisiinsa omat vahinkomääränsä. Jos toiselta loppuvat kestopisteet, loppuu elämäkin. Muuten jatketaan. Käytännössä hirviöiden tehtävänä on siis toimia vain hidasteina ja kuluttaa pelaajan tärkeintä resurssia, kestopisteitä. Jos ei halua suoraan taistella, voi myös heitellä repustaan pommeja, heittoveitsiä ja muita esineitä, tai paiskoa loitsuja. Mutta vain, jos on sellaisia sattunut löytämään.
Dungelot onkin fantasiaseikkailun sijaan niin sanottu push your luck –peli. Ihannetilanteessa avain eteenpäin löytyy jo varhaisessa vaiheessa, jolloin ei tarvitse kuluttaa paljon resurssejaan hirviöitä tappamalla. Toisaalta kaikki paljastamattomat ruudut voivat myös sisältää aarteita ja esineitä, joista on apua myöhemmin, joten ehkä tökkiminen kannattaakin? Siinä sitä pohdittavaa ja se pelin varsinainen ydin.
Pelattavuus ei ole siis hirvittävän monipuolista tai muutenkaan kummallista, mutta parin euron mobiilipeliksi ihan riittävää. Peliä jaksoi juuri sen muutaman minuutin ajan, jonka joutui odottelemaan bussia tai istumaan veskissä. Mutta PC:llä tarvittaisiin vähän muutakin, ja tässä tulee se ongelma: sitä ei ole.
Lisää lihaa luiden päälle
Kehitystiimi on kyllä yrittänyt PC-versiota varten tuunata peliä ehommaksi. Luolastoja yhdistää nyt löyhä tarina, ennen luolaan sukeltamistaan voi vaihtaa kultarahojaan pieniin siunauksiin ja ansaitsemillaan rahoilla voi kalustaa kotiaan, jolloin saa seuraaville pelikerroilleen pieniä bonuksia.
Mukana siis on roguelike-henkistä progression tuntua, mutta myös vähän ongelmia. Näistä ensimmäinen liittyy hahmoluokkiin, joita on neljä. Kullakin on omat pienet erikoisuutensa, kuten vaikka paladiinin kyky, joka vähän piristää tämän mielialaa välillä, kun tappaa epäkuolleita. Eivät ne maata mullista tai edes juuri pakota pelaamaan eri tavalla, mutta onpa sekin jotain.
Uudet hahmot avataan pelastamalla ne tarinatilan aikana vastaan tulevista luolastoista, minkä jälkeen niillä voi vapaasti pelata… tarinaa alusta. Progressio kun on hahmokohtaista. Osittain tämä liittyy siihen, että kehitystiimi on pistänyt pelin hahmonkehityksen uusiksi. Mobiiliversiossa kullalla osteltiin uusia kykyjä, nyt joidenkin luolastojen lopussa saa pyöräyttää onnenpyörää, joka sitten nostaa vaikka kestopisteitä vähän ylemmäksi. Ehkä tämän takia ollaan haluttu, että kaikkien hahmojen täytyy pelata tarina erikseen läpi, jotta ominaisuudet ovat korkeammalla kun niitä tarvitaan. Mutta ei se kyllä hirvittävän kivaa ole.
Muitakin pieniä lisukkeita löytyy. Tarinan aikana oppii craftaamaan luolastosta löytämistään roippeista vaikka pommeja, luolastoissa on pikkuisia minipelejä, kuten vaikka Speden spelit –muistipelin henkiset patsaat, joiden soittamaa melodiaa pitää toistaa.
Mikään näistä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että Dungelot on peli, jossa naputellaan ruutuja. Itse jaksoin peliä muutaman tunnin ajan, minkä jälkeen mikään lisuke tai tuunake ei saanut enää mielenkiintoa heräämään. Pelattavuus toistaa itseään hyvin nopeasti, mikä on kymmenen euron hintaiselta peliltä jo vähän huono juttu. Niinpä jättäisin tietokoneversion odottamaan roimaa Steam-alea. Parin euron hintaan pelistä kyllä irtoaa jo pientä välipurtavaa, ja se mobiiliversio on yhä mitä mainiointa viihdettä.
Lisää aiheesta
Agatha Christie – The ABC Murders kutittelee kivasti murhamysteerien ystäviä (multi)
Black Desert Online on veistetty koreamorppien rasittavimmasta grindipuusta (PC)
Day of the Tentacle Remastered vie yhä täysillä mukanaan (Mac, PC, PS4)
Renowned Explorers: International Society (Mac, PC)
The Flame in the Flood – armoton selviytymisretki villillä joella (Mac, PC, Xbox One)
This War of Mine: The Little Ones on karmaisevan realistinen sotapeli (PS4, Xbox One)
