AMD:n ja NVIDIAn kuvanlaatua parantavat tekniikat
Vielä 2000-luvun alussa pelien grafiikka-asetuksissa ei ollut tarvetta kiinnittää huomiota juurikaan muuhun kuin käytössä olevaan resoluutioon, mutta nykypäivänä tilanne on täysin toinen. Näytönohjaimet tukevat lukuisia erilaisia tekniikoita, joilla pyritään parantamaan visuaalista lopputulosta, ja käyttäjien on syytä olla tietoisia, mihin ajureista ja peleistä löytyvät asetukset vaikuttavat. Näytönohjaimet tukevat useita erilaisia reunojenpehmennyksiä ja lisäksi AMD ja NVIDIA tarjoavat eri tekniikoita eri nimillä, joten tilanne on kaikkea muuta kuin selvä normaalin kuluttajan näkökulmasta. Tilannetta sekoittavat entisestään muun muassa anisotrooppinen suodatus ja tesselointi.
Tässä artikkelissa tutustumme eri reunojenpehmennysteknologioihin – tutkimme niiden toimintaperiaatteen sekä vaikutuksen suorituskykyyn ja kuvanlaatuun. Lisäksi tutkinnassa on anisotrooppinen suodatus, tesselointi sekä AMD:n ajureiden Catalyst A.I.- ja NVIDIAn ajureiden Texture Filtering -asetukset. Testeissä on käytössä AMD:n Radeon HD 7950- ja NVIDIAn GeForce GTX 670 -näytönohjain.
Sisältö
- AMD:n ja NVIDIAn kuvanlaatua parantavat tekniikat
- Reunojenpehmennys lyhyesti, lista artikkelissa käytettävistä lyhenteistä & AMD:n ja NVIDIAn ajureiden eri reunojenpehmennystilat
- SSAA - koko ruudun reunojenpehmennys
- MSAA - yleisin reunojenpehmennystekniikka
- Coverage Sample -reunojenpehmennykset
- Läpinäkyvien tekstuurien reunojenpehmennykset
- AMD:n reunojenpehmennykset (CFAA, Edge Detect & MLAA)
- NVIDIAn reunojenpehmennykset (FXAA & TXAA)
- Anisotrooppinen suodatus
- Catalyst A.I. & Texture Filtering
- Tesselointi
- Loppuyhteenveto