Gangs of London (PSP)
Mitä saadaan, kun Getawayn tekijöille isketään PSP käteen ja käsketään painua pelintekoon? Mitäpä muutakaan kuin GTA:n hengessä sorvattua ankaraa, veristä ja mustalla huumorilla kyllästettyä actionia aina yhtä herttaisen harmaan Lontoon kaduilla ja kujilla.
G’day mate
Gangs of London on tyyliltään GTA-sarjan ja Mafian vanavedessä etenevä toimintapeli, jossa pelaaja astuu valitsemansa jengin ykköstorpedoksi ja lähtee riehumaan Lontooseen. Tekijät ovat perehtyneet ja paneutuneet englantilaisen gangsteriromantiikan saloihin hieman liiankin hyvin, mikä näkyy etenkin valittavissa olevissa karikatyyrimäisissä jengeissä. Löytyy niljakasta cockneytä murtavia jääräleukoja, luihuja venäläisiä, tyylitietoisia arabeja ja bling-blingiä sporttaavia jamaikalaisia. Erot eivät ole pelkästään kosmeettisia, vaan jengien välillä on selkeitä pelattavuuteen vaikuttavia eroja ja esimerkiksi pelaajan asevalikoima määräytyy täysin valitun possen mukaan.
Pelin liha on tarinamoodi, jossa valitulla porukalla lähdetään valtaamaan Lontoota muiden hämäräveijareiden ikeen alta. Tyyliltään suoraan Max Paynesta pöllityillä välinäytöksillä katkottu tarinamoodi koostuu lyhyehköistä tehtävistä, joita löytyy aina perustason tukkanuottasista esimerkiksi pelastus- ja kuljetuspesteihin. Pelaajan kintereillä seuraa useimmiten muita jengin jäseniä, joita voi komennella yksinkertaisilla käskyillä. Pelaaja voi myös vaihdella hahmojen välillä lennossa.
Tarinamoodin lisäksi peliin on ahdettu reilusti ali- ja minipelejä. Pubista löytyy hetken hupia esimerkiksi biljardin parissa tai tikkoja viskellen, ja yksinkertaista jengi-Monopolia muistuttava Gang Battle on hauska lautapelimäinen välipala ankaramman toiminnan välissä. Valitettavasti Gangs of Londonin alipelihenkinen tyyli näkyy ja tuntuu myös suurempaa kokonaisuutta tarkastellessa. Tarinamoodin tehtävät ovat lyhyitä, pienille alueille rajattuja nopeita koitoksia, jotka tuntuvat aina olevan ohi ennen kuin pääsevät edes vauhtiin. Lisäksi kertaalleen koetun karvas kalkki alkaa maistua läpi suorastaan luvattoman nopeasti.
Vanhat kujeet, vanhat ongelmat
Vaikka peli ei ole PSP:n kaunein ruusu, ei Gangs of Londonin graafisessa ilmeessä ole varsinaisesti valittamisen aihetta. Pienehköihin pala-alueisiin jaetut Lontoon kadut kärsivät palikkamaisuudesta ja hahmojen animointi on keskinkertaista, mutta varsinaisia rimanalituksia ei kosmeettisella puolella ole. Ääninäyttely on varsin pätevää, vaikka dialogi on useimmiten kuin suoraan Guy Ritchien pöytälaatikon alimmaisesta kasasta sosialisoitua. Vaan viis niistä näkö- ja kuuloelimistä, Gangs of Londonin ikävimmät ongelmat kun ovat sen edustamassa genressä sieltä perinteisimmästä päästä: kamera ja kontrollit.
Auton ratissa viihtyessä tuntuma on todella kiikkerä ja joka toista ohjausliikettä seuraa korjaava tatin hivutus. Ei liene vaikea arvata, minkälaisiin tilanteisiin tämä johtaa vilkkailla Lontoon kaduilla, etenkin jos yrittää varoa sekä jalankulkijoita että muita autoja. Jalan astellessa kontrollit ovat astetta jämäkämmät, mutta sillä hinnalla, että tuntuma välittyy huomattavasti kömpelömpänä sormenpäihin. Tähtäys on PSP:lle ominaiseen tapaan turhankin haastavaa, vaikka luodit tuppaavatkin löytävän maaliinsa vaikka vähän ohi sohisikin. Selän takana venkoilevalla kameralla on ilkeä tapa jäädä toiminnasta jälkeen etenkin sisätiloissa, ja pelin automaattitähtäys on täysi susi. Antisankarit ovat myös todella laiskoja kääntymään, mikä on erityisen ärsyttävää kovemmissa yhteydenotoissa, joissa vihollisia ponnahtaa suoraan selustaan jatkuvalla syötöllä.
Gangs of London on kaikin puolin perin ristiriitainen tapaus. Toisaalta pelattavaa on paljon, mutta kaikki on pätkitty pieniin murusiin, mikä tekee pelistä katkonaiselta minipelikokoelmalta tuntuvan välipalafiestan. Toisaalta pelissä ei ole merkittäviä vikoja, mutta pienet lapsukset ja yleinen hiomattomuuden tunne verottavat pelin nautinnollisuudesta jatkuvasti. Mikään ei ole varsinaisesti vialla, mutta koko ajan jokin pieni asia on hiertämässä vastakarvaan. Pitemmän päälle niistä pienimmistäkin veemäisyyksistä kasvaa yksi suuri sormi, joka tökkii silmään kiihtyvällä tahdilla.
Jos kaipaa veristä visiittiä Lontooseen Vice City Storiesia odotellessa, Gangs of London kannattaa ainakin koeajaa. Se on kokonaisuutena kuin jääkaapin perukoilta löytyneistä satunnaisista aineksista keitetty sekasoppa, joka on osiensa summa: osa sattumista maistuu mannalta, kun taas osa jättää vain ikävän jälkimaun kielelle. Jos maistuu lusikalla, maistunee kauhallakin.
Tekijä: SCEE London Studio
Julkaisija: Sony
Testattu: PSP
Saatavilla: PSP
Pelaajia: 1-5
Pelin kotisivu: Gangs of London
