Moottoripyörähifistelyä simufriikeille – arvostelussa SBK Generations
Janne Mikola hyppäsi prätkän selkään ja kiisi pitkin maailman upeita kilparatoja. Ja sehän oli yllättävän kivaa, vaikkakin elämys oli parhaimmillaan jos hommaan suhtautui hifistelymielisesti. SBK Generations on näet oiva peli simuna, vähemmän arcadena.
SBK Generations voi antaa jollekulle todella paljon, mutta se vaatii pelaajaltaan tietynlaista aiheesta kiinnostuneisuutta. Sen lisäksi, että ajomallinnus on parhaimmillaan todella yksityiskohtainen ja responsiivinen kaikkine pyörän tärinöineen, kaarrekäyttäytymisineen ja jopa kuskin asentoineen, uramoodissa mallinnetaan kilpakautta todella tarkkaan.
Ja on ihan varma, että jonkun toisen mielestä jopa liian tarkkaan. Täydessä kisaviikonlopussa on ajettavana kaksi harjoitusta, kaksi, tai jos riittävän pitkälle selviää, kolme aika-ajoa, varsinainen kisa, ja kaupan päälle silloin tällöin insinöörien tarjoama ratatesti, jonka suorittamisesta saa taas jonkin pienen suorituskykylisän myöhempiin osioihin. Vastaavasti kunkin vaiheen välissä olisi tarkoitus konsultoida insinöörejä ja säätää sekä asetuksista riippuen jopa korjata menopeliä. Halutessaan kisaviikonlopun osioita voi ohitella, mutta tällöin kisoihin lähtee vinksallaan olevalla pyörällä lähtöruudukon takaa. Ja tietysti silloin herää kysymys, että onko mielekästä ohittaa neljä viidesosaa pelistä, jonka italialaistalli, korjaan: italialaispelitalo, on meille vaivalla väkästellyt.
Lue koko arvostelu: SBK Generations (PC, PS3, Xbox 360)
Lisää aiheesta
MX vs ATV Alive (PS3, Xbox 360)
