MSI GeForce 7900 GTO
NVIDIA julkaisi GeForce 7900 -tuoteperheen maaliskuussa, jolloinyrityksen suorituskykyisimmän näytönohjaimen tittelin nappasi itselleen GTX-malli. Kruunu pysyi plakkarissa kesäkuulle asti, jolloin NVIDIA julkaisi kahdella grafiikkapiirillä varustetun GeForce 7950 GX2:n. Kyseinen näytönohjain on edelleen markkinoiden suorituskykyisin, mutta luvassa on heti marraskuun alussa G80-koodinimelliseen grafiikkapiiriin perustuvat GeForce 8800 -tuoteperheen näytönohjaimet.
Kalliit, useiden satojen eurojen hintaiset, high-end-näytönohjaimet eivät kuitenkaan sovellu suurimman osan kukkarolle, joten 200-300 euron hintaluokan mallit ovat myyntiartikkeleita, jotka kiinnostanevat laajempaa lukijakuntaa. NVIDIA on julkaissut GeForce 7900 -tuoteperheeseen muutamia kuluttajahintaisia näytönohjaimia ja nyt testissä on tuorein GeForce 7900 GTO -malli. Testiin saatu näytönohjain on MSI:n nimen alla myytävä malli, johon perehdytään ominaisuuksien valossa, verrataan useisiin NVIDIAn ja ATIn näytönohjaimiin ja testataan ylikellotuspotentiaalia. GeForce 7900 GTO:sta ei löydy tietoja NVIDIAn sivuilta, ja saatavilla on ainoastaan MSI:n ja EVGA:n malleja, joten kyseessä lienee valmistajien oma epävirallinen mallimerkintä. Artikkeliin oli tarkoitus saada mukaan myös ATIn Radeon X1950 Pro, mutta saatavuusongelmien takia näytönohjain testatataan myöhemmin.
MSI GeForce 7900 GTO
MSI GeForce 7900 GTO on pakattu vastaavanlaiseen sinipainotteiseen kantokahvalliseen pahvilaatikkoon, kuin Muropaketissa aiemmin vieraillut GeForce 7900 GTX -näytönohjain. Mukana toimitetaan ohjekirja, pika-asennusopas, ajuri-CD-levy, virta-adapterikaapeli, S-Video-kaapeli, kaksi DVI-D-Sub-adapteria sekä ulostuloadapterikaapeli. GTX-mallin varustelutasoon verrattuna GTO:ssa on karsittu ohjelmisto-CD-levy sekä kokoversio GT Legends -pelistä.
GeForce 7900 GTO -malli näyttää ulkoapäin vastaavalta GTX-malliin verrattuna, mutta GTX:n 400 euron hinnan sijaan GTO-malli kustantaa ainoastaan 250 euroa. MSI GeForce 7900 GTO:n saatavuus Suomessa on kohtuullinen, joskin rajoittuu ainoastaan MSI:n malliin, eikä aiemmin mainitun EVGA:n mallia onnistuttu bongaamaan pikaisella jälleenmyyjien tuotelistausten selaamisella.
Kirkkaan vihreän piirilevyn peittää lähes kokonaan jäähdytyselementti, jonka keskellä on suurikokoinen 85 millimetrinen tuuletin ja tämän molemmilla puolilla alumiiniset siilit. Pohjaosa koostuu isosta alumiinilevystä, jossa on muistipiirien kohdalla korokkeet, kun taas grafiikkapiirin kohta on korvattu kupariosalla. Grafiikkapiirin tuottama lämpö levitetään koko jäähdytyselementin alueelle neljällä heatpipe-putkella, jotka suuntaavat kuparisesta keskikohdasta alumiinisiileihin. Jäähdytysratkaisu sai kiitosta hiljaisuudestaan aiemmassa Muropaketin GeForce 7900 GTX -artikkelissa, ja koska ratkaisu on identtinen myös GTO:ssa, ei kiitoksilta voi välttyä nytkään.
Näytönohjain on PCI Express x16 -liitännäinen, eikä siitä valitettavasti näillä näkymin ole luvassa AGP-versiota. Tämä on valitettavaa vanhempien emolevyjen omistajille, sillä AGP-näytönohjaimia julkaistaan nykypäivänä enää hyvin vähän. Viimeisimpänä tempauksena GeCube on päätynyt valmistamaan ATIn Radeon X1950 Prosta AGP-version, mutta näiden saatavuus maailmalla, saatikka sitten Suomessa, on hyvin rajoitettu.
Piirilevyn alapuoli on aution näköinen, sillä näytönohjaimen kaikki kahdeksan muistipiiriä on sijoitettu etupuolelle. Alapuolelta löytyykin lähinnä vain pieniä pintaliitoskomponentteja, ruuvinkantoja sekä tarroja.
Liitinpaneelin ylempään korttipaikkaan on rei’itetty lämpimän ilman poistoaukkoja, kun taas alemmasta löytyy vasemmalta oikealle päin luettuna yksi seitsemänpinninen- ja kaksi DVI-liitintä. Seitsemänpinniseen liittimeen liitetään mukana tuleva adapterikaapeli, josta haaroittuvista kaapeleista löytyy Yp-, Pb-, Pr- ja S-Video-liittimet. Molemmat DVI-liittimet ovat kaksilinkkisiä ja näiden TMDS-lähettimet on integroitu suoraan grafiikkapiiriin tuotantokulujen säästämiseksi.
Virransyötön kuumimmiksi lämpiäviä komponentteja jäähdytetään mustalla siilillä, joka löytyy ahtaasta paikasta isomman jäähdytyselementin alapuolelta. Siili saa osakseen osan tuulettimen puskemasta ilmavirrasta, joka työntyy lämmenneenä näytönohjaimen takakautta takaisin koteloon. Näytönohjain kuluttaa tehoa yli PCI Express -standardin tukeman 75 watin, joten kulutusta on tukemassa lisävirtaliitin.
Jäähdytyselementin poistamisen jälkeen piirilevyltä paljastuu grafiikkapiiri ja parimuodostelmassa sen ympäröimät kahdeksan muistipiiriä. Näytönohjaimia on luonnollisesti mahdollista asettaa toimimaan kaksi rinnan SLI-tilaan, joten piirilevyn yläreunassa on tutulla paikalla myös SLI-liitinkanta.
GeForce 7900 GTO:n G71-koodinimellinen grafiikkapiiri valmistetaan 90 nanometrin prosessilla ja käsittää 24 pikseliliukuhihnaa, mikä rakentuu kuudesta neljän pikseliliukuhihnan paketista. Vertex-yksiköitä on kahdeksan ja rasterioperaatioita (ROP) se pysty suorittamaan 16 kappaletta. 278 miljoonasta transistorista koostuva grafiikkapiiri toimii samaisella 650 megahertsin kellotaajuudella, kuin GeForce 7900 GTX, joten ainoa näytönohjaimet toisistaan erottava tekijä on muistien kellotaajuus.
Muistiväylä on tuttuun tapaan 256-bittinen ja sen jatkona on kahdeksan Samsungin 64 megatavun GDDR3-muistipiiriä eli yhteensä muistia on 512 megatavua. Muistipiirit on speksattu 1,1 nanosekunnin nopeuteen, mutta vakiona ne tikittävät ainoastaan 660 MHz:n kellotaajuudella (1,32 GHz DDR). GeForce 7900 GTX:ssä muistit toimivat 800 MHz:n (1,6 GHz) kellotaajuudella, joten GTO-mallisen näytönohjaimen ylikellottaminen GTX:n tasolle ei pitäisi olla ylitse pääsemätön este.
Päältä päin tarkasteltuna GeForce 7900 GTX (ylempi) ja GeForce 7900 GTO (alempi) eroavat toisistaan ainoastaan tuulettimen keskiöön liimatulla tarralla, joskin tarkempi tutkinta paljasti, että myös MSIn tarran alta paljastui NVIDIAn tarra. Ulkoisten seikkojen lisäksi myös sisäiset erot ovat häviävän pienet, sillä ero rajoittuu GTX:n 110 MHz (220 MHz DDR) korkeampaan muistien kellotaajuuteen.
