Näytönohjaincoolerit
Siinä missä prosessoreiden lämmöntuotto on jatkanut tasaista kasvua, ovat näytönohjaimet seuranneet vastaavaa kehitystä perässä. Uutta osviittaa antoi aikoinaan täydellisesti flopannut GeForce 5800 Ultra kahden korttipaikan kokoisella jäähdytysratkaisulla, jonka viitoittamalle tielle myös ATI on siirtynyt uusimman Radeon X850 XT PE:n kanssa.
Erilaisten prosessoricoolereiden valikoima on nykypäivänä kiitettävää ja samaa tuloa on tekemässä myös näytönohjaimille tarkoitetut coolerit, joista tässä artikkelissa testataan Arctic Coolingin ATI Silencer 4 ja Zalmanin VF700-Cu. Lisäksi artikkelissa luodaan pikainen silmäys NV Silencer 5 -cooleriin, joka on periaatteessa vastaava kuin ATI Silencer 4, mutta on yhteensopiva ATIn näytönohjaimien sijaan NVIDIA GeForce 6800 -tuoteperheen näytönohjainten kanssa. ATI Silencer 4:n ja VF700-Cun jäähdytystehoa tutkitaan Radeon X800 XT -näytönohjaimella ja lisäksi testeissä käytetään vertailuna näytönohjaimen vakiocooleria.
Zalman VF700-Cu
Zalman VF700-Cu toimitetaan läpinäkyvässä muovipakkauksessa, josta löytyy kiinnitykseen tarvittavat tarvikkeet: ruuvit, mutterit, piitahnatuubi, tukilevy sekä oikosulkujen estämiseen tarkoitetut kumiprikat.
Ottaen huomioon, että VF700-Cu on yhteensopiva ATI Radeon 9xxx- ja Xxxx- sekä NVIDIA GeForce4-, FX-, 5xxx-, 6600- ja 6800-sarjojen näytönohjainten kanssa, lukuun ottamatta NVIDIAn PCI Express -näytönohjaimia, Zalman on suunnitellut kiinnitysmenetelmän hyvin yksinkertaiseksi. Useiden eri kiinnitysstandardien sovittaminen yhdelle coolerille on näkynyt yleensä myös pakkauksien mukana tulevien kiinnitystarvikkeiden määrässä, esimerkkinä tästä prosessoripuolella Muropaketissakin testattu Asus Star Ice.
Lisäksi pakkauksessa tulee ohjekirja, Zalmanin tarra, virtaliitinadapteri sekä kahdeksan alumiinista ja siniseksi eloksoitua siiliä muistipiirien päälle. Zalman VF700-Cuta on saatavilla useilla suomalaisilla jälleenmyyjillä ja paketin hinta liikkuu hieman alle 40 eurossa. Halvempi malli, joka on valmistettu pääosin alumiinista, kustantaa reilut 30 euroa.
Zalman on todennut prosessoricoolereista tutun suunnittelun, jossa rivat ulkonevat keskikohdasta ulospäin, tehokkaaksi, sillä VF700-Cu on toteutettu samalla tavalla. Eron tekee alaspäin suunnatut rivat, jotka on leikattu huomattavasti lyhyemmiksi, jotteivät ne ottaisi vastaan emolevyn liittimiin. Coolerilla on painoa 270 grammaa, kun taas suurimmaksi osaksi alumiininen VF700-AlCu painaa 180 grammaa.
Siilin jäähdyttämisestä vastaa 75 millimetrin tuuletin, joka virtaliitinadapterin kanssa kytkettynä toimimaan 12 voltin jännitteellä pyörii Zalmanin ohjekirjan tietojen perusteella 2650 kierroksen minuuttivauhdilla ja tuottaa 28,5 desibeliä melua. Vastaavasti viiden voltin jännitteellä kierrosluku laskee 1350:een ja melu 18,5 desibeliin. Viidellä voltilla tuuletin on lähes äänetön ja 12 voltillakin erittäin hiljainen ja ero GeCube Radeon X800 XT:n vakiotuulettimeen on hyvin selkeä.
Myös alapuolelta katsottuna VF700-Cu muistuttaa lähes täysin Zalmanin uusia prosessoricoolereita. Noin millimetrin paksuiset kuparirivat on puristettu kahdella alumiinisella palalla tiukasti yhteen ja kiristetty kahdella pultilla. Coolerin kiinnitys kaikkiin tuettuihin näytönohjaimiin tapahtuu samalla tavalla, erona ainoastaan ylemmissä kuvissa näkyvä kirityslevy, jonka kiinnitysreiät vaihtelevat näytönohjaimittain.
Pohja on Zalmanin tapaan taattua laatua ja ainoastaan valoa vasten pohjassa näkyy heikosti eri kuparilevyjen välit. Käytännöntesteissä cooleri kiinnittyi grafiikkapiiriä vasten todella tukevasti ja irrottamisessa jouduttiin jopa käyttämään hieman voimaa.
Ylemmästä kuvasta näkyy hyvin, ettei tuuletin ole lähelläkään keskellä cooleria johtuen toisen puolen typistetystä rivoista. Ainakin teoriassa tämä on hyvä asia, sillä tuulettimen keskikohta ei peitä kuuminta kohtaa ja tuulettimen lavat pyörivät ytimen yläpuolella jäähdyttäen kiinnityslevyn kohtaa ja pienempiä ripoja. Suurimmasta osasta jäähdytystyöstä kuitenkin vastaa näytönohjainta katsottaessa ylöspäin työntyvät pidemmät kuparilevyt.
Coolerin asennus aloitetaan purkamalla näytönohjaimen, esimerkkitapauksessa GeCube Radeon X800 XT:n, vakiocooleri, joka on kuparista valmistettu ja vie ainoastaan yhden korttipaikan. Vakiocooleri ei myöskään jäähdytä muistipiirejä, joten ylikellotustestejä silmällä pitäen Zalmanin mukana tulevat pienet siilit lupaavat hyvää.
Kun cooleri on saatu ruuvattua pois tieltä ja ydin on puhdistettu grafiikkapiirin ja coolerin lämmönvälittymisestä vastaavasta aineesta, on aika kiinnittää muistisiilit. Muistisiilien asennus on helppo ja nopea operaatio, sillä niiden pohjassa on valmiina lämpöäjohtavat tarrat. Seuraavaksi takapuolelta työntyviin ruuveihin kiinnitetään vastakappale, johon vastaavasti myöhemmin kiinnitetään itse cooleri. Ruuvien ja muttereiden sekä näytönohjaimen piirilevyn väliin on syytä asettaa kumiset prikat, joilla ehkäistään kiristyksessä tapahtuvaa mahdollista lakkapinnan rikkoutumista sekä oikosulkuja.
Piirilevyn taipumisen estämiseksi takapuolen ruuveihin saa kiinnitettyä Zalmanin logollisen metallilevyn, jonka kanssa tosin asennus ei onnistunut aivan ongelmitta. Kuten kuvassa näkyy, metallilevy menee alimman muistipiirin ja samalla muistia jäähdyttävän siilin päälle. Siilin kaksi ulointa ripaa ovat sen verran korkeat, että metallilevy ottaa näihin kiinni. Tästä syystä ripoja jouduttiin asennusvaiheessa hieman taivuttelemaan pihtien avustuksella.
VF700-Cu paikalleen asennettuna ei ole mikään järisyttävän suuri laitos, mutta coolerin 30 millimetrin korkeuden takia AGP- tai PCI Express -liittimen alapuolella olevaan liittimeen ei voida asentaa korttia. Cooleri leviää laajimmillaan 126 millimetrin leveyteen ja vastaavasti typistettyjen ripojen kohdalta halkaisija kutistuu 91 millimetriin.
GeCube Radeon X800 XT:ssä kondensaattorit on saatu pidettyä coolerin ulottumattomissa näytönohjaimen yläreunassa, mutta ennen VF700-Cun ostamista Zalmanin sivuilta on syytä tarkistaa yhteensopivuus oman näytönohjaimen kanssa. Eniten ongelmia näyttäisi tuottavan juuri korkeat kondensaattorit, joita useissa varsinkin kuluttaja- ja budjettihintaisissa näytönohjaimissa on sijoitettu coolerin kiinnittämisen kannalta liian lähellä grafiikkapiiriä.
Zalman, Yhteensopivat näytönohjaimet
Zalman, Epäyhteensopiva näytönohjaimet
Arctic ATI Silencer 4 (rev. 2)
Arctic Cooling ATI Silencer 4 toimitetaan muovisessa pakkauksessa, jonka avaaminen tuottaa tuskaa, jos tarkoituksena on saada paketti edes jossain määrin ehjänä auki. Ongelmakohta piilee prässätyissä saumoissa, jotka terävän mattoveitsenkin kanssa on haastava operaatio.
Paketti aukinaisena paljastaa itse jäähdytyselementin lisäksi A4-paperilapun, jossa muutaman kuvan kera on selvennetty coolerin asentaminen, Arctic Cooling -tarran, korttipaikan suojalevyn sekä hopeatahnaruiskun. Arctic Cooling ATI Silencer 4:n saatavuus Suomessa on kiitettävää tasoa ja jälleenmyyjien hinnat vaihtelevat hieman alle 30 eurossa.
ATI Silencer 4 on yhteensopiva ainoastaan R420-ytimeen perustuvien ATI Radeon X800 -sarjan SE-, Pro-, XT- ja XT PE -mallien kanssa. Uudemmat R430- ja 480-ytimiin perustuvat Radeon X800-, X800 XL-, X850 Pro-, XT- ja XT PE -mallit vaativat ATI Silencer 5 -mallin.
Arctic Cooling, ATI Silencer Compability
Arctic Cooling, ATI Silencer 4 (Rev. 2) -tuotesivut
ATI Silencer 4 on VF700-Cuhun verrattuna huomattavasti kookkaampi ja sillä on korkeutta 31, leveyttä 218,5 ja syvyyttä 100 millimetriä. Suurikokoisen muovikehikon keskellä on alumiinirivoilla ja kuparipohjalla varustettu jäähdytinelementti, jota jäähdyttää 72 millimetrin tuuletin. Huolimatta suuresta koosta, ATI Silencer 4:n paino maltillisen siilin ansiosta kipuaa 390 grammaan, josta näytönohjaimen etupuolelle sijoitettavan osan paino yksistään on 326 grammaa.
Coolerin muotoilu saa varmasti monilla ihon kananlihalle, sillä yhtymäkohtia GeForce FX 5800 Ultraan on paljon. Onneksi kuitenkin pölynimurimaisesta ulvonnasta ei ole kyse tämän tuotteen kohdalla ja ja Arctic Cooling lupaa tuulettimen melutason nousevan korkeimmillaan 0,5 Soneen eli tutummin ilmaistuna noin 35 desibeliin. VF700-Cun tuulettimeen 12 voltilla verrattuna, ATI Silencer 4:n tuuletin pitää jonkin verran kovempaa ääntä ja tämän huomasi myös korvakuulolla. Häiritsevän korkeaksi melu ei Arctic Coolingin coolerillakaan noussut, mutta valitettavaa on se, ettei tuulettimen kierrosnopeutta voi säädellä Zalmanin tapaan.
Grafiikkapiirin lisäksi cooleri jäähdyttää myös näytönohjaimen etupuolen neljää muistipiiriä, joita varten kuparipohjasta löytyy lämpöäjohtavat teipit. Kiinnitys vastaavasti tapahtuu neljällä piirilevyn läpi menevällä tapilla, joista kaksi varmistaa tukevuuden grafiikkapiirin osalta, kun taas loput kaksi on sijoitettu pohjan yläosaan.
Kuten kuvasta näkyy, tuuletin on vuorattu muovin sisään ja ilmaa tuuletin haukkaa ainoastaan edellisen kappaleen kuvassa paremmin näkyvän yläpuolen aukon kautta. Menettelyllä varmistetaan, että tuulettimen puhaltama ilma suuntaa siiliä kohti ja siitä muovisen ilmaohjaimen kautta suoraan korttipaikan lävitse ulos kotelosta.
Cooleri jäähdyttää näytönohjaimen etupuolen muistipiirejä, mutta takapuolen muistipiirejä ajatellen Arctic Cooling on päätynyt suurehkoon alumiiniseen metallihäkkyrään, joka jäähdyttää vain ja ainoastaan muistipiirejä. 64 gramman painoisessa alumiinilevyssä on neljä koroketta muistipiirejä varten ja näiden päällä on coolerin tapaan lämpöäjohtavat teipit. Grafiikkapiirin ja coolerin kiristystä varten pohjassa on myös muovinen tappi, jonka käyttötarkoitus ilmenee paremmin pari kappaletta alempaa.
ATI Silencer 4:n asennus aloitetaan poistamalla muistipiirien teippien päältä suojatarrat ja levittämällä grafiikkapiirin päälle lämmönjohtumista edistävää tahnaa. Tämän jälkeen cooleri asetetaan paikoilleen sovittamalla pohjan neljä tappia piirilevyn läpi, jonka jälkeen on aika kääntää asetelma ylösalaisin.
Viimeistään tässä vaiheessa ylemmästä kuvasta käy ilmi coolerin massiivinen koko, sillä se peittää lähes koko näytönohjaimen etupuolen alleen. Ei liene myöskään epäselvää, ettei AGP- tai PCI Express -liittimen alapuolen liittimeen pysty kiinnittämään korttia.
Asennusprojekti jatkuu kiinnittämällä takapuolen alumiinilevy paikoilleen, jonka jälkeen ylempiin läpityöntyviin tappeihin asetetaan kumiprikat ja asennus viimeistellään kiristämällä koko paketti vastakappaleilla. Grafiikkapiirin kaksi tappia sojottavat vielä yksinäisiä pystyssä, joten tämä kohta kiristetään metallilevyn avulla. Metallilevy painaa samalla jo aiemmin mainitun muovitapin näytönohjaimen pohjaa vasten ytimen kohdalta.
Takapuolen valkoinen alumiinilevy on varsin hulppea näky ottaen huomioon, että sen päätehtävä on jäähdyttää neljää muistipiiriä. Siivekkeiden ja reikien syvempi tarkoitusperä jäi pimentoon ainakin allekirjoittaneelta.
Tuuletin kiinnitetään suoraan näytönohjaimen virtaliittimeen, joten valitettavasti Zalmanin tapaan jännitteensäätelyä ei voi toteuttaa manuaalisesti. Tuulettimen muovinen ilmanohjain peittää tehokkaasti alleen myös lisävirtaliittimen, johon liitettävän virtakaapelin asennus onnistuu luontevasti, mutta valitettavasti irrottamisesta ei voi sanoa samaa. Turvaklipsu on lähes kiinni ilmanohjaimessa ja pelkillä sormilla tämän painaminen on mahdotonta. Esimerkiksi veitsen ja sormien yhteispelillä irrottaminen onnistuu, mutta helpoimmasta päästä tämä toimenpide ei todellakaan ole.
Sivuprofiilia tarkastellessa ATI Silencer 4:n massiivinen koko käy hyvin ilmi myös toisesta perspektiivistä. Ei varmasti myöskään tarvitse selventää, miksei Silencer-sarjan NVIDIA-malleja voida käyttää SLI-kokoonpanossa kahdessa PCI Express -näytönohjaimessa.
Arctic NV Silencer 5 (rev. 2)
Arctic Cooling Silencer 4 ja 5 eivät eroa toisistaan juuri lainkaan ja tämän takia käsittelemme NVIDIAn puolelle tarkoitetun NV Silencer 5 vain nopealla katsauksella ja toteamme erot ATI Silencer 4:ään verrattuna. Tuotteen hinta jälleenmyyjäkohtaisesti liikkuu ATI Silencer 4:n tapaan hieman alle 30 eurossa.
ATI Silencer 4:n tapaan myös NV Silencer 5:n mukana tulee ohjekirja, hopeatahnaruisku, tarra ja korttipaikkaan sijoitettava suojalevy lämpimän ilman ulostulon kohdalle. Lisäksi muovipakkauksesta löytyy näytönohjaimen DVI-, DSUB- ja S-Video-suojalevy, jonka käyttötarkoitus tulee esille NVIDIA GeForce 6800 Ultra -näytönohjaimissa, joissa on jo vakiona kaksi paikkaa vievä jäähdytysratkaisu ja suojalevy peittää niin ikään kaksi korttipaikkaa. Vakiolevyllä NV Silencer 5 ei pystyisi työntämään lämmintä ilmaa ulos kotelosta umpinaisen levyn takia.
Etupuolelta katsottuna NV Silencer 5 on päälisin puolin lähes identtinen ATI Silencer 4:n kanssa ja eron näkee selvimmin ilmanohjaimen päällä komeilevasta tarrasta. Pintaa syvemmältä eroja kaivettaessa speksien puolesta tulee esille myös tuulettimien pienoinen eroavaisuus, sillä NV Silencer 5:ssä tuuletin tuottaa 0,4 Sonea enemmän meteliä eli melutaso nousee hieman alle 40 desibeliin.
Arctic Cooling on NV-sarjan Silencer-coolereilla ennättänyt jo 6-malliin asti NVIDIAn näytönohjainmallien erilaisista kiinnitys- ja komponenttiratkaisuista johtuen. 5-malli sopii ainoastaan GeForce 6800 -sarjan näytönohjaimiin ja tarkempi yhteensopivuus eri NVIDIA näytönohjaimien kanssa on tarkistettavissa alla olevasta linkistä aukeavasta taulukosta.
Arctic Cooling, NV Silencer 5 (Rev. 2) -tuotesivut
Coolerin alapuolelle kurkistettaessa eroja on hieman enemmänkin, sillä kuparipohja on ATI Silencer 4:n 2,5 millimetrin paksuuden sijaan 3,5 millimetriä paksu. Näkyvin ero lienee kuitenkin pohjan muoto, joka levittäytyy laajemmalle alalle, jotta GeForce 6800 -näytönohjaimissa piirilevyn etupuolelle sijoitetut kaikki kahdeksan muistipiiriä peittyvät pohjan alle. Kiristys tapahtuu grafiikkapiirin ympärille sijoitetuilla neljällä vastaavalla tapilla ja ruuvilla kuin ATI Silencer 4:ssäkin, joskin takapuolen vastakappale on huomattavasti pienempi.
Testikokoonpano
GeCube Radeon X800 XT ja siinä testattavat Zalman VF700-Cu- ja Arctic Cooling ATI Silencer 4 -coolerit saivat testialustakseen alleen NVIDIA nForce4 SLI -piirisarjaan perustuvan Gigabyte GA-K8NXP-SLI -emolevyn, kaksi 256 megatavun Kingston HyperX PC3500 -muistikampaa sekä vesijäähdytetyn AMD Athlon 64 3500+ -prosessorin.
- AMD Athlon 64 3500+
- Gigabyte GA-K8NXP-SLI
- 2x 256 MB Kingston HyperX PC3500 (2-2-2-5)
- GeCube Radeon X800 XT
- Zalman 400 W
- Western Digital SATA 80 GB
- LG 52X
- Windows XP SP2
- NVIDIA ForceWare 66.93
- ATITool 0.0.23
Koon puolesta Arctic Cooling ATI Silencer 4 on muovisen ilmanohjaimen ansiosta huomattavasti kilpailijoita kookkaampi, mutta siilipinta-alaa Zalman VF700-Cussa on suunnilleen yhtä paljon ja alumiinin sijaan se on kuparia. Vaikka vakiocoolerikin on kohtalaisen kokoinen, jää se testattavalle kaksikolle auttamatta jälkeen ja sen suurin etuisuus lieneekin matala muotoilu.
Testitulokset
Lämpötilamittauksissa ytimen lämpötilaa seurattiin ajureiden välilehdeltä, kun taas siilin ja muistien lämpötilat mitattiin erillisellä lämpömittarilla. VF700-Culla siilin mittauspiste oli pidempien ripojen keskivaiheilla mahdollisimman lähellä ydintä, kun taas ATI Silencer 4:llä mittauspisteeksi valittiin lämpimän ilman ulostuloaukon puoleinen reuna. Muistien lämpötiloja mitatessa anturi asetettiin näytönohjaimen takapuolen yhden muistipiirin mahdollisimman keskelle.
Ytimen osalta rasituslämpötila pysyttelee VF700-Culla tuulettimen 12 voltin jännitteellä 52 asteessa ja nousee viidellä voltilla 60 asteeseen. ATI Silencer 4 ei jää paljon jälkeen ja saa pidettyä ytimen lämpötilan 54 asteessa, kun taas vakiocooleri jää auttamatta jälkeen 73 asteen lämpötilalla. Lepotilassa lämpötilat vaihtelevat kolmikon kesken 32 ja 40 asteen välillä.
Muistipiirien lämpötila ilman minkäänlaista jäähdytystä nousee rasituksessa 67 asteeseen ja Zalmanin pienillä alumiinisiilillä tätä saadaan laskettua jopa 24 asteella. Arctic Coolingin suurikokoinen levy ei pysty aivan samaan ja muistipiirien lämpötilaksi muodostuu 47 astetta. Lämpötilat levossa liikkuvat coolerista riippuen 31 ja 40 asteessa.
Siilin lämpötila sinänsä ei ole aivan vertailukelpoinen näiden kolmen coolerin kesken, koska mittauspisteen paikka vaihtelee malleittain. Vakiocoolerilla valitun pisteen lämpötila kuitenkin nousee 39 asteeseen, ATI Silencer 4:llä 45 asteeseen ja VF700-Culla 37 asteeseen.
Lämpötilatestien perusteella Zalman VF700-Cu on Arctic Cooling ATI Silencer 4:ää tehokkaampi, mutta huomattavaa on molempien coolereiden lämpötilat verrattuna vakiocooleriin. Ylikellotusta silmällä pitäen lämpötilojen lasku näyttää lupaavalta, sillä ytimen lämpötilaa saatiin laskettua yli 10 asteella ja muistien yli 20 asteella.
Ylikellotukset toteutettiin ATITool 0.0.23 -ohjelmalla ja ytimen sekä muistien vakaus testattiin 3DMark05-ohjelmalla. Kellotaajuuksia nostettiin, kunnes kokoonpano kaatui tai ruutuun alkoi ilmestyä virheitä.
Vakiokellotaajuudet GeCube Radeon X800 XT:ssä on 500 megahertsiä sekä ytimen että muistien osalta ja näitä alettiin hilata vakiocoolerin avustuksella viiden megahertsin pykälin ylöspäin. Muistit suostuivat lopulta toimimaan 585 (1170 MHz) ja ydin 560 megahertsin kellotaajuudella.
Zalman VF700-Culla tuuletin kiinnitettiin 12 voltin jänniteliittimeen ja suuremmalla kuparicoolerilla myös ytimen kellotaajuutta saatiin vakiocooleriin verrattuna nostettua 580 megahertsiin. Muisteista saatiin puristettua vain viisi megahertsiä lisää kellotaajuutta.
Arctic Cooling ATI Silencer 4 pärjää VF700-Cun kanssa ytimen osalta vastaavanlaisesti, mutta muistien kellotaajuudessa ei päästy aivan samoihin lukemiin. 585 megahertsin kellotaajuus vastaa samaa, mihin päästiin vakiojäähdytykselläkin ilman muistien sen kummempaa jäähdyttämistä.
Luonnollisesti testasimme myös ylikellotuksen hyötyä käytännössä ja ensimmäiseksi testauskohteeksi valitsimme 3DMark05:n, joka ajettiin läpi vakioasetuksilla.
Vakiokellotaajuuksilla tulokseksi saatiin 5500 pistettä ja vakiocoolerin maksimiylikellotuksilla tulosta saatiin hivutettua 6000 pisteen paremmalle puolelle aina 6187 pisteeseen asti. Zalman VF700-Cun ytimen 20 megahertsiä ja muistien viisi megahertsiä korkeammat kellotaajuudet nostavat 3DMark05:n tuloksen 6348 pisteeseen. Vastaavasti Arctic Cooling Silencer 4:n viisi megahertsiä alempi muistien kellotaajuus laskee tuloksen 6301 pisteeseen.
Käytännönläheisempinä ohjelmina mukaan otettiin myös Half-Life 2 ja Doom 3, joita pyöriteltiin 1280×1024-resoluutiolla, nelinkertaisella reunojenpehmennyksellä ja kahdeksankertaisella anisotrooppisella suodatuksella. Pelien omat kuvanlaatuasetukset asetettiin parhaimmiksi, lukuun ottamatta Doom 3:n tekstuureita, jotka asetettiin High-asetuksella Ultra High’n sijaan.
Half-Life 2:ssa keskimääräinen ruudunpäivitysnopeus vakiokellotaajuuksilla pysyttelee 85 fps:ssä ja ylikellotuksilla saavutetaan 89-90 fps:n ruudunpäivitysnopeuksia. Vastaavasti Doom 3:ssa vakiokellotaajuus antaa tulokseksi 48 fps:ää ja vakiocoolerin ylikellotuksilla ruudunpäivitysnopeus saadaan nostettua 55 fps:ään. Parannellulla jäähdytyksellä pelistä saatiin revitettyä irti vielä yksi fps.
Loppusanat
Näytönohjaimet on varustettu coolereilla, jotka jaksavat pitää lämpötilat tarpeeksi alhaisina tuotteen toimintaa ajatellen ja mahdollistavat vielä ainakin jonkin sortin ylikellottamisvaran. Mitä järkeä siis on sijoittaa useampaa kymmentä euroa uuteen cooleriin, jos normaalikin on käyttökelpoinen? Ei varmasti mitään, jos ylikellottaminen ei ole pääasia, eikä enemmän tai vähemmän korkeilla kierrosluvuilla pyörivä tuuletin ole häiriöksi. Jos tarkoituksena kuitenkin on muokata tehokkaastakin näytönohjaimesta hiljainen, mutta samalla pitää lämmpötilat alhaisena, tulevat muun muassa juuri testatut Zalman VF700-Cu ja Arctic Cooling ATI Silencer 4 kuvioihin mukaan.
VF700-Cun ja ATI Silencer 4:n välinen suorituskykyero ylikellotusmielessä on marginaalinen, mutta lämpötilamittauksissa erot tulivat hieman paremmin esille. Zalmanin etuna on huomattavasti kattavampi yhteensopivuuslista ja kiitettävää on myös virtaliitinadapteri, jolla tuuletin saadaan pyörimään joko viidellä tai 12 voltilla.
Arctic Coolingin tarjoaman tuotteen etu Zalmaniin nähden on alhaisempi hinta, mutta yhteensopivuus on huomattavasti rajoitetumpaa. Nyt testattu ATI Silencer 4 ei ole yhteensopiva kuin R420-ytimeen perustuvien Radeon X800 -sarjan näytönohjaimien kanssa ja pikaisesti katsastettu NV Silencer 5 ei sovi kuin GeForce 6800 -sarjan näytönohjaimiin.
VF700-Cu oli lämpötilamittauksissa jonkin verran suorituskykyisempi ja kun yhteensopivuus on tulevaisuudessakin löysempien rajoitteiden puitteissa huomattavasti ATI Silencer 4:ää parempi, ei näiden kahden coolerin välillä pitäisi olla kovinkaan epäselvää paremmuudesta.
Ville Suvanto 30. tammikuuta 2005
